Rinne oli aikanaan näkyvä ammattiyhdistysjohtaja. Hänellä oli maine neuvottelupöytien koviksena ja ärhäkkänä lakkokenraalinakin, minkä hän tosin on kiistänyt. Nyt hän kertoo todenneensa, että ammattiyhdistysliike on hänen kotikenttänsä.

-  Siellä olen mielestäni pystynyt vaikuttamaan – ehkä pääministeriaikani lisäksi – konkreettisesti ihmisten arkielämään. Koen olevani hyvässä kunnossa ja terve. Koira on pitänyt kävelemässä viimeiset vuodet. Kun pyydettiin puheenjohtajaksi, tulin harkittuani siihen tulokseen, että miksi ei, 62-vuotias Rinne kertoo STT:lle motivaatiostaan lähteä kisaan mukaan.

Rinne on johtanut kolmea ammattiliittoa vuodesta 2002 vuoteen 2015, jolloin hän nousi eduskuntaan ensimmäiselle kaudelleen. Prota ja sitä edeltänyttä Toimihenkilöunionia hän johti vuosina 2005-2014. Nyt väistyvä puheenjohtaja Jorma Malinen oli hänen seuraajansa.

-  Näen tilanteen niin vaikeaksi, että haluan antaa työhön kokemustani ja osaamistani. Tässä tarvitaan nyt ay-liikkeen yhteistoimintaa yli keskusjärjestörajojen teollisuuden palkansaajien tyyliin muillakin sopimusaloilla.

Pro on antanut lakkovaroitukset teknologiateollisuuteen SAK:laisen Teollisuusliiton vanavedessä, kuten usein ennenkin.

PRON tuleva puheenjohtaja joutuu heti tositoimiin. Lakkoja on edessä jo joulukuun alussa, ellei sopua Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa sitä ennen synny. Nykyinen sopimus päättyy marraskuun lopussa.

-  Minulla oli samanlainen tilanne joskus Metsäteollisuuden kanssa. Sitä on turha jahkailla, jos näyttää selvältä, että joutuu kuitenkin työtaistelulla hakemaan ratkaisua.

Rinne katsoo, että työ- ja virkaehtosopimukset ovat tässä tilanteessa erittäin tärkeässä roolissa. Hänen on vaikea nähdä, että eduskunnassa enää syntyisi sellaista poliittista enemmistöä, joka peruisi kaikki muutokset, jotka nykyinen hallitus on tehnyt.

-  Siihen ei tarvitse sopeutua. Täytyy löytää väylät, joilla korjata ne ongelmat, joita hallituksen lainsäädäntö synnyttää. Se tarkoittaa, että sopimusten kautta pitää tehdä muutoksia. Ne ovat pitkäpiimäisiä ja vaikeita, mutta kun ay-liike toimii yhtenäisesti yli keskusjärjestörajojen, niitä pystytään kyllä korjaamaan.

Keskusjärjestöjä Rinne olisi valmis karsimaan enintään kahteen nykyisestä kolmesta eli SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Se riittäisi hänestä Suomen kokoisessa maassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Maria Mäkynen pyrkii Pron puheenjohtajaksi. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

YLEN lokakuisessa kyselyssä kärjessä puheenjohtajakisassa oli 36-vuotias Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen. Kyselyyn vastasi tosin vain osa edustajiston jäsenistä. Mäkynen on uuden ay-sukupolven edustaja, jonka mielestä ammattiliittojen on otettava erityisen vakavasti työelämän tulevaisuuden kysymykset ja työntekijöiden työssä jaksaminen.

Mäkysen takana on Pron suurimpiin sopimusaloihin kuuluva finanssisektori. Pro on naisvaltainen liitto, mutta sillä tai sen edeltäjällä ei ole ollut naista puheenjohtajana. Toimihenkilöunionin toisena puheenjohtajana toimi Helena Rissanen vuosina 2001-2005, kun puheenjohtaja oli Ilkka Joenpalo.

-  Jäsenistömme on moninainen, siellä on kantasuomalaisia ja maahan tulleita työntekijöitä, eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä keinosiementäjästä yliopistoväkeen ja paperitehtaalta lentokabinettiin. Pitää olla myös niin, että ay-liike näyttää siltä, mitä palkansaajat ovat, Mäkynen sanoo STT:lle.

Hän luonnehtii itseään ammattimaiseksi johtajaksi, jonka vahvuus on strategisessa johtamisessa. Siinä missä Rinne on juristi, Mäkynen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri, joka valmistelee väitöskirjaa työn murroksesta ja työmarkkinapolitiikan muutoksista.

-  Koko ay-liikkeen yhteistä rintamaa tarvitaan varsinkin niinä aikoina, kun meitä haastetaan. Sen lisäksi meillä pitäisi olla oma-aloitteisesti sanottavaa esimerkiksi siitä, miten suhtaudumme tekoälyyn, henkiseen kuormittavuuteen ja mielenterveyden kysymyksiin, mitä lainsäädäntö- tai muita työelämän pelisääntökirjauksia me haluamme tältä saralta.

PUHEENJOHTAJAN tulee Mäkysen mielestä liikkua kentällä, tuntea työmarkkinajärjestöt ja yhteistyöverkostot ja pystyä houkuttelemaan uusia jäseniä, jotta neuvotteluvoima vahvistuu. Hän sanoo, että neuvotteluiden tavoitteena on lähtökohtaisesti yhdessä sopiminen hyvässä yhteistyössä, mutta kovia keinojakin joudutaan käyttämään viime sijassa.

Mäkysen kokemus varsinaisissa neuvottelupöydissä istumisesta on vähäinen. Hän johtaa kuitenkin yhteiskunnallista edunvalvontaa. Hän kertoo myös osallistuneensa kahden viimeisen neuvottelukierroksen tavoitteiden muotoiluun ja seuranneensa neuvotteluja tiiviisti johtoryhmän jäsenenä ja viestinnästä vastaavana johtajana.

-  Sinällään tilanne ei ole uusi, mutta nämä neuvottelut ovat poikkeukselliset. Aiemmin ei ole ollut tilannetta, että esimerkiksi jo voimaan astuneet, mutta myös vielä eduskunnassa käsittelyssä olevat lainsäädäntömuutokset vaikuttavat näin suuresti ja poikkeuksellisella tavalla työehtosopimusneuvotteluihin.

Pron puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet myös liiton julkisen sektorin johtaja Niko Simola, hallituksen 1. varapuheenjohtaja Pasi Heikkinen ja edustajiston 1. varapuheenjohtaja Juha Kinnunen.

Puheenjohtajaksi voidaan valita torstaina kuka vain viidestä ehdokkaasta.

Sanna Nikula / STT

Juttua täydennetty klo 13.32: lisätty Mäkysen kuvan jälkeen toiseen kappaleeseen tieto Toimihenkilöunionin puheenjohtajista 2001-2005.