Akavan liitoissa kokonaisjäsenmäärä laski 0,8 prosentilla, kun vertaillaan jäsenmäärää tämän vuoden ja viime vuoden alussa. Maksavien jäsenten määrä laski saman verran.

Tämän vuoden tulojen verotuksessa ei voi enää vähentää ammattiliittojen jäsenmaksuja.

Eroajat ovat nostaneet syyksi tiukan taloudellisen tilanteen. Yksittäisissä tapauksissa on nostettu esiin jäsenmaksun verovähennyskelpoisuuden poisto.

Eronneita oli määrällisesti vajaat 5 000. Kokonaisjäsenmäärä oli vuoden alussa 619 000.

Pitemmällä aikajänteellä Akavan jäsenmäärä on ollut hienoisessa nousussa, vaikka välissä on ollut pieniä laskuja. Kahdella muulla keskusjärjestöllä SAK:lla ja STTK:lla jäsenmäärä taas on mediatietojen mukaan vähentynyt.

MUUN MUASSA toimihenkilöitä edustavasta Ammattiliitto Prosta on erottu vuodenvaihteessa hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta muutos ei ole dramaattinen.

Viestintäjohtaja Salla Matilaisen mukaan voidaan arvioida, että taustalla vaikuttaa verovähennyksen poisto, vaikka kukaan ei ole varsinaisesti ilmoittanut sitä erosyyksi.

Prossa on noin 120 000 jäsentä.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestöstä Tehystä kerrotaan, ettei muutoksella ole ollut vaikutusta Tehyn jäsenmäärään. Tehyn hallintojohtaja Sari Viinikainen kertoo, että eroa aikaisempiin vuosiin ei ole.

Liiton jäsenmäärää ei kerrota julkisuuteen, mutta Pron tavoin Tehy kuuluu keskusjärjestö STTK:n suurimpiin jäsenliittoihin.

YLEISESTI uskotaan, että verovähennyksen poisto voisi vaikuttaa enemmän matalapalkka-aloilla.

Lakiesityksen lausuntokierroksella lähi- ja perushoitajia edustava STTK:lainen Super kiinnitti huomiota siihen, että ammattiliittoon kuulumisen väheneminen tarkoittaisi, että yhä useampi työntekijä olisi liiton neuvonnan ja avun ulkopuolella.

- Näin voisi tapahtua erityisesti heikommin palkatuilla aloilla, joilla ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistolla olisi suurin taloudellinen merkitys työntekijälle, lausunnossa kirjoitetaan.

SAK:n jäsenliitoissa tämän vuoden tietoja jäsenmääristä saadaan vasta maaliskuun jälkeen. SAK on suurin ammattiliittojen keskusjärjestö. Se edustaa muun muassa linja-autonkuljettajia, tarjoilijoita, vartijoita ja rakennustyöntekijöitä.

AKAVAN Löfgren pitää itsestään selvänä sitä, että hallitus halusi poistaa verovähennysoikeuden nimenomaan ideologisista syistä. Hallitus perusteli asiaa verotulojen keräämisellä. Löfgren katsoo, että sama summa olisi voitu saada kasaan monella muulla tavalla.

- Toisin kuin muut tulohankkimiskulut, jäsenmaksu on kokonaan suljettu vähennysoikeuden ulkopuolelle.

Löfgren sanoo olevansa varma siitä, ettei jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto ole pysyvä tilanne.

- Uskon, että riippumatta siitä, minkälainen hallituskoalitio on, muutoksia tullaan tekemään.

Vuonna 2023 yli kaksi miljoonaa sai Suomessa työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista verovähennystä, kertoo Verohallinto.

Löfgren näkee, että ammattiliitot kantavat yhteiskunnassa huolta ostovoiman säilymisestä ja parantamisesta.

- Sillä on iso kansantaloudellinenkin vaikutus, jos järjestäytyminen vähenee.

HÄN ei kuitenkaan usko, että järjestäytymisaste laskisi ”mitenkään hirveästi”, vaikka verovähennysoikeus poistui.

Talousjärjestö OECD:n tilaston mukaan Suomessa 51,4 prosenttia työntekijöistä kuului toissa vuonna ammattiliittoon.

Akavalla opiskelijajäsenten määrä on kasvanut viime vuodesta noin 500:lla. Löfgren nostaa yhdeksi opiskelijoita kiinnostavaksi asiaksi liittojen tarjoamat työnhakuun ja erilaisiin urapolkuihin liittyvät urapalvelut.

- Luulen, että nämä puhuttelevat tässä ajassa, kun työpaikan saaminen ei välttämättä avoimien kanavien kautta enää samassa määrin tapahdu kuin noususuhdanteessa.

STT/Emmi Tilvis