Poliisihallituksen mukaan rikosten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden joukossa.

-  Ilmiö ei paikannu yksittäiselle maantieteelliselle alueelle, vaan koskee lähestulkoon koko Suomen aluetta, niin kaupunkeja kuin taajamiakin. Suhteellisesti eniten kasvua on ollut Lahdessa, Oulussa ja Tampereella, kertoi poliisijohtaja Sanna Heikinheimo tiedotustilaisuudessa.

Rikosten uhri ovat yleensä myös alaikäisiä. Valtaosa rikosepäilyistä koskee perusmuotoisia tai lieviä pahoinpitelyjä, mutta joukossa on myös vakavampia tekoja.

POLIISIN mukaan tehokkaampia keinoja tarvitaan sekä nuorten tekemien rikosten tutkintaan että nuorten rikoskierteiden katkaisuun.

Nykyisin pakkokeinot, kuten vangitseminen, ovat alaikäisten epäiltyjen kohdalla viimesijainen keino. Alle 15-vuotiaat epäillyt eivät ole teoistaan rikosoikeudellisessa vastuussa, ja heitä poliisi ei voi pidättää eikä vangita.

-  Heitä voidaan pitää kiinniotettuna 24 tuntia, mutta näin lyhyen ajan sisällä ei pystytä toimittamaan niitä esitutkintatoimia, jotka pitäisi tehdä ennen kuin nuori pääsee taas jatkamaan matkaansa ja ehkä tekemään uusia rikoksia. Todisteiden sotkemisvaara on ilmeinen, sanoi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtaja rikosylikomisario Kai Käkelä.

Käkelä ja tilaisuuteen osallistuneet Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten edustajat peräänkuuluttavat vakavimmissa rikoskierteissä oleville nuorille suljettuja laitoksia rikoskierteen katkaisemiseksi.

-  Näkemyksemme mukaan tällä hetkellä se on ehkä ainoa tehokas keino, jolla alle 15-vuotiaan rikoskierre voitaisiin katkaista. Siellä nuori pääsisi myös muiden tukitoimien piiriin. Tehokkaat lastensuojelutoimet ovat tässä avainasemassa, Käkelä sanoi.

Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Markku Heinikari esitteli ikätaulukkoa pääkaupunkiseudulla viime vuonna eniten ryöstöjä tehneistä henkilöistä. Kymmenestä kärkiepäillystä seitsemän oli 15-vuotiaita tai sitä nuorempia.

-  Useat kovimmissa rikoskierteissä olevista nuorista on sijoitettu lastensuojelulaitoksiin, joista karkaaminen on helppoa. Nuori voi melkein oman mielensä mukaan poistua niistä ja se tarkoittaa, että kovissa rikoskierteissä olevat nuoret pääsevät uudelleen ja uudelleen tekemään rikoksia, vaikka olisivat jääneet aiemmista kiinni, Heinikari sanoi.

POLIISIHALLITUSTA huolestuttaa se, että yhä useammat nuoret kyseenalaistavat viranomaisten auktoriteetin.

-  Havaintoja tästä tehdään poliisin työtehtävillä yhä useammin. Viranomaisen vastustamista koskevista rikosepäilyistä nuorten osuus on viime vuosina ollut merkittävä, poliisijohtaja Heikinheimo sanoi.

Poliisilaitosten edustajien mukaan kaduilla nähdään entistä enemmän rikollisen elämäntavan ja jengielämän ihannointia.

-  Riskinä on myös, että vanhemmat jengiläiset hyödyntävät sitä, että alle 15-vuotiaat eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Ruotsista on tullut viestiä, että jopa alle 10-vuotiaita lapsia on käytetty osana katujengiläisten vakavia rikoksia, Käkelä Länsi-Uudenmaan poliisista sanoi.

TORSTAINA julkaistiin myös keskusrikospoliisin (KRP) raportti nuorten ryöstörikollisuudesta vuosina 2015-2023. Sen mukaan nuorten ryöstörikollisuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, erityisesti vuoden 2021 jälkeen.

Rikoksissa on myös havaittu viime vuosina uusia piirteitä, kuten uhriin kohdistettua nöyryytysväkivaltaa ja tekojen kuvaamista. Raportin mukaan vielä vuonna 2015 nuorten ryöstörikoksissa ei ollut piirteitä nöyryytysväkivallasta joitain yksittäistapauksia lukuun ottamatta, kun taas vuodesta 2022 vuoden 2023 heinäkuun loppuun mennessä viidessä prosentissa tapauksista oli nöyryyttämiseksi luettavia piirteitä.

KRP:n raportissa nöyryyttämiseksi katsotaan toista alistava toiminta, jossa uhrille tehdään tai hänet painostetaan tekemään asioita uhkaamalla tai käyttämällä väkivaltaa. Useissa tapauksissa nöyryyttäminen oli uhrin pakottamista maahan esimerkiksi polvilleen.

-  Uhri saatettiin pakottaa sanomaan kameralle alistetussa asemassa esimerkiksi anteeksipyyntöjä, haukkumaan itseään tai ylistämään rikoksentekijöitä. Nöyryyttäminen on useissa tapauksissa pitänyt sisällään myös esimerkiksi joidenkin vaatteiden riisuttamista, KRP:n raportissa kerrotaan.

Tyttöihin kohdistuneissa teoissa oli mainintoja ulkonäköön liittyvistä nöyryytyskeinoista, kuten kasvojen sotkemisesta. Tekijät olivat yleensä samaa sukupuolta kuin uhrit.

KRP:N mukaan kuvatut ryöstötapaukset näyttäisivät olevan sellaisia, joihin osallistuu useita nuoria.

-  Näissä tapauksissa väkivallan käyttö, uhrin nöyryyttäminen ja teon kuvaaminen näyttäytyvät oleellisina osina tekoa, ei niinkään omaisuuden ryöstäminen uhrilta. Anastettu omaisuus ei kyseisissä tapauksissa ole usein ollut myöskään erityisen arvokasta.

Yli puolet kuvatuista teoista on KRP:n mukaan sisältänyt uhrin nöyryyttämistä, mutta myös muuta väkivallankäyttöä kuvataan. KRP:n mukaan tekoja kuvataan oletettavasti jaettavaksi esimerkiksi viestintäsovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan.

Selostukset tapahtumista sisältävät harvoin tietoa teon motiivista, mutta joskus esimerkiksi uhri on avannut mahdollista syytä teolle.

-  Monissa tällaisissa ilmoituksissa motiivina vaikutti olevan jokin uhrin väitetysti sanoma tai tekemä asia, joka niin sanotusti kostettiin ryöstämällä hänen omaisuuttaan väkivaltaa käyttäen. Ilmoituksista saadun käsityksen perusteella tekoja pyrittiin siis usein ikään kuin oikeuttamaan sillä, että ryöstön kohde oli mahdollisesti sanonut tai tehnyt jotain, joka ei tekijöiden mielestä ollut hyväksyttävää, raportissa sanotaan.

Toinen yleinen motiivina mainittu seikka oli uhrin velka rikoksentekijälle.

-  Joukossa oli suurempia huumevelkoja, mutta usein velka oli uhrin kertoman mukaan ollut esimerkiksi vain muutaman euron, ja joissakin tapauksessa uhri kertoi maksaneensa velan jo ennen väkivallantekoa.

Raportissa myös mainitaan, että esimerkiksi vaatteiden ja elektroniikan bränditietoista ryöstämistä sekä sähkötupakkaan liittyviä tapauksia ei ilmennyt juurikaan vielä vuonna 2015.

-  Ryöstöissä tavoitellaan jossain määrin vaatteita ja asusteita siten, että tietyt merkit ja niiden kopioversiot korostuvat. Myös sähkötupakkaan liittyviä tapauksia on ilmennyt, ja ne tapahtuvat usein ennalta sovituissa kaupantekotilanteissa.

NUORTEN tekemät ryöstörikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin nuoriin. KRP:n mukaan sekä uhrit että epäillyt ovat viime vuosina olleet nuorempia kuin vuonna 2015.

KRP:n mukaan ryöstörikollisuus on kasvanut niin ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla nuorilla, mutta nousu on ollut merkittävämpää ulkomaalaistaustaisilla.

Valtaosa ryöstörikoksista epäillyistä on ollut epäiltynä useammasta kuin yhdestä rikoksesta alle 21-vuotiaana.

Ryöstörikoksia tehdään eniten lauantai-iltaisin loppukesän ja syksyn aikana. Teot tapahtuvat usein kaduilla, linja-autopysäkeillä tai asuinalueiden läheisillä metsäalueilla.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.15 tiedotustilaisuuden annilla sekä KRP:n tiedoilla.
Korjattu 13.2. klo 10.26 Sanna Heikinheimon titteli poliisiylijohtajasta poliisijohtajaksi.