Lindroos-Hovinheimo kiinnittää huomionsa hyvinvointialueiden tapaan edellyttää kotihoidon palvelujen kokeilemista ennen ympärivuorokautisen palveluasumisen hakemista. Menettely perustuu hänen mukaansa virheelliseen laintulkintaan.

– Laki ei sen sijaan velvoita hyvinvointialueita kokeilemaan kotiin annettavien palvelujen riittävyyttä tilanteissa, joissa henkilön terveys tai henki voi vaarantua. Oikeus elämään ja välttämätön huolenpito on turvattava myös silloin, kun henkilön palvelutarvetta vasta selvitetään, Lindroos-Hovinheimo toteaa tiedotteessaan.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuissa nousivat esiin tilanteet, joissa yksin asunut muistisairas henkilö oli joutunut vakaviin vaaratilanteisiin. Henkilö oli esimerkiksi poistunut asunnostaan yöllä eikä ollut päässyt takaisin sisälle tai oli jäänyt ulos puutteellisesti pukeutuneena.

– Tällaisia tilanteita oli tapahtunut useammin kuin kerran, vaikka riskit olivat viranomaisten tiedossa.

AOA pitää ongelmallisena myös käytäntöä, jossa ympärivuorokautisen palveluasumisen hakemista on viivytetty, tai asiakkaan ja hänen läheistensä on annettu ymmärtää, ettei palvelua voi hakea ennen kotihoidon kokeilemista.

– Asiakkaalla on aina oikeus hakea palvelua ja saada asiassaan kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös.

AOA pitää huolestuttavana sitä, että vastaavanlaisia ongelmia on tullut esiin toistuvasti.

– Kyse on laajemmasta ilmiöstä, jossa virheelliset toimintakäytännöt ja lainvastaiset tulkinnat voivat viivästyttää muistisairaiden ikääntyneiden henkilöiden pääsyä heidän tarvitsemiinsa palveluihin.

Tämän vuoksi AOA korostaa valtakunnallisen ohjauksen tarvetta.