tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Apulaisylilääkäri: ”Hyvin epätodennäköistä, että nelikko tartuttaa ketään muita tai aiheuttaa epidemian”

Kuva: Getty Images

Pirkanmaalla on ilmennyt kolme uutta tuhkarokkotapausta. Sairastuneet kuuluvat samaan Italian-matkaseurueeseen kuin eilen uutisoidun tartunnan saanut.

Kaikki neljä Pirkanmaalla sairastunutta ovat aikuisia, ja he ovat saaneet lapsuudessaan vasta-ainerokotuksen tuhkarokkoa vastaan.

– Saadut rokotukset ovat hyvä asia. Niiden vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että nelikko tartuttaa ketään muita tai aiheuttaa epidemian, kertoo apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

Pirkanmaalla sairastuneiden oireet ovat lieviä, heillä on kuumetta ja ihottumaa. Nelikko on Huttusen mukaan jo paranemassa. Sairastuneet ovat kotihoidossa ja eristyksissä taudin tartunta-ajan.

Huttusen mukaan on todennäköistä, että suomalaiset ovat saaneet kaikki tartunnan Italiassa samalta henkilöltä, jolla ei ole ollut rokotusta tuhkarokkoa vastaan ja joka on tartuttanut muitakin. Tartunta on tapahtunut mahdollisesti junassa.

Huttusen mukaan Pirkanmaan neljä tartuntaa ovat eri virustyyppiä kuin Itä-Savossa kesä-heinäkuussa todetut tuhkarokkotartunnat. Torstaina varmistui, että Itä-Suomen viisi tartuntaa ovat kaikki keskenään samaa virustyyppiä.

Itämisaika runsaan viikon

Apulaisylilääkäri Huttusen mukaan on harvinaista, mutta mahdollista, että rokotettu henkilö saa tuhkarokon. Rokotetun sairaus on lievempi kuin rokottamattoman ihmisen tauti, ja vakavammat jälkitaudit voidaan estää rokotteella. Myös todennäköisyys sille, että rokotetun ihmisen tuhkarokko tarttuu muihin ihmisiin, on hyvin pieni.

Tuhkarokon itämisaika on yleensä noin kymmenen vuorokautta, mutta se voi olla jopa kolme viikkoa.

THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa on vuosittain muutamia tuhkarokkotapauksia. Poikkeus oli vuosi 2011, jolloin tapauksia havaittiin 27.

Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse. Tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinkiläisiä ihastuttava ja vihastuttava Ympyrätalo – mikä on meno kaarevien seinien katveessa?

Kuva: Tytti Kauhala

Demokraatti-lehden toimitus vietti viime viikolla Ympyrätalopäivää. Myös D-crew jalkautui arkkitehtuuriltaan helsinkiläisten mielipiteitä jakavan rakennuksen käytäville sekä lähiympäristöön selvittämään, mikä meno kaarevien seinien katveessa vallitsee.

D-crew päätyi muun muassa hikoilemaan Ympyrätalossa majailevan tilitoimiston taukojumppaan, todistamaan ohikulkijoiden rakkaudentunnustuksia rakennuksen graafisesta kauneudesta sekä uppoutumaan siltasaarelaisten muisteloihin ajasta ennen monitoimitaloa.

Hakaniemen maamerkkinä ja kohtauspaikkana tunnettu Ympyrä herätti kaupunkilaisissa niin iloa, haikeutta kuin vihastusta. Vain yksi asia selvisi varmaksi: kaikilla on oma käsityksensä Ympyrästä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viroon laivalla matkustavien määrä nousi ensi kertaa Ruotsin-liikenteen ohi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Viking Linen katamaraani seisoo laiturissa sadesäässä Kajatanokolla Helsingissä.

Viroon suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärä on ensimmäistä kertaa noussut suuremmaksi kuin Ruotsin-liikenteen, kertoo Liikennevirasto.

Viron-liikenteen osuus Suomen meriliikenteen matkustajien kokonaismäärästä oli tammi-kesäkuussa 48,1 prosenttia, kun Ruotsin-liikenteen osuus jäi 46,1 prosenttiin.

Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Erityisesti kasvoi Viron-liikenne, missä kasvua oli 4,2 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä oli tammi-kesäkuussa 8,65 miljoonaa matkustajaa.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastointihistorian aikana liikennettä oli nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien.

Myös tavarakuljetuksissa mitattiin tammi-kesäkuussa kasvua.

Ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat 5,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Tuonti kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Viennin kasvu johtui sahatavaran, lannoitteiden, malmin ja rikasteiden kuljetusten lisääntymisestä. Tuonnin kasvu johtui lisääntyneistä raakaöljyn, raakamineraalien ja kappaletavaran kuljetuksista.

Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta kasvoi 22,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Se lisääntyi erityisesti Kokkolan satamassa, jossa rautapellettien transitovienti kasvoi reippaasti.

Kaikkiaan ulkomailta Suomen satamiin saapui kesäkuun loppuun mennessä 15 103 alusta. Määrä kasvoi 2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

USU: Romanien epäluulo viranomaisiin syvää – Ruotsin poliisin laiton rekisteri muutti mielialoja

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Romaniväestöllä on syvä epäluottamus viranomaisiin, kertoo Uutissuomalainen.

Epäluottamus selvisi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haki osallistujia romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen. Tutkimus herätti romaniväestössä pelkoa muun muassa etnisestä profiloinnista sekä tietojen väärinkäytöstä. Tutkimukseen onkin ollut vaikeaa saada osallistujia epäluulon vuoksi.

THL:n tutkija Anneli Weiste-Paakkasen mukaan mieliala muuttui epäluuloiseksi sen jälkeen, kun Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista paljastui.

Tutkimustiedon avulla on tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita. Vuosina 2017–2018 tehtävään tutkimukseen on tavoitteena saada tuhat romania.

Edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Alkoholiuudistus sai kansanterveystieteilijän hikeentymään – ”Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin”

Kuva: Jari Soini

Kansanterveystieteilijä Mikko Vienonen oli matkalla illanvieton jälkeen kotiin vuonna 2006. Hän oli lähtenyt liikenteeseen pyörällä, koska tiesi nauttivansa alkoholia. Vienonen joi illan aikana kolme olutta. Sen ei pitänyt olla pitkälle miehelle paljon. Matkakaan ei ollut pitkä.

– En edes kokenut olevani erityisen humalassa.

Jo lähellä kotia hän ajoi yhtäkkiä jalkakäytävän reunukseen ja kaatui. Silmälasit rikkoutuivat, ja hän sai leikkauksen vaatineen kallonmurtuman. Se oli selkeä muistutus. Alkoholin haitat saattavat osua kenelle tahansa.

Vienosen mukaan Suomen turvarajat alkoholiannosten viikkomäärässä ovat liian korkeita. Esimerkiksi Kanada on laskenut niitä.

– Alkoholin systemaattisessa käytössä riippuvuus syntyy hitaammin kuin tupakoinnissa. Suomalaisten tapana on ajatella, ettei alkoholin haitat koske juuri heitä itseään, koska he ovat ”kohtuukäyttäjiä”. Näin ei kuitenkaan ole. Monet suomalaiset hehkuttavat eurooppalaisia juomatapoja, mutta unohtavat samalla niidenkin terveysvaikutukset.

Ongelma on siinä, että alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja.

Suomen alkoholilakiuudistus on asia, joka on saanut Vienosen viime aikoina hikeentymään. Kaupan ja panimoteollisuuden näkemykset ovat ohittaneet asiantuntijoiden lausunnot. Vienonen ei näe mitään järkeä hallituksen esityksessä pidentää Alkon ja ravintoloiden aukioloaikoja, saati saada vahvemmat oluet ja limuviinat kauppoihin.

– Alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja. Kustannuksista vastaa aivan muu taho kuin alkoholilla rikastuvat.

Vienosesta korruptio on myös rakenteellista, ja Suomen raja on jo ylittynyt alkoholilakiuudistuksessa korruption puolelle. Jos päätöksiä tehtäisiin vahingossa tai tiedon puuttuessa, sen Vienonen ymmärtäisi. Nyt näin ei ole. Hallitus korostaa valinnanvapautta, vaikka alkoholin kohdalla se ei keskushermostoon vaikuttavana ja riippuvuutta aiheuttavana toimi.

– Jos jokaisessa kaupassa ja kioskissa on tavallista vahvempi vaihtoehto, kuluttaja valitsee sen. Uudistuksessa ei ole vastuita ja se on mun mielestä pelottavaa. Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin.

Lue koko Mikko Vienosen haastattelu torstain 17.elokuuta Demokraatista ja katso video.

Uudistusmielinen Laajasalo: ”Uskon, että Jumala loi maailman”

Kuva: lehtikuva/linda manner

Helsingin seuraavaksi piispaksi valittiin keskiviikkona Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa, kun nykyinen piispa Irja Askola jää eläkkeelle. Kun Askola lopettaa tehtävässään, Suomen kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä.

Laajasaloa, 43, on luonnehdittu liberaaliksi papiksi. Hänen mielestään kirkon ei tarvitse keksiä olemassaolonsa oikeutusta uudelleen. Hän kuitenkin pitää kiinnostuksen häviämistä ja monien seurakuntien jäsenmäärän vähenemistä suurena haasteena.

– Jokaisessa kirkon pöydässä mietitään vastausta siihen. Jos siihen olisi helppo patenttiratkaisu, se olisi jo keksitty, Laajasalo sanoi.

– Pääkysymys on, miten kirkko voi olla ihmisille merkityksellinen.

Laajasalo toivoo, että kirkon toimintaan, esimerkiksi diakoniatoimintaan ja kuoroihin, saataisiin myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä käy jumalanpalveluksissa.

Aluksi kuuntelua

Laajasalo tuli valituksi piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän sai 795 ääntä, kun Jaana Hallamaa sai 388 ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

– Tämä on hyvin liikuttava ja hämmentävä hetki, Laajasalo sanoi valintansa jälkeen.
Hän kertoo haluavansa lähteä tehtäväänsä nöyränä.

– Jumala loi ihmiselle kaksi korvaa ja yhden suun. Toivon, että voin kuunnella ja kuulla, ja vasta sitten lähteä tekemään omia linjauksia.

Laajasalo kannattaa kirkon yhtenäisyyttä ja sisäistä ymmärrystä. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen suhteen hän haluaa jatkaa edeltäjänsä linjalla eli kannattaa yhteisen päätöksen tekemistä kirkolliskokouksessa.
Viime aikoina Suomessa on puhuttanut kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä.

– On paljon sellaisia, jotka ovat kääntyneet kristityiksi ja ovat aidosti vaarallisessa tilanteessa kotimaassaan. Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että lähdettäisiin arvioimaan jonkun uskon tasoa.

Usko ja tiede eivät ristiriidassa

Laajasalolle Raamattu on Jumalan sanaa, annettu ilmoitus.
– Kun luetaan sitä, täytyy muistaa että välissä on 2 000–3 000 vuotta kulttuurihistoriaa, kielitiedettä ja tulkintoja. Raamattua täytyy tutkistella, Laajasalo sanoi.

Hän uskoo, että Jumala on luonut maailman.

– Se ei ole ristiriidassa biologian, fysiikan tai kemian tutkimuksen kanssa. Tämä on tärkeä näkökulma. Ei ole mitään syytä asettaa vastakkain uskoa ja tiedettä.

Laajasalolle Jumala merkitsee kolmiyhteistä Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

– Kun ihminen kuolee, kuoleman voittaja Jeesus johtaa meidät taivaaseen. Sitä ei järki ymmärrä. Se on viime kädessä se syy, miksi kirkko on pystyssä. Että kuolema ei ole piste, vaan pilkku.

Anssi Rulamo, Heta Hassinen, STT