Nykykehityksellä korkeakoulutettujen osuus olisi jäämässä 43 prosenttiin vielä vuonna 2040. Tällä hetkellä korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on Suomessa noin 39 prosenttia, viisi prosenttiyksikköä alle EU-maiden keskiarvon.

– Suomessa on asetettu kovia tavoitteita korkeakoulutettujen osuuden lisäämisestä. Ne ovat kuitenkin täyttä toiveajattelua, jos politiikka ei muutu, analyysin säätiölle tehnyt väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo sanoo tiedotteessa.

Hiilamon laskelmat pohjaavat opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistoihin koulutusrakenteesta ja valmistuneiden määrästä. Hän arvioi, että tavoite 50 prosentin korkeakoulutusasteesta voisi toteutua, jos peruskoulun varaan jäävien osuus puolittuisi.

Hiilamo esittää myös toimia, joilla korkeakoulutettujen osuutta voisi kasvattaa. Hän korostaa, että heikommin koulutettujen ryhmien koulutusasteiden kasvattaminen ei ole helppoa.

– Koulutusasteen nostossa on kuitenkin onnistuttu aiemmin, ja esimerkiksi oppivelvollisuusiän nosto vie oikeaan suuntaan. Korkeakouluihin pääsemiseen pitäisi luoda uusia reittejä. Konkreettinen uudistus olisi ammattikoulujen ja -korkeakoulujen yhteisten koulutuskampusten lisääminen. Myös opinto-ohjausta pitäisi kehittää.

Julkaisu on koko nimeltään Koulutusloikan askelmerkit: Analyysi koulutusasteen kehityksestä sekä koulutustavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä toimista.

Skenaarioiden selitteet: Oletuskehitys = Kehitys jatkuu nykytilanteen mukaisena (ennusteen nk. perusura). / Korkea 2v aiemmin = Korkeakoulusta valmistutaan jatkossa kaksi vuotta nopeammin. / Kieliryhmien tasa-arvo = Muiden kieliryhmien valmistumistodennäköisuus kasvaa ruotsinkielisten tasolle. / Peruskoulun varaan puolittuminen = Peruskoulun varaan jäävien osuus puolittuu jatkossa. / Sukupuolten tasa-arvo = Miesten valmistumistodennäköisyys kasvaa naisten tasolle. / Yhdistetty = Kaikki neljä edeltävää muutosta toteutuvat samanaikaisesti.

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja.