Etelä-Korea kamppailee parhaillaan maailman alhaisimman syntyvyyden kanssa. Etelä-Korean syntyvyysluku oli viime vuonna 0,72, ja luvun ennustetaan laskevan yhä edelleen 0,68:aan kuluvan vuoden aikana. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen saa keskimäärin elämänsä aikana.

Yhtä nopeaa laskua ei ole koskaan dokumentoitu ihmiskunnan historiassa. Etelä-Korean itsekin lapseton presidentti Yoon Suk-yeol julisti kesän alussa väestön vähenemistä koskevan valtakunnallisen hätätilan, mikä on tuonut mukanaan kirjavan listan tempauksia, joilla yritetään saada eteläkorealaiset synnyttämään lisää lapsia. Maan tarvitsisi kohottaa syntyvyyslukua lähemmäs 2,1:tä, jotta väestön määrä pysyisi tulevaisuudessa samana kun nyt.

LISTATUT rahasummat liittyvät Etelä-Korean toiseksi suurimman kaupungin Busanin yritykseen edistää syntyvyyttä. Sahan kaupunginosan aluetoimistossa on tehty aloite lokakuussa järjestettävästä sokkotreffitapahtumasta, jossa sekä korealaiset että ulkomaalaiset sinkut voisivat tavata toisensa. Tapahtuma on tarkoitettu 23-43-vuotiaille alueella asuville tai työskenteleville sinkuille. Rahasummien lisäksi kaupunginosa lupaa järjestää tapahtuman kautta kehkeytyville pariskunnille asunnon viideksi vuodeksi.

Aasia-asiantuntija ja ulkoministeriön entinen erityisasiantuntija Teppo Turkki kertoo, että Etelä-Korea on käyttänyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana 200 miljardia euroa syntyvyyden edistämiseen, mutta käytännössä merkittäviä vaikutuksia ei ole saatu aikaan.

-  Syntyvyyden lasku on laaja ilmiö, joka koskettaa koko Itä-Aasiaa, ja Korea on nyt kaikkein dramaattisimmassa tilanteessa. Tällaista tilannetta, jossa Etelä-Korea nyt on, ei ole modernissa historiassa ja yhteiskunnassa ollut aiemmin.

MIKSI eteläkorealaiset eivät sitten halua lapsia? Turun yliopiston Korea-tutkijan Antti Leppäsen mukaan raha on iso tekijä. Asuminen on erittäin kallista etenkin pääkaupunki Soulin alueella, jossa valtaosa ihmisistä asuu ja valtaosa tavoitelluimmista työpaikoista sijaitsee. Sen lisäksi armoton työskentelykulttuuri pistää työn ja perhe-elämän tasapainon helposti vinksalleen, mikä ei innosta perustamaan perheitä.

Yleistä yhteiskunnallisten asenteiden muutosta ei pidä myöskään vähätellä: maassa, joka on hyvin patriarkaalinen ja miesten dominoima, naiset eivät enää suostu perinteiseen naisen rooliin huolehtimaan perheestä ja lapsesta, kun miehet tekevät töitä.

-  Boikottiliikkeitä avioliittoa, seksiä ja lapsen synnytystä vastaan on ollut, ja tällainen sukupuolisota on tietysti vaikuttanut ilmapiiriin, Turkki pohtii.

Tilanteen korjaamiseksi presidentti Yoon aikoo perustaa uuden ministeriön, joka keskittyy syntyvyyteen. Ministeriön tavoitteena on luoda massiivinen tukipaketti lapsiperheille.

-  Syntyvyystilanne vaikuttaa suoraan talouskasvuun, minkä vuoksi hallitus ja presidentti ovat tähän tarttuneet.

Jenna Rautio / STT