”Älytöntä touhua” – Pienpanimot saisivat alkoholilaissa erikoisen kohtelun, kansanedustaja vaatii korjausta

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Alkoholilain uudistuessa osalle itsenäisiä ja pieniä panimoita tulisi tilaviinin ja sahdin myyntioikeuteen verrattava oikeus myydä omia käsityöläisoluita suoraan valmistuspaikalta. Pieni panimo määriteltäisiin siten, että sillä olisi enintään 500 000 litran alkoholijuomien tuotantomäärä.

SDP:n kansaneudustaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa, että tällöin alle 500 000 litraa vuodessa alkoholijuomia valmistavat panimot saisivat myydä alle 12 prosenttisia oluitaan suoraan panimolta. Samalla jokainen ravintola ja pubi saisi myydä alle 5,5 prosenttisia tai 4,7 prosenttisia, riippuen miten alkoholilaissa säädetään, alkoholijuomia suoraan ravintolasta mukaan.

Elorannan mukaan esityksessä on kuitenkin ongelma.

– Samaan aikaan suurimmat pienpanimot ja kolme suurpanimoa, eivät edelleenkään saa myydä edes alle 4,7 prosenttisia tai 5,5 prosenttisia juomia ilman, että perustavat elintarvikekioskin ja myyvät yli puolet liikevaihdosta makkaraa ja limppua. Aivan älytöntä touhua.

– Tietysti mahdollisen uuden lain aikana yksi mahdollisuus on perustaa pienpanimolle pubi. Sieltä ei tarvitse elintarvikkeita myydä ja tuskin paljoa muutakaan, mutta juomat saisi myydä mukaan.

Viime hallituskaudella linjattiin, ettei kioskilupia enää pienpanimoilla tarvittaisi ja niin oltiin myös päättämässä, kunnes loppukaudesta päätettiin ettei lakia tuodakaan enää eduskuntaan.

– Nyt ne kioskiluvat tarvitaan kuitenkin. Reiluuden nimissä suoramyyntioikeuden voisi antaa Elorannan mukaan myös isoille pienpanimoille ja suurpanimoille samaan tapaan kuin se annetaan ravintoloillekin, Eloranta vaatii ja toteaa, että näin toimiminen olisi hyvä asia matkailunkin kannalta.

– Ainakin on kummallista, että 10 suurinta pienpanimoa saa eri kohtelun kun pienemmät pienpanimot. Toivottavasti saamme tähän korjauksen, hän jatkaa.

”Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene.”

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen toteaa, että liitossa ollaan pettyneitä siihen, ettei suoramyyntioikeus koskisi kaikkia pienpanimoita.

Hän ei niele sitä, että 500 000 litran raja juontuisi EU:n päätöksistä.

– Tämä on lähtenyt kansallisista päätöksistä, hallituspuolueet ovat asian päättäneet, hän katsoo.

– On ikävää, että osa pienpanimoista on jäämässä ilman ulosmyyntioikeutta, Tuhkanen sanoo.

Ulosmyyntioikeutta ei saisi hänen arvionsa mukaan noin 5–10 suurta pienpanimoa.

Hän toteaa näiden muutaman pienpanimon joutuvan yhä huonompaan tilanteeseen, koska uuden lain myötä ravintolatkin saisivat myydä alkoholia ulos. 500 000 litran raja voi estää panimoita myös kasvattamasta tuotantoaan ja investoimasta.

– Sitä rupeaa äkkiä miettimään, kannattaako sitä rajaa ylittää. Ei pienen ihmisen ymmärrykseen oikein mene, mikä idea tässä on.

– Lähtökohta on se, että meillä pienpanimoissa ei tällä hetkellä oikeastaan ole edes ulosmyyntioikeutta. Kaikki se mitä on tehty, että pystytään myymään panimon läheisyydestä, on ollut keinotekoista tekemistä eli ensin täytyy tehdä kioski, joka on verrattavissa normaaliin kioskiin.

Tuhkanen muistuttaa myös, että panimo saattaa olla teollisuusalueella.

– Olen muutamasta paikasta kuullut, että paikallinen aluehallintovirasto ei ole antanut kioskin pystyttämiseen lupaa, koska niiden näkemyksen mukaan teollisuusalueella ei tarvitse olla kioskeja, Tuhkanen kertoo.

”Valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista.”

Elorannan mukaan myös viinapohjaisten juomasekoitusten tulo vähittäiskauppaan olisi myös merkittävä uhka hyvässä kasvussa olevalle suomalaisille pienpanimoteollisuudelle.

– Pelkästään kaupoissa myytävien alkoholituotteiden enimmäisväkevyyden nosto lisäisi kauppojen olutvalikoimaa tuntuvasti, puhumattakaan siitä, että samasta hyllytilasta taistelisi myös huima määrä kansainvälisiä viinabrändejä. Siinä välissä pienpanimoilla tulee olemaan todella ahdasta.

Eloranta uskoo, että valikoiman lisäys koostuisi pääasiassa kansainvälisten suurpanimoiden tuontioluista ja viinapohjaisista tuotteista, kuten väkevien viinojen tuotemerkeillä brändätyistä lonkeroista sekä nuorisoa houkuttelevista värikkäistä ja makeista limuviinoista.

– Näiden tuotteiden valikoima Euroopassa on rajaton ja nyt ne ovat vyörymässä meidänkin kauppojemme hyllyille. Suomalaiset pienpanimot ovat tässä kilpailussa vaarassa jäädä suurten globaalien toimijoiden jalkoihin, koska harvalla pienpanimolla on valmiuksia pärjätä hintakilpailussa, jonka muutos tulee tuomaan.

– Näyttää siltä, että samalla, kun lakimuutoksella yritetään vähentää laivatuontia, niin toisaalta edistetään ulkomaisten toimijoiden toimintaa Suomessa ja huononnetaan kotimaisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä, Eloranta linjaa.

”Erityisen ongelmallista lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta.”

Lakimuutoksen myötä, mikäli se menisi hallituksen esityksen mukaisena läpi, kaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisväkevyyttä lisättäisiin 4,7 %:sta 5,5 %:iin.

– Limuviinojen eli väkiviinapohjaisten juomasekoitusten tulo kauppoihin on erityisen ongelmallinen lasten- ja nuortensuojelun näkökulmasta. Vahvan oluen ja lonkeron lisäksi kaupoissa voitaisiin myydä viinapohjaisia juomasekoituksia, jotka vetoavat nuoriin muun muassa tuomalla tunnetut viinabrändit kauppojen hyllyille, Eloranta katsoo.

Hän ei kannata väkevyyden nostamista 5,5 prosenttiin. Hallitus on antanut omille kansanedustajilleen luvan äänestää asiassa omantunnon mukaan.

Eeva-Johanna Eloranta oli keväällä allekirjoittamassa vetoomusta, jossa joukko kansanedustajia vaatii, että alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen jatkovalmistelussa on vakavasti harkittava lausuntokierroksella tullut palaute.

–Lakiesitys kohdentaa hyödyt pääasiassa vähittäiskaupalle Alkon kustannuksella sekä ulkomaiselle alkoholiteollisuudelle ja ulkoistaa haitat ja kustannukset julkisen sektorin kannettavaksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Eloranta katsoo.

– Ehdotettu alkoholilakiuudistus tehtäisiin tietoisena sen kansanterveyttä ja perheiden ja lasten hyvinvointia vaarantavista sekä julkisen sektorin työntekijöitä, erityisesti poliisia ja sosiaali- ja terveydenhoitoa monin tavoin kuormittavista seurauksista.

– Lakimuutos toisi päivittäistavarakaupan hyllyille väkevien viinojen tuotemerkkejä kuten Smirnoff, Koskenkorva ja Absolut. Muutos toisi aivan uuden ja lapsille näkyvän kanavan markkinoida väkeviä viinoja vähittäiskaupassa, eikä muutos myöskään millään tavalla edistäisi alkoholin kulutuksen painottumista valvotumpiin olosuhteisiin ravintoloissa, mikä myös edistäisi ravintola-alan työllisyyttä.

Mikäli lakiluonnoksessa esitetyt muutokset toteutuvat, Elorannan mukaan hyvinvointi- ja terveyserot kasvavat riippumatta siitä, millainen sote-palvelujärjestelmä maahan rakennetaan.

”Heitä ei yhtään lohduta se, mitä te täällä paasaatte työn verotuksesta” – SDP vaati kepin sijaan porkkanaa öljylämmityksestä luopumiseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma puhui tiistaina eduskunnan täysistunnossa. Hänellä oli ehdotus valtiovarainvaliokunnalle pienituloisten ihmisten huomioimiseksi.

Hallitus esittää lämmityspolttoaineiden verotusta nostettavaksi nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla vuoden 2018 alusta.

Kyseessä on vastaavanlainen korotus kuin vuoden 2017 alussa voimaan tullut.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tiistaina lähetekeskustelussa esityksen tulevan osana hallituksen tänä syksynä tekemää työn verotuksen keventämistä.

Oppositiosta esitettiin tyytymättömyyttä tapaan, jolla hallitus vie asiaa eteenpäin kepillä muttei porkkanalla.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen muistutti, että esityksellä on vaikutuksensa tavallisten ihmisten asumiskustannuksiin.

– Lämmityskustannukset nousevat. Kun tähän kaukolämpöön esimerkiksi puututaan, tämä iskee aika rajusti nimenomaan kaupunkiasukkaiden rahapussiin. Samoin sitten todella moni omakotitalossa asuva lämmittäjä kokee lämmityskustannusten nousun, Viitanen sanoi.

– Kysyisinkin, onko hallituksella jo joitain suunnitelmia, että miten se selvittää tämän vaikutuksia asumiskustannuksiin ja kompensoi tämän menetyksen näille ihmisille, jotka mahdollisesti näiden korotusten seurauksena kärsivät, hän jatkoi.

”Keitä ovat ne 200 000 ihmistä?”

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö pitää lakiesitystä hyvänä. Hänkin kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että kannustimia muutosten toteuttamiseksi ei ole.

– Eli energianeuvontaan pitäisi panostaa, ja onko hallitus laskenut, kuinka kannattavaa on keskimäärin, mikä takaisinmaksuaika on ihmisillä, kun he vaihtavat polttoöljyn sitten kestävämpiin lämmitysjärjestelmiin, niin kuin vaikka maalämpöön ja muihin vaihtoehtoihin? Usein se takaisinmaksuaika on vain viisi vuotta, mutta tässä voisi miettiä myös uusia kannustimia, jos kotitalousvähennys ei siihen riitä, Niinistö sanoi.

– Tässä on puhuttu tämän lakiesityksen vaikutuksista öljylämmitteisiin talouksiin, ja kyllähän se varmasti on niin, kuten edustaja Niinistö tuossa vähän ikään kuin viittasikin, että niissä asuu iäkkäämpää väkeä, joka ei ole kyennyt muutoksia tekemään, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) jatkoi.

– Me edellytimme viime vuonna tämän vastaavan korotuksen osalta, että sen vaikutuksia tuloeroihin ja sosiaalista hyväksyttävyyttä tutkittaisiin, ja olisi todella tärkeätä, että selvitettäisiin, keitä ovat ne 200 000 ihmistä, jotka vielä asuvat öljylämmitteisissä omakotitaloissa, hän lisäsi.

Hänkin totesi, että on harmillista, että hallitus käyttää pelkästään keppiä eikä porkkana.

– Kun puhutaan työn verottamisesta, niin olen aivan varma siitä, että niistä 200 000:sta öljylämmitteisessä talossa asuvasta suomalaisesta valtaosa tai ainakin merkittävä osa on eläkeläisiä. Heitä ei yhtään lohduta se, mitä te täällä paasaatte työn verotuksesta.

”Tavalliset ihmiset joutuvat tempoilevan politiikan kohteeksi.”

Valtiovarainministeri Petteri Orpo vetosi ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Silloin meidän täytyy tehdä näitä ratkaisuja, ja meidän täytyy edistää sitä, että se muutos tapahtuu, ja siksi tämä on täysin looginen suunta. Kotitalousvähennystä on jonkun verran parannettu tämän hallituksen toimesta. Uskon, että se omalta osaltaan tukee näitten remonttien tekemistä, hän sanoi.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) totesi hänkin, että todellakin öljyn käytöstä pitää päästä eroon.

– Se on ympäristövastuuta, se on vastaus ilmastonmuutokseen.

– Yhdyn edustaja Niinistön toteamukseen, että pitää olla ohjelma, mitä jollakin tehdään, ettei käy niin, että kuluttajat ja tavalliset ihmiset, joista täällä on puhuttu, joutuvat tempoilevan politiikan kohteeksi, jolla sitten ruoskitaan näitä veronkorotuksia.

– Ikävä kyllä tuota tahtoa ei silloin syntynyt eikä tämmöistä pitkän ajan ohjelmaa tehty eikä tehty niitä porkkanoita, jotka olisivat esimerkiksi kotitalouksien osalta rohkaisseet luopumaan öljylämmityksen käytöstä, Heinäluoma sanoi.

Hän kertoi esittäneensä vuonna 2006, että Suomi asettaisi yhteisen tavoitteen luopua öljystä vuoteen 2030 mennessä. Samalla olisi pitänyt tehdä pitkäaikainen ohjelma, jolla kotitalouksille ja yrityksille olisi jäänyt aikaa sopeutua muutokseen.

– Onhan se nyt kerta kaikkiaan uljasta, että me hyvätuloiset ihmiset täällä neuvomme öljylämmitteisissä taloissa asuville, että miksi heidän pitäisi vaihtaa ja miten heidän pitäisi vaihtaa ja kehotamme, painostamme ja pakotamme heitä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin. Luuletteko te todella, että kysymys on siitä, että ihmiset eivät tiedä, että öljylämmitys on ympäristölle epäedullisempi vaihtoehto? Timo Harakka kysyi.

– Nyt ihmettelen, miksi tällä hallituksella ei ole ollut missään vaiheessa halua tätä pientä porkkanaa palauttaa keinovalikoimaan: ainoastaan keppiä tässä heilutellaan ja vielä sormea heilutellaan päälle, mikä on aivan turhaa.

”Olisi aika kohtuullista.”

Keskustelun loppupuolella kansanedustaja Eero Heinäluoma alkoi koota lankoja yhteen ja teki ehdotuksen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Hän totesi, että valiokunta tekisi palveluksen ympäristölle ja tavallisille suomalaisille, jos se lisäisi mietintöönsä kannanoton, jossa todettaisiin, että valiokunta rohkaisee hallitusta antamaan kansalaisille käyttöön energia-, lämpömuodon vaihdosta tukevia avustuksia.

Tämä voitaisiin Heinäluoman mukaan tehdä joko kotitalousvähennyksen tai erillisavustusten käytön kautta.

– Olisi aika kohtuullista, että tähän voitaisiin liittää semmoinen lausuma, jossa koko eduskunta osoittaisi, että se aidosti ymmärtää näiden pienituloisten — myös omakotitaloissa mutta ei vain omakotitaloissa vaan monien kerrostalossakin asuvien — murheita ja että eduskunta edellyttää hallitukselta esityksiä, joilla voidaan tukea uusiutuviin energioihin siirtymistä lämmitysmuodoissa.

Keskustelua aiheesta

Ville Niinistö tylyttää moukkamiehiä ja Harvey Weinsteinia: ”Ei sitä kaverinkaan munia tuijotella”

Kuva: Lehtikuva

Vihreiden Ville Niinistön mukaan #Metoo-kampanja on hyvä ja tärkeä. Seksuaalinen häirintä on yhä kovin yleistä, hän kirjoittaa Facebook-tilillään.

”On turhauttavaa lukea (miesten) kuvailuja kuinka vaikeaa on ”hallita katsetta hississä”. Vinkki: myös naista voi ja pitää katsoa keskustelukumppanina silmiin. Jos ei siihen kykene, voi katsoa seinille. Ei sitä kaverinkaan munia tuijotella keskustelun aikana.”

Niinistö sanoo, että usein miehet käyttävät ”lieventävänä” asianhaarana sitä, että kuuluvat eri sukupolveen.

”Erityisesti työyhteisöissä, joissa on paljon nuoria naisia ja iäkkäitä miehiä, tällainen häirintä voi olla yleistä. Se on sitäkin tökerömpää häirintää.”

Niinistön mukaan miesten on ymmärrettävä, että erityisen tarkka on oltava silloin kun itse on valta-asemassa ja samalla kuuluu eri kulttuuriseen ympäristöön.

”Se, että sanoo Harvey Weinsteinin tavoin olevansa vanhan ajan dinosaurus, on moukkamaista ja loukkaavaa, ei puolustuspuheenvuoro.”

Haatainen ja Rinne Asunnottomien yössä: ”Hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole vielä valmis”

Kuva: Nora Vilva
SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne osallistui tänään yhdessä SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haataisen kanssa Asunnottomien yöhön Helsingissä.

– Se, että asunnottomien yötä vietetään, kertoo karulla tavalla siitä, että hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole vielä valmis. Asunnottomuuden suhteen poliitikkojen pitää mennä peilin eteen. On häpeällistä, että Suomessa kaikilla ihmisillä ei ole kotia! Antti Rinne päivittää Facebookissa.

– Viestini tapahtuman paneelikeskustelussa oli selvä: Asunto on jokaisen ihmisen perusoikeus. Kysymys on päätöksistä ja tahdosta! hän jatkaa.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja kertoo omia kantojaan Facebook-videolla.

Haatainen muistuttaa, että koti on jokaiselle ihmiselle ihmisoikeus.

– Ei voi olla oikein, että meillä on tuhansia ihmisiä vailla asuntoa, vailla kotia.

Haatainen painottaa videolla, että asuntojen määrää pitää lisätä erityisesti kaupungeissa.

Katso video tästä:

 

Keskustelua aiheesta

Li Andersson avautuu kohuotsikoiden ”järjestelmän pelisääntöjen ehdoilla kikkailevista Osseista”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan on taas se aika vuodesta, kun iltapäivälehdet parempien ideoiden puutteessa yrittävät parantaa myyntiä kohuotsikoilla laiskoista työttömistä.

”Kansalaiset kauhistelevat ja ne puolueet, jotka haluavat kiristää työttömyysturvan ehtoja entuudestaan, saavat taas lisää pontta puheisiin siitä, miten yhteiskunnan tukijärjestelmä vain passivoi ja laiskistaa. Lopputuloksena on lisää päätöksiä, jotka nöyryyttävät työttömiä ja lisäävät työvoimapolitiikan mielivaltaisuutta.”

Andersson muistuttaa, että on tutkittua tietoa siitä, että sosiaaliturvan alikäyttö on paljon suurempi ongelma kuin sen väärinkäyttö. Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta, osin tukijärjestelmän monimutkaisuuden ja leimaavuuden takia, Andersson kirjoittaa verkkosivuillaan.

”Suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän keskeisin ongelma eivät ole järjestelmän pelisääntöjen ehdoilla kikkailevat Ossit, vaan järjestelmän mielivaltaisuus. Järjestelmä usein myös estää ihmisiä olemasta aktiivisia omassa työllistymisessään.”

Suomalaisen työvoimapolitiikan vanhanaikaisuus näkyy Anderssonin mukasn siinä, että se edelleen rakentuu ajatukselle siitä, että ihminen on joko kokonaan kokopäiväisissä palkkatöissä tai kokonaan ilman työtä.

”Niin keikkatyö, vapaaehtoistoiminta kuin pienimuotoinen yritystoiminta aiheuttavat työnhakijalle vääjäämättä ongelmia.”

Soini vyöryttää nyt hurjaa Stasi-syytöstä: ”Rannatonta typeryyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Entinen ps-pomo, nykyinen ”sininen” Timo Soini avautuu blogikirjoituksessaan.

Siniset ovat saaneet tarvittavan määrän kannattajakortteja kasaan puolueen perustamista varten.

”Luin, että Perussuomalaiset aikovat käydä kaikki kannattajakortit läpi ja antaa kenkää niille Perussuomalaisille, jotka ovat kortin allekirjoittaneet.”

”Älkää hölmöilkö. Stasi ei kuulu Suomeen.”

Soinin mukaan rannattoman typeryyden todistaminen matkan päästä vain harmittaa.

”Perussuomalaisissa kun on tolkunkin väkeä.”

Soini kirjoittaa, ettei puolue ole vankila.

”Sieltä pääsee pois. Tiedän kokemuksesta.”