Työmarkkinat
23.11.2022 08:31 ・ Päivitetty: 23.11.2022 08:31
Ammattiliittojen selvitys: Teolliseen muutokseen valmistautumisessa Suomi laahaa muuta Eurooppaa jäljessä
Ammattiliitto Pron ja Teollisuusliiton selvityksen mukaan Suomi on muuta Eurooppaa jäljessä teolliseen muutokseen valmistautumisessa. Selvityksessä kartoitettiin, miten oikeudenmukainen siirtymä ja muutosturva toteutuvat eri maissa digitaalisen ja vihreän siirtymän myllätessä työmarkkinoita.
Liitot selvittivät asiaa kansainvälisen ay-uran tehneen työelämäkonsultti Jyrki Rainan johdolla. Selvitys keskittyi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Hollannin ja Norjan tilanteisiin.
Muutosturva on monelta osin vahvasti valtion ja lainsäädännön määräysten ja ohjauksen takana, mutta myös työmarkkinaosapuolilla on merkittävä mahdollisuus kehittää sopimusteitse malleja muutosten sosiaaliseen hallintaan, tiedotteessa todetaan. Muutosturva tarkoittaa työntekijän sosiaalista suojelua, kun hän siirtyy rakennemuutoksen takia työstä toiseen.
– Suomi on jäljessä muutokseen valmistautumisessa ja koulutuksessa erityisesti verrattuna Ruotsiin ja jonkin verran myös Norjaan, Saksaan ja Tanskaan, Pron kehittämispäällikkö Roni Jokinen kertoo tiedotteessa.
RUOTSISSA työmarkkinajärjestöjen neuvottelemat uudet pääsopimukset vahvistavat taloudellista tukea elinikäiselle oppimiselle ja työstä toiseen siirtymiselle. Ne tarjoavat 44 koulutuspäivää jopa 80 prosentin palkalla työnantajien taloudellisella ja valtion miljardin euron vuosittaisella tuella.
Irtisanottu työntekijä voi jatkossa saada valtion rahoittamaa muutostukea. Työsuhteessa oleva toimihenkilö tai työntekijä taas voi saada valtion rahoittamaa pätevyystukea, jos hän. Haluaa vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla.
– Varsinainen mullistus on kuitenkin kaksi uutta opintotuen muotoa valtion ja työnantajien kustannuksella. Muutosopintotukea voi saada 44 viikkoon asti koko- tai osa-aikaisiin opintoihin ja täydentävää opintotukea työssä oleva tai irtisanottu työntekijä, Jyrki Raina kertoo tiedotteessa.
Lisää aiheesta
Rainan mukaan taloudellista tukea lisättiin huomattavasti. Uudessa pääsopimuksessa tueksi sovittiin 80 prosenttia palkanmenetyksestä aina noin 3000 euron kuukausiansioon asti. Sen yli menevien kuukausiansioiden kohdalla tuki on 65 prosenttia palkanmenetyksestä 6 600 euron palkkaan saakka. Tuki on näin ollen enintään 2400 tai enintään 4200 euroa kuukausiansiosta riippuen. Aiemmin opintotukea oli Rainan mukaan mahdollista saada reilut 250 euroa kuukaudessa.
Kuluerän sijaan henkilöstön koulutus pitäisi nähdä investointina.
SELVITYKSEN mukaan vertailumaissa muutoksen ja koulutustarpeiden analysointi ja ennakointi on ollut luonteva ja toimiva yhteistyöalue ammattiliitoille, työnantajajärjestöille, yrityksille ja viranomaisille. Yhteistyön aluetta on ollut myös rahoituksen varmistaminen todettuihin osaamisen kehitystarpeisiin.
– Ruotsissa työnantaja on mukana muutoskoulutuksen kustantamisessa. Lain mukaan työnantajan on varmistettava, että henkilöstöllä on työn tekemiseen tarvittava osaaminen. Vaatimusten muuttuessa osaamisen päivittäminen on työnantajan vastuulla, Raina kertoo.
Suomessa työnantaja jättää usein vastuun koulutuksesta yhteiskunnalle tai työntekijälle itselleen, tiedotteessa todetaan. Pron ja Teollisuusliiton mielestä yrityksillä on vastuu henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja siihen on oltava mahdollisuus työaikana. Kuluerän sijaan henkilöstön koulutus pitäisi nähdä investointina ja vastauksena osaavan työvoiman saatavuusongelmaan, liitot linjaavat.
Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen patistaa tiedotteessa työnantajia ennakoimaan yritystoimintaan, tuotantomenetelmiin tai tuotteisiin esimerkiksi teknologisen kehityksen tai investointien myötä tulevia muutoksia kouluttamalla henkilöstöään etukäteen.
– Yhteistoimintalain mukaan työnantajalla on velvollisuus tehdä henkilöstön kehittämissuunnitelma ja siihen tulee kirjata myös osaamisen kehittämistarpeet. Aidolla pitkäjänteisellä vuoropuhelulla työpaikalla saavutetaan paras lopputulos, Reinikainen sanoo tiedotteessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
20.11.2022 14:27
SDP haluaa kehittää jatkuvan oppimisen järjestelmää – ”Työelämätarpeet on keskeinen asia, että ei kouluteta vain kouluttamisen takia”
Työmarkkinat
27.10.2022 14:27
Työpaikoilla henkilöstön koulutus on heikoissa kantimissa – ”Yritysten pitäisi ottaa vastuuta ja investoida voitoistaan enemmän takaisin työntekijöihinsä”