Tanner osallistui tiedotustilaisuuksiin etäyhteyksin.

Hän sanoi aluksi olevansa aivan tavallinen ulkoministeriön virkamies, joka on tehtäväänsä määrätty.

– Ehkä tällä erityisedustaja-nimityksellä on pyritty viestimään minulle annettua täyttä toimivaltaa ja neuvotteluvaltaa tässä asiassa.

Kuljetukset sekä Koillis-Syyriassa että Irakin Kurdistanin alueella ja lentokuljetus Saksan kautta Suomeen järjestettiin näiden kahden maan yhteistyönä.

– Lapset ovat tällä hetkellä turvallisessa paikassa ja kotimaisten viranomaistoimien piirissä kuten aikuiset.

Oikeudellisen arvion takana “lähestulkoon yksimielisyys”

Tällä hetkellä Suomeen on kotiutettu noin 20 suomalaista al-Holin leirillä pidettyä lasta ja yhteensä 6 äitiä.

Tannerin mukaan toiminnan oikeusperustaa on loka–marraskuussa 2019 selvitetty tarkasti. Ennen kaikkea oikeuskanslerin ratkaisua 9.10.2019 on käytetty pohdinnan pohjana. Sen lisäksi on käyty konsultaatiota eri laillisuusvalvojien kanssa.

– Oikeudellisen arvion takana on siis hyvin vankka asiantuntemus. Minun nähdäkseni käytännössä lähestulkoon myös yksimielisyys.

Tannerin mukaan Suomen viranomaisilla on perustuslain 22 pykälän mukaiset velvoitteet turvata suomalaislasten perusoikeudet sikäli kuin se on mahdollista.

Tannerin mukaan lasten perusoikeuksia ei ole mahdollista turvat Pohjois-Syyrian leireillä.

– Käytännössä ainut tapa näiden suomalaislasten perusoikeuksien turvaamiseen on kotiuttaa heidät Suomeen, jos se vain on mahdollista.

Tanner sanoi myös, että Suomen viranomaisten on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Velvoite on asetettu Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, joka on Suomessa voimassa sellaisenaan lakina.

– Kun tähän tehtävään on jokin viranomainen määrätty, tässä tapauksessa minä erityisedustajana, voin käyttää viranomaiselle säädettyjä toimivaltuuksia.

“Vastuussa olevalla viranomaisella ei tässä tapauksessa ole vaihtoehtoja”

Oikeudellisen perustan lisäksi on Tannerin mukaan huomattava se, että valtioneuvosto teki viime vuonna 19.12. periaatepäätöksen.

– Siinä linjattiin hallituksen selvä tahto kotiuttaa lapset niin pian kuin se on mahdollista. Tämän tehtävänannon pohjalta me luonnollisesti olemme toimineet ja minä olen pyrkinyt sen tehtävän suorittamaan.

– Samalla on tosi tärkeää huomata, että julkisen vallan velvoite kotiuttaa lapset näistä olosuhteista olisi voimassa myös ihan ilman hallituksen päätöstä tai riippumatta esimerkiksi hallituksen kokoonpanosta tai väristä. Tämä on viranomaistoimintaa ja se virkamies, joka tähän tehtävään on määrätty, vastaa sen perustuslaillisen velvoitteen toteuttamisesta joka tapauksessa, oli siitä hallituksen poliittinen päätös olemassa tai ei.

Tannerin mukaan hallituksen periaatepäätös on tärkeä ja se antaa hyvän selkänojan.

– Vastuussa olevalla viranomaisella ei tässä tapauksessa ole vaihtoehtoja.

Monen ihmisen huoli perusteltu

Tanner otti kantaa myös suomalaisia huolettaviin turvallisuuuskysymyksiin. Hän sanoi puhuvansa parhaan harkinnan ja sen tiedon pohjalta, mitä hänellä on tehtävää hoitaneena.

Tannerin mukaan turvallisuuskysymykset ovat olennaisia ja monen ihmisen huoli on perusteltu ja siihen on tärkeä vasta.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä hallitus päätti myös, että velvoitetta vapaaehtoisesti alueelle menneiden aikuisten avustamiseen ei ole.

– Nyt tämän tehtävän aikana on käynyt täysin selväksi, että vain lasten kotiuttaminen ilman äitejään eli lasten erottaminen äideistään ei ole mahdollista. Se ei ole mahdollista oikeudellisesti eikä se ole mahdollista myöskään tosiasiallisesti. Sellaista maailmaa ei ole olemassa tällä hetkellä ainakaan, jossa vain lapset voitaisiin kotiuttaa ja äidit jättää sinne, Tanner sanoi tiedotustilaisuudessa.

Leirit jo itsessään pitkän aikavälin turvallisuusriski

Tanner sanoi tehneensä koko noin vuoden työssäolonsa ajan tarkkaa turvallisuusharkintaa siitä, miten asiassa toimitaan.

– Tänään aamulla kotiutetuista henkilöistä minun tietooni ei ole tullut enkä ole itse havainnut mitään sellaista turvallisuusuhkaa, joka voisi antaa perusteen viranomaiselle jättää äidin lapsineen kotiuttamatta ja siten näiden lasten perusoikeudet turvaamatta. Tällaista turvallisuusuhkaa en ole tässä harkinnassa löytänyt, joka vaikuttaisi niin, että koko perhe jätettäisiin sinne leirille.

Tannerin mukaan on tärkeää ymmärtää, että Koillis-Syyrian leirit muodostavat itsessään pitkän aikavälin turvallisuusriskin.

– Mitä pidempään lapset kasvavat niissä oloissa ilman perusoikeuksia ja suojaa sekä ehkä myös siinä ideologisessa ympäristössä, sitä heikommat ovat heidän mahdollisuutensa päästä irti radikaalista ajatusmaailmasta.

Tämä ei Tannerin mukaan tarkoita sitä, että jokainen lapsi leireillä olisi valmiiksi radikaali.

“Vaarallisin vaihtoehto on jättää nämä suomalaislapset kotiuttamatta”

Tanner sanoi myös, että nämä suomalaiset ihmiset palaisivat Suomeen joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin.

– He tulevat Suomeen ehkä joitain aivan harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Nyt meidän valittavanamme on se, millä tavalla se toteutuu. On täysin epärealistista ajatella, että ihmiset jäävät tällaiselle internointileirin kaltaisen leirin olosuhteisiin loppuiäkseen. Jotakin tapahtuu näille leireille ennemmin tai myöhemmin. Niiden haltija saattaa vaihtua. Ympäristö on erittäin epästabiili. Me emme tiedä, mitä sillä alueella tapahtuu kuukauden päästä tai puolen vuoden päästä.

– Perustuslain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on täysin kiistaton oikeus palata Suomeen halutessaan, kun se vaan on mahdollista.

Tannerin mielestä on syytä harkita, kumpi on Suomen turvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto:

– Se, että lapset saadaan pian kotiutettua ja suomalaisen lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä muiden palveluiden ja viranomaistoiminnan piiriin. Vai se, että he palaavat viiden kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua ehkä aikuistuttuaan ja koko kasvuikänsä konfliktialueella näissä olosuhteissa viettäneinä, hän totesi.

– Pidän ilmeisenä, että Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta kaikkein vaarallisin vaihtoehto on jättää nämä suomalaislapset kotiuttamatta.

“Tätä ei voi hyväksyä.”

Suomalaisten kotiuttaminen on vaatinut neuvotteluita.

Tannerin mukaan viimeistään syksystä 2019 lähtien on ollut selvillä, että Koillis-Syyrian epävirallinen itsehallinto ja sen asevoimat SDF eivät suostu neuvottelemaan leireillä olevien asemasta kenenkään muun kuin heidän kansallisuusvaltionsa virallisten edustajien kanssa.

– Näiden lasten kotiuttamisessa on kestänyt aivan liian kauan. Missään tapauksessa näin pitkää aikaa ei olisi pitänyt kulua. Tätä ei voi hyväksyä. Minä tietysti kannan siitä vastuun. Teemme kaikkemme, että jatko sujuu nopeammin. Tehtävä on vielä kesken, Tanner sanoi.

– Ihan lopuksi haluan sanoa niille lapsille, jotka ovat vielä leirillä riippumatta siitä, ymmärtävätkö he tämän viestin merkitystä vai eivät, että me emme ole teitäkään unohtaneet, hän lisäsi.