Työmarkkinat
1.9.2022 18:25 ・ Päivitetty: 1.9.2022 18:25
Ammattiliitoilta kehuja ja kritiikkiä – näin budjettiriihen päätöksiin reagoitiin
Hallituksen budjettiriihen tulokset saivat perinteisesti ay-liikkeeltä niin ruusuja kuin risujakin.
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT arvioi, että budjettiriihestä ei tullut helpotusta palkansaajille.
Liiton mielestä työssäkäyntiä tukemalla ja työntekijöiden ostovoima turvaamalla olisi voitu pitää kotimaista kysyntää yllä ja näin tukea talouden kasvua.
”Hyvä keino tähän olisi ollut muun muassa kilpailukykysopimuksessa siirrettyjen sosiaaliturvamaksujen siirtäminen takaisin työnantajille, mikä olisi vähentänyt myös palkankorotuspaineita”, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa tiedotteessa.
Hän pitää positiivisena päätöksenä laskea joukkoliikenteen eli henkilökuljetusten arvonlisävero tilapäisesti nollaan, vaikkakin päätös koskee vain kevättä 2023.
”Tämä päätös ei kuitenkaan korjaa alan rakenteellisia ongelmia. Linja-autoala kärsii työvoimapulasta, jota ruokkii raskas työhönsidonnaisuusaika. Kuljettajan työpäivän pituus saattaa kaupunkiliikenteessä olla 11,5 tuntia ja kaukoliikenteessä jopa 14 tuntia.”
Positiivisena päätöksenä AKT näkee työssäkäyntiä tukevan matkakuluvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkamista sekä panostamista ammatilliseen koulutukseen. Samoin jakeluvelvoitteen kevennyksen jatkaminen kompensoi polttoaineiden hintojen nousua ja tukee siten niin työmatkoja kuin kuljetusyrityksiäkin.
”Kokonaisuutena pieniä helpotuksia palkansaajan arkeen budjettiriihestä saatiin, mutta suuret rakenteelliset ratkaisut työntekijän aseman parantamiseksi jäivät vielä tekemättä.”
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ on pettynyt, että hallitus ei budjettiriihessä saanut aikaan päätöstä varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien nostosta. Sen sijaan varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi ja kotihoidontukeen tehdään korotus.
”Tämä osoittaa, että hallitus ei ollut valmis tekemään ratkaisuja kasvatuksen ja koulutuksen laadun parantamiseksi”, OAJ toteaa tiedotteessa.
Järjestön mielestä varhaiskasvatusmaksujen alennus on pystyttävä kompensoimaan kunnille, jotta maksujen alentaminen ei romuta kuntien kykyä tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta jo entuudestaan vaikeassa tilanteessa.
”Pahimmillaan varhaiskasvatusmaksujen alennus vain syventää ongelmia”, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto arvioi tiedotteessa.
Hallitus sopi hoiva-avustajien koulutusmäärien nostosta hoitajamitoituksen toteuttamiseksi, mutta varhaiskasvatuslain edellyttämien opettajien koulutukseen ei annettu rahaa, OAJ kritisoi.
OAJ on ajanut pitkään opettajarekisterin perustamista ja vaati, että vuoden 2023 budjettiin on lisättävä omana momenttinaan rekisterin perustamiseen varattava summa. OAJ on pettynyt, ettei hallitus ottanut asiaan riihessä kantaa.
Järjestö kiittää hallitusta ammatillisen toisen asteen perusrahoituksen tasokorotuksesta, josta sovittiin jo kevään kehyksen yhteydessä. Samoin perusopetuksen B1-kielen tuntimäärän lisäys on tervetullut uudistus.
”Hallitus ansaitsee koko hallituskauden päätöksistään kiitosta, mutta viimeisen budjettiriihen päätökset olivat suuri pettymys.”
SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTETTUJEN ammattijärjestö Talentia on pettynyt, että budjettiesitys sivuuttaa monin osin sosiaalialan korkeakoulutetut.
Hallitus kertoo päättäneensä useista toimista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin varataan yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Talentian mukaan todellisuudessa budjettiriihen satsaukset eivät koske laajasti sote-alan henkilöstöä, vaan keskittyvät muun muassa hoiva-avustajien koulutusmäärien nostamiseen.
”Esityksemme sosiaalialan omasta työhyvinvointiohjelmasta osana sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmaa ei valitettavasti saanut hallitukselta vastakaikua. Tämä on sääli, sillä juuri sen avulla sosiaalialan veto- ja pitovoima olisi parantunut merkittävästi”, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo tiedotteessa.
”Hallitus ei myöskään näytä ymmärtävän sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen tarvittavaa panostusta, jonka kautta saisimme tietoa vaikuttavuudesta”, Karsio jatkaa.
Talentia on tyytyväinen päätöksiin sen osalta, että ammattikorkeakoulujen harjoittelukorvaukset huomioitiin esityksessä.
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin liittyviin harjoittelukorvauksiin ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Jatkossa harjoittelukorvaukset maksettaisiin valtion varoista harjoittelun järjestäjille, kun aiemmin ammattikorkeakoulut ovat maksaneet ne.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.