Toimituksen kommentit
6.6.2025 04:30 ・ Päivitetty: 5.6.2025 12:59
Vihreillä on takana loistava tulevaisuus pääministeripuolueena – nyt sitä leimaa unelias nykyisyys
Vihreissä ei käydä puheenjohtajavaalia eikä jäsenkunnalta irronnut puoluekokoukselle kuin 26 aloitetta päätettäväksi.
Niin hyvin puolueen ja maan asiat ilmeisesti ovat.
Vihreyden virkeyden perään voi silti kysyä, vaikka kilpailevan puolueen pää-äänenkannattajalehdessä julkaistavan arvion voi jättää halutessaan omaan arvoonsa.
Sofia Virta valittiin puheenjohtajaksi kesällä 2023. Hänen aikanaan puolueen kannatuksessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta – ei parempaan eikä huonompaan. Kannatus alkoi Virran tullessa puheenjohtajaksi seitsemällä ja nyt se alkaa kahdeksalla.
Kaukana on muun muassa Osmo Soininvaaran povaama vihreiden loistava tulevaisuus, joka näyttää olevan mieluummin takana kuin edessä.
Virran kausi on nyt ensimmäisen kerran katkolla, mutta haastajia ei ilmaantunut. Jatkopesti nuijitaan siis pöytään tulevan viikonlopun puoluekokouksessa Hämeenlinnassa.
Kevään kuntavaaleissa vihreät kyykkäsi tärkeimmässä tukikohdassaan Helsingissä reippaasti ja jäi karvaasti myös demarien taakse. Koko maan tasolla kannatus pysyi käytännössä entisellään. Aluevaaleissa puolue nykäisi sentään plussalle.
Sofia Virta onnistui kuolettamaan puheenjohtajakamppailun.
MAAN harvinaisen epäsuositun hallituksen vastustuksesta vihreät ei ole kuitenkaan päässyt oppositioasemastaan huolimatta hyötymään. Siinä pidemmän korren on vetänyt SDP.
Vihreissä kuitenkin katsotaan, että johtaja ei parane vaihtamalla. Siinä voikin olla vinha perä, sillä poliittisena esiintyjänä Virta kestää vertailun.
Alkuvuodesta Virta ilmoitti hakevansa jatkokautta huhtikuun tuplavaalien tuloksesta riippumatta onnistuen ainakin kuolettamaan puheenjohtajakamppailun.
Puoluekokouksen alla silmään osuu myös puolueen laiskalta näyttävä jäsenaktiivisuus. Vain kourallinen aloitteita, 26, ja niiden joukossa esimerkiksi ”valtakunnallisten vaalien jälkeisestä päivästä lakisääteinen vapaapäivä” ja ”vihreiden tilaisuuksiin vain vegaanisia tarjottavia”. Niiden rinnalla ”puoluekokous joka toinen vuosi” kuulostaakin aika perustellulta.
Jälkimmäinen voisikin piristää vihreiden sisäistä keskustelua ja nostaa aloitteidenkin määrää. Suurin piirtein samankokoinen vasemmistoliitto pitää puoluekokouksen joka kolmas vuosi ja aloitteita oli viimeksi noin 120. Joka toinen vuosi kokoustava kokoomus käsitteli viimeksi yli 200 aloitetta.
SUOSITUN Ville Niinistön jälkeen ennen Touko Aallon kujanjuoksua vihreiden kannatus nousi liki 18 prosenttiin Ylen gallupissa syksyllä 2017.
Mittaus ei koskaan realisoitunut vaaleissa, vaikka Niinistö hahmotteli läksiäispuheissaan jopa pääministeripuolueen manttelia. Kannatus on nyt puolet tuosta, joten moni asia on mennyt toisin kuin vihreät on toivonut ja odottanut.
Vihreät tapaa puhua paljon siitä, kuinka sen tulisi laajeta myös sellaisille alueille ja kansanosiin, joita se ei vielä ole onnistunut puhuttelemaan.
Todellisuus näyttää puoluekokouksen alla toiselta: kannatuksesta kolme neljäsosaa tulee Suomen suurista kaupungeista ja esimerkiksi työelämästä jäsenistö sai mietittyä yhden aloitteen puoluekokoukselle.
Se on tällainen: ”Vihreiden on ajettava työelämän uudistamista”.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.