– Tämä on pamilaisille ja muillekin vaikea paikka. Jos hallitus ei kompensoi tätä jollakin tavalla, se tietää kotimaisen kysynnän heikkenemistä. Olen silti tyytyväinen neuvottelujen aloittamisesta, ja nyt pitäisi päästä laajaan ratkaisuun. Vatulointi on jatkunut jo melkein 11 kuukautta, sanoo Rinne.

– Ylipäätään työajan palkaton lisääminen tai vaikkapa pekkaspäivien vähentäminen on ristiriitainen asia. Se saattaa jopa pidemmälläkin aikavälillä vain lisätä työttömyyttä.

Rinteen mielestä työnantajapuolen pitäisi ymmärtää esimerkiksi osa-aikaisten hankala tilanne: palkattomien työtuntien lisääminen on miltei mahdottomuus, kun toimeentulo on kiikun kaakun jo muutoinkin.

Antti Rinteen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus on laskenut pelkästään yhden kortin varaan hintakilpailukyvyn parantamisessa ja jäädyttänyt kaikki muut talouskasvun lääkkeet.

– Viime vuonna leikattiin työllisyysmäärärahoja, samoin tehdään tänä vuonna. Suomeen syntyisi saman tien 16 000 uutta työpaikkaa, jos palkkatukirahoja olisi riittävästi. En pidä siitä yhtälöstä, että koko ajan leikataan ostovoimaa ja samalla vannotaan, että hintakilpailukyky on ainoa ongelmamme.

Koskikeskuksen Demaritorilla kummasteltiin, kuka takaa talouden nousun ja työpaikkojen syntymisen sillä, että rahaa siirretään palkansaajilta, eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta yrityksille.

– Nykyhallituksen mallilla sellaista vakuutusta ei voi luvata kukaan. Hallituksen toimenpiteet näyttävät vain pahentavan työttömyyttä. Jos nyt työllisyys lähtisi parantumaan, se tapahtuisi hallituksen toimista huolimatta, arvioi Rinne.

Puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä työmarkkinasopimuksen nollalinja olisi kotimarkkinoiden kannalta hankala, koska kauppa kävisi sen jälkeen huonommin. Hintakilpailukyvyn kannalta parasta olisi Rinteen mukaan mennä eteenpäin matalilla palkankorotuksilla ja luoda sitä kautta vakautta koko työmarkkinakenttään.

– En ymmärrä, että jos hintakilpailukyky saadaan kuntoon, niin silti leikataan lisää. 1,5 miljardin leikkaukset tulisivat vielä tämän vaalikauden aikana, kun taas hintakilpailusopimus vaikuttaisi pitkällä aikavälillä.

Rinne arvioi, että kovasti toitotettu hintakilpailukykyongelma kohdistuu erityisesti matalan tuottavuuden aloille ja sielläkin vain yrityksiin, jotka eivät ole tutkineet, tuotekehittäneet tai vahvistaneet markkinointiosaamistaan.

– Uusia tuotteita kehittämällä pärjää. Tästä hyvä esimerkki on Harvia, joka tekee 30 prosentin voiton ja korvaa 20 prosentin liikevaihtomenetyksen ruplan heikentymisen takia myymällä kiukaita Lähi-Itään hyvinvointituotteina, huomauttaa Rinne.

Rinteen mukaan Suomesta puuttuu tuotteita ja palveluja, jotka menisivät maailmalla kaupaksi. Hän muistuttaa, että lääkkeet on esitetty SDP:n varjobudjetissa, jonka toteuttaminen olisi eduskunnan tietopalvelun mukaan tarkoittanut tälle vuodelle peräti 35 000 uutta työpaikkaa.