Saarikko kertoi muun muassa, että ryhmän saamien selvitysten perusteella suomalainen pankkisektori on hyvin vakavarainen.

– Se on itse asiassa euroaluetta keskimääräisesti hieman parempi tässä suhteessa. Suomalaisilla pankeilla ovat myös hyvät puskurit ja takana on monin tavoin hyvä viime vuosi. Pankkien maksuvalmius on vahvaa ja voidaan myös sanoa, että finanssisektorin suorat altistumat Venäjälle ovat verrattain pieniä. Kaikkineen ehkä Suomen riippuvuus Venäjästä on pienempi kuin maailmalla meistä voitaisiin arvioida maantieteellisen sijaintimme pohjalta.

TOINEN kokouksessa käsitelty kokonaisuus liittyi elinkeinoelämään. Saarikon mukaan ulkomaankaupan suorat vaikutukset Suomessa ovat EU-aluetta keskimäärin suuremmat, koska Venäjän kaupan osuus on Suomessa keskimäärin suurempi. Toisaalta Suomen inflaatio sekä energian hintavaikutukset ja energiariippuvuus keskimääräistä EU-tasoa pienemmät.

– Tässäkin suhteessa saimme kuulla rauhoittavaa viestiä. Käsityksemme yrityselämämme informaation pohjalta on se, että maariskin osalta ainakaan vielä tässä kohtaa ole erityistä huolta. Itse asiassa päinvastoin viime viikolla Suomeenhan tehtiin miljardiluokan investointi, joka liittyi nimenomaan energiasektoriin ja jonka taustalla oli Microsoft ja hukkalämmön hyödyntäminen.

Saarikko toisti, että Suomen on irtauduttava venäläisestä fossiilienergiasta nopeasti.

– Tämä vihreä siirtymä tulee vaatimaan meiltä paljon ja onneksi Suomi on ollut siinä monella tavalla etunojassa ja myös edelläkävijä.

Saarikko sanoi myös, että esimerkiksi matkailusektorille ei ole kohdistunut ainakaan vielä merkittäviä peruutuksia, vaikka yksittäistapauksista olisi voinut niin päätellä.

KOLMAS teema kokouksessa liittyi huoltovarmuuteen ja kuljetusalan ahdinkoon. Saarikko kertoi, että työryhmä ei saanut vielä aikaan päätöstä siitä, miten kuljetusalan ongelmia pitäisi helpottaa.

– Miksi ratkaisun valitseminen ei ole erityisen helppoa, liittyy tietenkin siihen, että pitäisi löytää toimi, joka vaikuttaisi nopeasti ja samalla pitäisi löytää ratkaisuja, jotka eivät pitkällä aikavälillä riko Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta ja tästä yhteisestä tavoitteesta irtautua fossiilisesta energiasta. Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin löydettävä joustoja.

Pöydässä olleet vaihtoehdot ovat suorat tuet yrityksille tai jakeluvelvoite ja sen väliaikainen alentaminen. Saarikon mukaan jakeluvelvoitteen uudelleen arvioinnista on kuitenkin erilaisia näkemyksiä ministeriöiden välillä. Velvoitteesta luopuminen ei ole esillä.

– Korostan, että sellainen vaihtoehto ei ole pöydässä, että Suomi hylkäisi tämän keinon.

Saarikko kertoi, että varautumista tehdään pahan päivän varalta.

– Onneksi tänäänkin saatu informaatio vahvistaa myönteistä kuvaa siitä, että Suomi on energian suhteen huomattavasti vähemmän riippuvainen Venäjästä kuin moni muu maa Euroopassa.

Venäjän energiasta luopumisessa kyse on Saarikon mukaan vuosien projektista.

Valtiovarainministeri kertoi myös tilaisuudessa, että keskustelussa eivät ole olleet suorat tuet kansalaisille.

– Me tunnistamme huolet, jotka liittyvät hintojen nousuun, ei yksin polttoaineen hinnassa tai energian hinnassa laajemmin van tunnistamme, että hinnat näkyvät vähitellen jo ruokakaupoissa. Mutta olemme edenneet tärkeysjärjestyksessä ja varmistaneet, että ensimmäisillä ratkaisuilla meillä on tässä tilanteessa varmasti Suomessa kaikki mahdolliset pellot kylvettävänä lähiviikkoina ja -kuukausina.

Saarikko sanoi, että jos Ukrainan pellot jäävät kylvämättä, sillä voi olla suuri vaikutus ruoan saatavuuteen koko maailmassa.