Laki on jakanut keskustaa ja muita hallituspuolueita.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kertoo Demokraatille oman näkemyksensä asiasta. Hänen mielestään saamelaiskäräjälakia ei pitäisi enää tässä vaiheessa tuoda eduskuntaan.

Ennen kuin Kontula perustelee kantojaan, hän muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan kannalta kyseessä olisi poikkeuksellinen käsittely, koska asiassa ei tehtäisi vain oikeudellista arviota vaan myös tarkoituksenmukaisuusarviota eli poliittista arviota.

– Olen sitä mieltä, että laki olisi pitänyt tuoda jo ajat sitten, huonona tai hyvänä, riitaisena tai yhteisenä. Mutta kun se nyt kerran on jäänyt näin myöhäiselle, nyt sitä ei pitäisi tuoda, Anna Kontula sanoo.

AIEMMIN perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) on arvioinut, ettei ruuhkainen valiokunta välttämättä ehdi käsitellä asiaa. Kontula perusteluissa on osin samaa kaikua.

– Minun henkilökohtainen arvio tilanteesta on, että perustuslakivaliokunnassa käsittelylle on hyvin vaikea löytää riittävästi aikaa, koska kyseessä on iso, tärkeä linjalaki. Toisaalta on hyvin epätodennäköistä, että se saisi, kun se lähtee riitaisena hallituksesta, enemmistön taakseen perustuslakivaliokunnassa, Anna Kontula toteaa.

Kontula ennakoikin, että saamelaiskäräjälaki saattaa jäädä perustuslakivaliokuntaan.

Toinen vaihtoehto on, että se tulee sieltä jonkinlaisin muutoksin ulos.

– Eli käy niin kuin vuonna 2015, jolloinka sitten taas saamelaiskäräjät joutuu tekemään omalta kantiltaan pohdintaa, kelpaako se muutos, joka sieltä sitten tulisi, jos sellaiseen päädytään.

– Näistä kolmesta vaihtoehdosta eli että se jää valiokuntaan, se tulee muuttumattomana tai marginaalisin muutoksin eteenpäin tai että se tulee merkityksellisillä muutoksilla eteenpäin, pidän todennäköisimpänä, että se jäisi perustuslakivaliokuntaan.

KONTULAN mukaan sinänsä ei ole merkitystä, että asia jäisi valiokuntaan, koska seuraava hallitus voi hyvin antaa esityksen uudestaan.

– Asia ei vanhene tai vahingoitu.

Kontula toteaa, että nopealla käsittelyllä voi olla saamelaiskäräjälain kannalta myös kielteinen vaikutus.

– Jos kansanedustajat lyövät kantojaan lukkoon jo nyt puolikiireessä, sitten he ovat naimisissa kantojensa kanssa ensi kaudella, jolloin asiaa olisi aikaa käsitellä paremmin. Tämä voi haitata käsittelyä jatkossa.

Onko virhe tuoda lakiesitys nyt eduskuntaan?

– En tiedä, mitkä ovat ne hallituksen sisäiset poliittiset realiteetit, jotka tähän johtavat. Voi olla, että siellä on niin kova paine osoittaa, että me nyt olemme ihmisoikeusmyönteisiä vaikka vähän hitaita. Katsotaan, että hyväntahdon osoitus esityksen antamisesta on sitten arvokkaampaa kuin sen läpimenoa. Politiikassa on aina monia hyviä, joita joudutaan harkitsemaan samaan aikaan. En uskalla sanoa, onko se virhe, mutta en olisi itse sitä enää tässä vaiheessa lähettänyt (eduskuntaan).

Kontula korostaa, ettei ole vielä itse lyönyt kantaansa lukkoon, onko hän nyt käsillä olevan saamalaiskäräjälakiesityksen takana vai ei. Hän odottaa, että perustuslakivaliokunta ensin käsittelee asian, jos se sen ehtii tehdä.