Eräs näistä ajattomista kertojista on salaperäinen B. Traven nimellä kirjoittanut henkilö. Hänellä oli lukematon määrä erilaisia nimiä. Kuka tämä kirjailija oli todellisuudessa? Se ei liene aivan varmaa vieläkään, vaikka hänen henkilönsä on ollut lukemattomien tutkimusten ja kirjoitusten kohteena. Hyvä historiikki Travenista on Roy Patemanin ”The man Nobody Knows”.

Lopultakaan ei liene tärkeätä, kuka tai keitä B.Traven oli, vaan merkityksellisiä ovat Travenin teokset. Luultavasti anonymiteetin pohjana on hänen uskonsa siihen, että teokset olivat tärkeämpiä kuin hänen persoonansa. Vaikka hän oli vetäytyvä, salaperäinen taustahahmo, Travenin nimellä on julkaistu teoksia noin 30 kielellä. Yhteinen painosmäärä on ainakin noin 32 miljoonaa kappaletta. Romaanityyppisiä teoksia on lukuisia ja tämän lisäksi runsaasti novelleja.Tunnetuimpia maailmalla on Viidakkosarjaksi tai Jungle Sextetiksi kutsuttu kirjasarja. Joitakin teoksia on filmattu, huomionarvoisin elokuva on John Hustonin ”Sierra Madren aarre”.

Ei ole epäilystäkään siitä, että Travenin teokset ovat merkityksellisiä. Uusia painoksia tulee säännöllisesti ainakin englanniksi, saksaksi ja espanjaksi. Suomennettukin on tärkein osa hänen tuotantoaan. Suurin puute on Viidakkosarjan viimeisen ja tärkeimmän osan suomennnoksen uupuminen. Peter von Bagh valottaa Travenin suomennusten kustannustyötä, tekemistä ja sarjan katkeamista muistelmateoksessaan ”Muisteja”.

Tässä on hyvä nostaa esiin tuo suomantamaton General from the Jungle. Se on viidakkosarjan päätösosa. Sarja kertoo Meksikon vallankumouksen synnystä. Kyse on yhteiskunnan sisällä vallitsevista ristiriidoista, joille ei olemassa olevassa todellisuudessa voi olla ratkaisua, ei ainakaan alistettujen ja sorrettujen näkökulmasta. Teossarjan kohteena ovat intiaanit eli moninkertaisesti sorretut ja hyväksikäytetyt. Kyse on taloudellisesta sorrosta, häikäilemättömästä rasismista, aitojen vaikutusmahdollisuuksien puutteesta ja tietysti yhteiskunnallisesta valheesta. Teossarja kuvaa mainiosti sekä sorron kehittymistä että sorrettujen piirissä vähitellen kehittyvän vastarinnan muotoutumista.

Sarjan viimeinen osa on oikeastaan sosiologinen tutkimus kansan itsensä toimeenpaneman liikkeen logiikasta, psykologisista prosesseista ja siitä, että nouseva kansa on kuin elävä kokonaisuus. Varsinaista yhteiskunnallista hierarkiaa esim. nykymuodossaan tämä liikehdintä ei sisällä. Minkäänlaista byrokratiaa ei ole. Intiaanit ovat tuossa kuten orgaaninen kollektiivi. Kirjassa kansa kuitenkin näyttäisi organisoituvan, mutta uudella tavalla. Kirjassa kuvataan myös vihaista väkivaltaa. Teoksessa väläytetään mahdollisuus toisenlaiseen demokratiaan. Todellisuus Meksikossa oli kuitenkin tavanomainen: kenraaleiksi itsensä nimittäneet ottivat vallan ja seurasi uutta sortoa. Teossarja ja sen huipennus ovat kuin yhteiskuntatieteellinen tutkimus, vaikkakaan ei ulkokohtainen. Teossarja on taiteellinen, tyyli vastaa sisältöä.

Olisi toivottavaa, että joku kustantaja huolehtisi General from the Jungle- teoksen saattamisesta suomen kielellä luettavaksi. Ilmastokatastrofi ja luonnon tuhoutuminen saavat varmuudella aikaan yhteiskunnallisen kriisin, jonka kohdalla perinteelliset toimintatavat eivät liene päteviä eivätkä lainkaan uskottavia ihmisten ja maapallon kannalta. Olisi tarpeellista saada luettavaksi kirjallisuutta, joka auttaa hahmottamaan kriisiä taiteellisin keinoin. Dystopioista ei ole tässä mielessä mihinkään. Iloinen uutuus on Eric Vuillardin ”14. heinakuuta”. Poikkeuksellinen teos Ranskan vallankumouksesta kansan näkökulmasta. Teos on mainiolla tavalla rinnasteinen Travenin teokseen. Teos selvästi erottaa kansan ja eliitin toiminnan erot.

Vain hyvän kirjallisuuden lukeminen kannattaa todella.

Veijo Tarukannel, kansalainen