Vaihtoehtoja perinteiselle lihalle on kehitelty elintarviketeollisuudessa jo vuosia.

Merkittävä virstanpylväs keinotekoisen lihan historiassa tapahtui kymmenen vuotta sitten, kun hollantilaisprofessori Mark Post esitteli maailman ensimmäisen laboratoriossa viljellyn hampurilaispihvin.

Miten ihmeessä lihaa voi kasvattaa laboratoriossa?

Viljellyn lihan rakenne saattaa olla erilainen kuin tavallisen lihan, mutta eräänlaisten tukirakenteiden avulla eläinsoluista saadaan kasvatettua kolmiulotteisia, lihan näköisiä tuotteita. Lopuksi tuotetta jälkiprosessoidaan, jotta sille saadaan lihaa muistuttava maku ja ulkonäkö. Koko prosessi on valmis runsaassa kuukaudessa.

-  Se on huomattavasti lyhyempi aika, mitä tarvitaan eläimen kasvatukseen, huomauttaa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen professori Hanna Tuomisto Suomen tietotoimiston haastattelussa.

ENSIMMÄISEN myyntiluvan viljellylle lihalle antoi Singapore vuonna 2020.

Luvan saaneen yrityksen viljeltyä kananlihaa saa tällä hetkellä ostettua vain muutamasta ravintolasta Yhdysvalloissa ja Singaporessa.

Tavallisista marketeista kuluttajat eivät saa ostettua viljeltyä lihaa vielä mistään maailmassa. Yrityksiä alalle on kuitenkin putkahtanut viime vuosina pilvin pimein ja uusia viljeltyjä lihatuotteita kehitellään koko ajan.

-  Tehdään nautaa, porsasta, kalaa ja muita mereneläviä. Se lajikirjo on ihan valtava, kertoo STT:lle Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

EU:n ensimmäinen viljellyn lihan lupaprosessi on meneillään tällä hetkellä Sveitsissä. Israelilaisyritys Aleph Farmsin hakemus odottaa viranomaishyväksyntää paikalliselta elintarviketurvallisuus- ja eläinlääkintävirastolta.

VILJELLYN lihan ilmastovaikutuksia on hankala arvioida, sillä sen tuotanto on vielä lapsenkengissä verrattuna perinteiseen lihantuotantoon.

Professori Tuomiston mukaan tämänhetkiset tutkimukset näyttävät, että energiankulutus viljellyn lihan tuottamisessa on jopa suurempaa kuin perinteisen lihan. Siksi viljellyn lihan tuottamisessa merkittävää on se, että energia tulisi uusiutuvista lähteistä.

Asiantuntijoiden mukaan lihantuotannossa erityisen kestämätöntä on maankäyttö. Tutkimuspäällikkö Nordlund huomauttaa, että jopa 70 prosenttia peltoalasta käytetään eläinten rehun kasvattamiseen.

-  Viljellyn lihan maankäyttö on vain noin 5-10 prosenttia naudanlihan ja kolmasosan broilerinlihan maankäytöstä, Tuomisto kertoo.

Jopa kolmasosa maailman hiilidioksidipäästöistä tulee ruoantuotannosta, jossa suurin saastuttaja on eläintuotanto.

-  Kun prosessit optimoidaan, niin on aika selvää, että viljelty liha on tavallista lihaa ympäristöystävällisempää, sanoo Nordlund.

Tuomiston mukaan viljelty liha ei kuitenkaan tarjoa nopeaa ratkaisua ruoantuotannon haasteisiin.

-  Ilmastokriisin ratkaisemiseen viljelty liha tulee liian myöhään. Meidän pitäisi ratkaista ilmastokriisi ja vähentää päästöjä nyt.

Viljelty liha voi kuitenkin pidemmällä tähtäimellä olla osana kestäviä ruokajärjestelmiä, Tuomisto jatkaa.

-  Tässä välissä pitää käyttää saatavilla olevia vaihtoehtoja, kuten kasvipohjaisia tuotteita, hän sanoo.

SUOMESSA ei vielä toimi viljeltyä lihaa tuottavia yrityksiä. Tuotteita ei saada ihan lähivuosina kauppoihin, sillä EU-tason lainsäädäntö on sen verran hidasta, että luvissa kestää aikansa.

Viljellyn lihan vaatiman teknologian kehityksessä on vielä paljon haasteita. Tuotannon mittakaavaa pitäisi saada kasvatettua, jotta viljellyn lihan hinta olisi kilpailukykyinen tavalliseen lihaan verrattuna.

Sekä professori Tuomisto että tutkimuspäällikkö Nordlund uumoilevat viljellyn lihan saapuvan Suomeen aikaisintaan noin kymmenen vuoden päästä. Tällöin sen hinta lienee kallis – tosin tuskin yhtä kallis kuin maailman ensimmäisen viljellystä lihasta valmistetun hampurilaispihvin.

Hollantilaisprofessori Mark Postin esittelemä ja muille tiennäyttäjänä toiminut pihvi maksoi aikoinaan 250  000 euroa.

Teksti: Vilma Kilkki / STT