Palkansaajajärjestöt tekevät yhteistyötä kaikkiaan parissakymmenessä kohteessa, joten kaksi ei kuulosta paljolta, mutta ne ovat sitäkin merkityksellisempiä.

Akavan puheenjohtajan mukaan järjestö haluaa tehdä yhteistyötä itse valitsemissaan asioissa.

– Eikö silloin olisi oikea hetki muokata Finunionia oikeaan suuntaan, jos sen toiminta nyt ei miellytä – eikä erota siitä kokonaan, ihmetellään Itä-Pasilassa.

Akava on ennenkaikkea akateemisten etujärjestö, joka ei kuitenkaan tunnu haluavan puolustaa akateemista vapautta. Akava haluaa Palkansaajien tutkimuslaitoksesta eroon ennenkaikkea siksi, että sen valitsemat tutkimuskohteet ja -tulokset eivät ole Akavaa miellyttäneet. Akava on puolustanut tuloerojen kasvattamista, mitä taas PT on tutkinut.

Viimeisenä niittinä on julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella pidetty PT:n ennustepäällikön Eero Lehden arviota siitä, että kilpailukykysopimus perustuisi väärään kuvaan Suomen taloudesta.

– Suhteellisen vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomen viime vuoden kasvulukua on nostettu tuntuvasti pitkin vuotta. Tilastokeskuksen joulukuussa 2015 julkaisemien kokonaistuotannon suhdannekuvaajan tiedot viittasivat siihen, että vuoden 2015 tuotanto jäisi lähes puoli prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Helmikuussa Eurostatin julkaisemassa pikaennakossa Suomen bkt:n viime vuoden kasvu oli vielä miinus 0,1 prosenttia ja vuoden 2015 viimeisen neljänneksen kasvuluku oli tuossa arviossa vielä miinusmerkkinen. Maaliskuun puolessa välissä julkaistuissa vuoden 2015 ennakkotiedoissa bkt:n kasvuluku oli noussut jo 0,5 prosenttiin. Neljännesvuositilinpidon kesäkuun 3. päivänä julkaistuissa luvuissa viime vuoden bkt:n kasvuluku – laskettuna alkuperäisen sarjan neljännesvuositiedoista – oli noussut jo 0,7 prosenttiin edellisvuodesta.

– Edellä esiin tuodun nojalla kokonaiskuva Suomen taloudesta oli kilpailukykyneuvottelujen aikana vääristynyt. Se kriisitietoisuus, jota on niin peräänkuulutettu, pohjautui tietoihin, joiden mukaan Suomen kasvu olisi jäänyt selvästi muusta Euroopasta jälkeen. Toki kilpailukykysopimus vahvistaa tavaravientiä, joka on vaikeuksissa. Mutta tähänkin olisi mielestäni riittänyt palkkojen nollalinja nyt, kun nimellispalkat nousevat selvästi Saksassa, Ruotsissa ja Baltian maissa.

– Kilpailukykysopimuksen (kiky) suurin riski liittyy mahdollisiin jatkotoimiin, joilla yritetään pienentää valtiontalouden piintyvää vajetta. Kiky siirsi tuloja kevyesti verotettaviin veropohjiin (yritysten toimintaylijäämään), mikä uhkaa kasvattaa julkisia alijäämiä vastoin hallituksen omia arvioita. Tätä suuntaa vain vahvistavat luvatut veronalennukset, Lehti kritisoi 7.6. PT:n artikkelissaan.

Fjäderin suuttumuksesta ollaan huolissaan Akavan sisällä.

– Eihän sellainen tutkimuslaitos, joka ei kritisoi myös rahoittajiaan, voi kauaa olla uskottava. Sen pitääkin kritisoida. Tämä lienee yksi sen tehtävistä, Demokraatille kerrottiin useammallakin suulla.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen Talouselämään antaman haastattelun mukaan PT joutui nyt sijaiskärsijäksi.

Fjäder sai jatkopestin Akavan johdossa vasta toukokuussa. Päätös oli yksimielinen.

– Saattaa olla, että joku katuu jossakin jo nyt, sanotaan Akavassa.

Akavan hallitus kokoontuu keskiviikkona.