Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) painotti oppositiolle hallituksen olevan aikataulussa ennalistamisasetukseen vaikuttamisessa. Oppositio oli luonnollisesti väittänyt toista.

– Suurella osalla EU-jäsenmaista kansallista kantaa ei vielä edes ole, Tuppurainen muistutti.

– Mitä on tapahtunut kokoomuksen EU-politiikalle. Näyttää siltä, että se on kasvanut kiinni perussuomalaisiin. Ääni on Jaakobin, mutta ovatko kädet Eesaun. Jos tässä jotakin pitäisi pikaisesti ennallistaa, se on kokoomuksen EU-politiikka, Tuppurainen sanoi.

– Olen miettinyt sitä, onko kokoomuksella linja sekaisin vai onko kysymys tahallisesta suomalaisten harjaanjohtamisesta ja vedättämisestä. Se on erittäin hyvä kysymys. Nimittäin Janne Sankelo, kollegani Kauhavalta, puhuu Härmän kylpylässä tosi järkeviä metsäasioista, kun mennään kahville, Kurvinen sanaili.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi olevan sääli, että Suomen luonnosta on tehty hallituksen horjuttamisen väline.

– Kaikista asioista juuri tämä on se, jolla oppositio haluaa hallituksen työtä kampittaa. Niin te todella yritätte. Luontokadon pysäyttämisen tavoitteessa on epäonnistuttu sekä vuoteen 2010 että vuoteen 2020 mennessä. Ei tätä palloa voi ikuisesti siirtää eteenpäin. Luonnon köyhtyminen pitää pysäyttää nyt. Tässä on kyse elämästä ja kuolemasta ja tässä on kyse myös talouden kestävyydestä, Ohisalo sanoi.

Ennallistamisasetus laittaa EU-jäsenmaita ennallistamaan luontoa, vesiä, soita ja metsiä. Suomessa varsinaisen kannan asetukseen antaa piakkoin eduskunnan suuri valiokunta.

KOKOOMUKSEN kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen katsoi debatissa, että opposition välikysymys on jo osoittautunut tarpeelliseksi.

Hänen mukaansa hallitus on myöhästynyt EU-politiikan johtamisessa.

Kimmo Kiljunen (sd.) puolestaan näki opposition johtavan ihmisiä tarkoituksellisesti harhaan. Hän sanoi, että Suomen kantaa vasta muodostetaan suuressa valiokunnassa ja sen jälkeen alkavat neuvottelut, jotka nekin ovat pitkät.

– Tulkaa mukaan mieluummin yhdessä vaikuttamaan. Tämä on meille suomalaisille iso kysymys. Tehdään se yhdessä. Älkääkä tehkö tarpeettomia välikysymyksiä, Kiljunen totesi.

Ennallistamisasetuksessa on puhuttanut erityisesti sen vaikutukset metsätalouteen sekä sen toteuttamisen korkeat kustannukset, joista tosin neuvotellaan, Suomelle. Vähemmän on puhuttu siitä, mitä se voisi Suomelle tuottaa, mihin liittyviä lukuja ainakin vihreät nostivat tänään esiin.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan komissio vie Suomelta päätös- ja budjettivaltaa.

– Tässä on jälleen yksi esimerkkki siitä. Mutta kun me olemme puhuneet siitä, erityisesti keskusta on kertonut meille, ettei saa maalata noita mörköjä seinille. Tässä teillä nyt on mörkö seinällä. Kuinka paljon tämä saa maksaa ja kuinka paljon Suomen metsiä saa museoida? Purra kysyi.

Janne Sankelo mukaan hallituksen ennakkovaikuttaminen ennallistamisasetukseen ei ole ollut suunnitelmallista ja pääministeri ei johda riittävästi EU-politiikkaa.

– Ei 600 000 suomalaisen metsänomistajan etua valvota coctail-lasi kädessä. Nyt pitää ryhtyä töihin. Suomen ääni on ollut Brysselissä sekakuoroääni, Sankelo sanoi.

KESKUSTAN kansanedustaja Anne Kalmari vaati hänkin kokoomusta oppositiosta mukaan ajamaan Suomen etua.

– Olisi mukava, jos olisi se vanha kokoomus, johon voisi tukeutua, Kalmari sanoi.

– Minäkin vähän kaipailisin vanhaa kokoomusta, jolla oli kahdet rattaat, joista toiset kuulemma olivat jollain tavalla ympäristöorientoituneet. Nyt on enää vain yhdet rattaat ja ne on kyllä luontoa vastaan, jatkoi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ihmetteli opposition puheenvuoroissa äänenpainoja, joiden mukaan Suomen pitäisi ottaa tiukka ja kategorinen ei-linja ennallistamisasetukseen. Tämä voisi Marinin mukaan tehdä vaikeaksi Suomen vaikuttamisen.

– Se olisi huonointa vaikuttamistyötä, mitä Suomi voisi tehdä. Me emme pystyisi millään tavoin vaikuttamaan enää esityksen sisältöön, näihin huoliin, joita olemme nostaneet esille, Marin sanoi.

Annika Saarikko totesi, ettei ennallistamisasetus tee hyvää Suomessa suhteelle EU:hun.

– Siksi on erityisen tärkeää, että me yhdessä painokkaasti Suomena ja Suomen eduskuntana kerromme, että tässä esityksessä on asioita, jotka eivät ole Suomen hyväksyttävissä, Saarikko sanoi.

Saarikko lisäsi pitävänsä myönteisenä, että kokoomuksen välikysymyspuheenvuorossa ja hallituksen pääministeripuheenvuorossa oli hänen näkemyksensä mukaan tismalleen samat huolet ennallistamisasetusesityksen sisällöstä.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo määritteli hallituksen kritiikin kohteeksi joutuneen puolueensa tavoittelevan sitä, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä, luonnon monimuotoisuuden puolesta tehdään töitä ja Suomi tekee vahvaa ja oikea-aikaista EU-vaikuttamistyötä.

– Nyt on tosiasia se, että hallituksella ei ole ollut kantaa kansallisesti erittäin tärkeään asiaan eikä ole vieläkään, kun olemme kuunnelleet muun muassa hallituksen ryhmäpuheenvuorot.

Hallitus on Orpon mukaan laiminlyönyt ennakkovaikuttamisen ennallistamisasetukseen.

Pääministerille Orpo sanoi, että EU-politiikka on yksiselitteisesti hallituksen vastuulla.

– Lopputulema on se, että se maksaa Suomelle miljardin ja Saksalle 150 miljoonaa. Ei muuta.

Pääministeri Marin vastasi, ettei ole sysännyt vastuuta eduskunnalle.

– Olen todennut vain sen, että eduskunnan suuri valiokunta yhdessä valtioneuvoston kanssa vastaa Suomen EU-kantojen muodostamisesta.

– Valtioneuvosto ei ole omassa kannassaan katsonut, että tässä olisi villoja toissijaisuushuomautukselle. Totta kai eduskunta olisi silti voinut tämän nostaa esille ja te täällä tätä peräänkuulutatte, mutta tekään ette ole ilmeisesti nähneet tälle villoja, koska ei yksikään kansanedustaja ole nostanut tätä asiaa esille suuressa valiokunnassa…Tätä olen ihmetellyt. Jos se on teistä merkittävä, miksi ette nostaneet sitä esille? Marin kyseli.

Ruotsi teki ennallistamisasetuksesta EU:lle niin kutsutun toissijaisuushuomautuksen, mihin oppositio on tarttunut.

KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli huolehti kokoomuksen puheenvuoroista syntyvän vaikutelma, että vaikuttamistyössä oltaisiin myöhässä ja kannattaisi heittää hanskat tiskiin.

– Toivottavasti näin ei ole, sillä meillä on edessämme erittäin tiukka ja pitkään jatkuva vääntö EU-pöydissä, Kalli sanoi kokoomuksen suuntaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen katsoi hallituksen kannan muuttuneen. Pääkysymys on Mykkäsen mukaan se, antaako hallitus myöten, että suuressa valiokunnassa voidaan ottaa valtioneuvoston kannan vastainen kanta ja valtioneuvoston kannasta poiketen Suomi vastustaa asetusehdotusta.

– Uskon, että Mykkänen kyllä tietää, että Suomen järjestelmässä suuri valiokunta muodostaa kannan itsenäisesti, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuittasi Mykkäselle.

Lindtmanin mukaan iso uutinen on se, että oppositio löysi toisensa ja kokoomus meni perussuomalaisten ”ei-ei-linjalle”.

– Hallitushan vastauksessa totesi, että ehdotus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia muutoksia. Nyt meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaikuttaa siihen, että muutoksia tulee. Tämän jälkeen kokoomuksen puheenvuorossa todettiin, että Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta eli jo etukäteen ilmoittaa, että ei. Arvoisa kokoomus, tämä on huono strategia ja te tiedätte sen, Lindtman sanoi.