Keskustelussa kokonaisveroasteen tasosta Sipilä sanoi ensimmäisenä, että sen tason tulee laskea.

– Se tapahtuu kahta kautta: maltillinen työn verotuksen keventäminen, yrittäjyyden verotuksen keventäminen ja samanaikaan kun bruttokansantuote nousee, niin veroaste tämän yhtälön mukaan pienenee.

Rinne sanoi, että erityisesti ansiotuloverotuksesta pitää keventää pieni- ja keskituloisten verotusta.

Tulopohjaa pitää Rinteen mukaan vahvistaa muun muassa puuttumalla veronkiertoon.

Kokonaisveroasteesta Rinne sanoo, että oleellista on se, että ansiotuloverotuksen aste kevenee erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Sama koskee eläkeläisiä.

– Oleellista on se, että veropohja laajenee ja saadaan veronkierto estettyä sillä tavalla, että meillä riittää raha hyvinvointivaltion palveluihin. Jos tässä vielä pystytään huolehtimaan siitä, että kokonaisveroaste ei lähde nousemaan, hyvä.

Lue lisää: Antti Rinne joutui näpäyttämään Juha Sipilää: ”Kai sä peiliin katsot?”

Orpon mukaan kokonaisveroasteen alentamista pitää jatkaa.

– Korkea kokonaisveroaste on myrkkyä taloudelle, työllisyydelle ja viime kädessä hyvinvoinnille.

Haavisto totesi, ettei vihreät tavoittele korkeampaan kokonaisveroastetta.

– Verotuksen painopisteistä on hyvä sanoa tämä: jos siellä on laskuvaraa, silloin pieni- ja keskituloisten verotuksesta kannustinloukkuja pois, kaiken työn vastaanottaminen kannattavaksi ja sitten erilaiset ympäristöverot ovat tulevaisuuden verotuksen muoto. Ne voivat olla kaivosveroja ja louhintaveroja, tämäntyyppisiä.

Rinne kertoi keskustelussa myös, että saa kansanedustajan ja puoluejohtajan työstä verotettavaa tuloa 8 000 euroa kuukaudessa.

– Olen sitä mieltä, että minulla on varaa maksaa palveluiden toimiessa kunnolla muutama satanen lisää veroa.

Rinne sanookin, että nykyistä solidaarisuusveroa voidaan jatkaa. Haavisto oli samaa mieltä, mutta Orpo sanoi, että vero on määräaikainen ja sen on määrä loppua 2020.

– Siitä lähdetään.

Sipilä sanoi solidaarisuusverosta, että myös keskusta pitäisi sen voimassa.