– Tämä on erityisesti palvelualojen kysymys. Silti kaikki metelöitsijät tulevat pääsääntöisesti teollisuusaloilta, Kontula sanoo.

Saatavuusharkinta koskee käytännössä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevaa työvoimaa ja tarkoittaa sitä, että työpaikkoja tulee tarjota ensisijaisesti EU- ja Eta-maiden työttömille. Harkinnasta luopumista ajavan aloitteen on kirjoittanut Kontula ja allekirjoittanut hänen lisäkseen yli sata kansanedustajaa.

– Rakennusalalle on koko maahan tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä myönnetty yhteensä alle kaksisataa työlupaa.

Kontula hahmottaa aloitteen vastustajien argumenteissa kaksi perusvirhettä. Hänen mukaansa monet keskusteluun osallistuneet olettavat, että saatavuusharkintaa edellyttävää työlupaa hakisivat ensisijaisesti Suomeen ulkomailta saapuvat ihmiset, vaikka hakemuksista kolmannes on jo Suomessa valmiiksi oleskelevien ihmisten jättämiä.

– Kun kausityölaki astuu voimaan ja kausityöntekijöitä putoaa pois saatavuusharkinnan piiristä, todennäköisesti tämä osuus kasvaa entisestään. Eli nämä eivät ole ihmisiä, joiden maahantuloa säädellään vaan joidenka täällä oloa, olemisen ehtoja ja vapausasteita säädellään.

Kontulan mukaan aloitteen vastustajat näkevät saatavuusharkinnan poiston myös heikentävän työehtojen valvontaa, koska he ajattelevat lakimuutoksen tuovan Suomeen runsaasti lisää ulkomaista työvoimaa. Työehtoihin liittyvät ongelmat ovat hänen mukaansa todistetusti isompia ulkomailta tulevien kuin täällä jo olevan työvoiman kohdalla, mutta muutos ei toisi tullessaan pelättyä määrän kasvua.

– Kaiken sen tiedon varassa mikä meillä on toisaalta Ruotsista ja toisaalta Suomesta niiltä aloilta, joilta saatavuusharkinta on jo otettu pois, niin tästä ei ole merkkejä. Sieltä ei ole tulossa hirvittävää määrää uutta työvoimaa.

– Oma argumentaationi lähtee siitä, että valvontaa toki tarvitaan, mutta se, että henkilö itse pystyy kertomaan olosuhteistaan on kaiken valvonnan ehto. Vaikka palkkaisimme armeijallisen työsuojeluviranomaisia, siitä ei ole yhtään mitään hyötyä silloin, jos työntekijän diili on niin huono, että hänen kannattaa mieluummin pysyä alisteisessa työsuhteessa kuin kertoa olosuhteistaan.

Hän kertoo ryhtyneensä vastustamaan ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa ollessaan kuukauden Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla seuraamassa työntekijöiden arkea.

– Huomasin, että työntekijöillä, jotka olivat saatavuusharkinnan alaisella työluvalla oli järjestään huonompi palkka kuin niillä, jotka tulivat EU-alueelta. Heillä oli yksi mahdollisuus ja jos he siinä alkavat ryppyilemään, niin se on paluu kotimaahan. Se näkyi suoraan siinä, minkä verran nämä ihmiset ansaitsivat.

Kontula perustelee aloitettaan ihmisoikeuksien lisäksi myös työoikeudella ja työväenliikkeen perinteellä.

– Tämä ei ole mitään rakettitiedettä vaan työväenliikkeen peruslainalaisuus tuolta 1800-luvulta lähtien. Mitä heikompi on työntekijän autonomia, sitä heikommat ovat työehdot.