Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kertoo STT:lle poliisin vastaavan mielellään raportissa esitettyihin huomioihin.

-  Me emme ole suosituksista tismalleen samaa mieltä, mutta ainahan meille saa suosittaa huomioon otettavia asioita.

Arvelinin mukaan mielenosoituksiin liittyvät toiminnot ja kokoontumislain tulkinta ovat hyvin vakiintuneita osia poliisin toimintaa Suomessa eikä niihin nähdä tarpeen tehdä uusia ohjeistuksia.

-  Pääsääntöisesti poliisi ei saa käyttää voimaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan eikä rauhanomaisen mielenosoituksen hajottamiseen. Voimankäyttö vaikuttaa myös laajemmin kokoontumisvapauden toteutumiseen, sillä se voi aiheuttaa pelkoa ja heikentää ihmisten halua osoittaa mieltä. Mielenosoittamisen täytyy olla turvallista, Amnestyn Suomen-osaston asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo tiedotteessa.

Amnestyn raportin mukaan poliisi on myös asettanut mielenosoitusten järjestäjille näille kuulumattomia velvoitteita. Lisäksi eri poliisilaitosten käytännöissä katsotaan olevan eroavaisuuksia.

POLIISIHALLITUKSEN Arvelinin mukaan Amnesty International nostaa esiin pitkälti samanlaisia havaintoja kuin edeltävän vuoden raportissaan.

-  Raportin voimankäyttöä koskeva osio perustuu aika paljon siihen, mitä vuoden 2023 itsenäisyyspäivänä tapahtui Helsingissä. Epäilemättä viime itsenäisyyspäivän tapahtumat olivat tästä vähän kuin toisinto, Arvelin sanoo.

Vuoden 2023 itsenäisyyspäivän mielenosoituksista tehdyissä kanteluissa poliisia arvosteltiin muun muassa suhteettoman ankarista voimakeinoista rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan.

Arvelin korostaa, että poliisin täytyy toiminnassaan ottaa huomioon paitsi mielenosoittajien myös muiden kansalaisten oikeudet.

-  Poliisi ei voi kokoontumisvapautta koskevissa tehtävissä suhtautua toimintaan sillä lailla, että on olemassa vain ja ainoastaan mielenosoittajan kokoontumisvapaus.

Arvelinin mukaan kansalaistottelemattomuudella on sijansa kansainvälisessä ihmisoikeuskeskustelussa. Hän kuitenkin painottaa, että Suomessa kansalaistottelemattomuus on lainvastaista toimintaa, joka voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

-  Suomen lainsäädännön mukaan jos on syytä epäillä rikosta, niin poliisi lopettaa tämän epäillyn rikoksen ja asiasta aloitetaan esitutkinta, Arvelin sanoo.

Amnesty julkisti nyt kolmannen raporttinsa kokoontumisvapauden tilasta Suomessa. Vuonna 2024 Amnestyn vapaaehtoiset tarkkailivat Suomessa yli kolmeakymmentä mielenosoitusta kymmenellä eri paikkakunnalla.

Anniina Korpela / STT

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 10.43 Arvelinin haastattelulla