tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

ARA reagoi perussuomalaisten avaukseen heti – ”Sisältää useita asiavirheitä”

Kuva: Kari Hulkko
ARAlla ei ole käytössään 20 miljardin euron rahoitussalkkua, kuten perussuomalaiset väittää.

Perussuomalaisten puoluevaltuusto otti kantaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA toimintaan ja esitti sen lakkauttamista ratkaisuna kohtuuhintaisen asumisen ongelmiin. ARA sanoo kannanoton sisältäneen useita asiavirheitä, jotka keskus korjaa tiedotteessaan.

– ARAn keskeinen tehtävä on kohtuuhintaisen asuntotarjonnan edistäminen. Sillä ei ole kuitenkaan toimivaltaa päättää tukiehdoista, asuntoihin liittyvistä säädöksistä tai siitä, miten kunnat ja muut toimijat rakennuttavat asuntoja, Ara tähdentää.

Luvut ojoon – käytössä ei ole 20 miljardia

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kannanotossa sanotaan Aran käytössä olevan valtion lähes 20 miljardin rahoitussalkku. Tämä ei pidä ARAn mukaan paikkansa.

– ARAlla ei ole käytössään 20 miljardin euron rahoitussalkkua. Valtion asuntorahastossa (VAR) on varoja yhteensä noin 6,5 miljardia euroa, mutta ARA ei päätä näiden rahojen käytöstä. Siitä päättävät Suomen hallitus ja eduskunta säätämillään laeilla ja asetuksilla, ARA painottaa.

Perussuomalaisten kannanotossa sanotaan ARAn tekevän vuosittain uusia rahoituspäätöksiä yli 1000 miljoonalla eurolla. ARA vahvistaa tehneensä viime vuonna uusia korkotukilainapäätöksiä mainitulla summalla.

– Tällä summalla aloitettiin 5 800 vuokraltaan säädellyn asunnon rakentaminen. Lisäksi aloitettiin 1 896 asumisoikeusasunnon rakentaminen.  Tämä lisää tarjontaa, mutta ei tietenkään ratkaise ongelmaa. ARAlla on valmius myöntää enemmänkin lainoja.  Lainoituksen enimmäismääristä päättää eduskunta valtion talousarviossa, ARA selvittää.

Ei voi periä korkeampaa vuokraa

Perussuomalaisten kannanotossa sanotaan kasvukeskuksissa olevan huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista. Perussuomalaisten mukaan ARA rahoittamien vuokra- ja asumisoikeustalojen sijoittajaomistajat perivät ARA siunauksella markkinavuokria ja keräävät miljoonavoittoja. Perussuomalaisten mukaan sijoittajat myös tekevät kokonaisilla ARA-taloilla keskenään pilkkahintaisia kauppoja ohi asukkaiden.

– ARA-asunnoista ei voi periä omakustannusvuokraa korkeampaa vuokraa. Suurimmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ARA-asuntojen vuokrat ovat virallisten tilastojen mukaan huomattavasti vapaarahoitteisia edullisempia. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asunnoissa on 12,31 euroa neliöltä ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 17,49 euroa neliöltä, ARA vastaa.

Kunnat omistajina jo nyt

Perussuomalaiset esittävät ARAn tilalle mallia, jossa Valtiokonttori päättää kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon myönnettävästä arava- ja korkotukirahoituksesta, joka suunnataan ensisijaisesti kuntien omistamille yhtiöille.

ARA muistuttaa sen vuokra-asuntojen omistajien olevan nykyisinkin kuntien yhtiöt ja normaaleista vuokra-asunnoista yli 70 prosenttia on sen mukaan kuntayhtiöillä.

– Myös uusien tukipäätösten ja asuntojen osalta omistajat ovat pääasiassa kuntia. Kunnat ovat hyviä ja vastuullisia omistajia, mutta ongelmana on ollut se että kuntayhtiöt eivät ole rakennuttaneet asuntoja riittävästi. Tämän takia on pohdittu, miten saataisiin myös muita rakennuttajia ja tätä kautta lisää tuotantoa, ARA selvittää.

Uusia malleja kehitteillä

ARA sanoo aktiivisesti etsineensä uusia ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen ongelmiin ja suhtautuvansa myönteisesti osaomistusasumisen kehittämiseen. Nykyinen osaomistusmalli ei ole ARAn mukaan kiinnostanut toimijoita.

– ARA on yhteistyössä Lakea Oy:n kanssa kehittänyt valtion takaukseen perustuvaa Omaksi-mallin, joka mahdollistaa joustavan tavan hankkia asunto pienellä pääomalla ja vähäisellä riskillä. Malli on kaikkien käytettävissä ja valtuutta takauslainojen myöntämiseen on olemassa, joten kuntayhtiöiden on mahdollista aloittaa osaomistusasuntojen tuotanto välittömästi, ARA sanoo.

Perusuomalaisten puoluevaltuuston päätöslauselma on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen uutiset -verkkojulkaisussa.

AVAINSANAT

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kritisoi marinoituja lihoja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jari Leppä ei itse osta valmiiksi marinoituja lihoja.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, etteivät kaupassa myytävien valmiiksi marinoitujen lihojen merkinnät eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin kunnossa.

– Marinadien merkinnät eivät ole tällä hetkellä riittävän kattavat, jotta kuluttaja pystyisi tekemään valinnan. Ennen kaikkea se on kaupan asia panna kuntoon nämä asiat ja totta kai, kun esimerkiksi näitä kaupan omia tuotemerkkejä tehdään, määritellä se, että siellä kerrotaan kaikkien lihaa sisältävien tuotteiden osalta, mistä liha tulee.

Lepän mukaan pitää kertoa myös se marinadissa olevan lihan laatu.

– Se on asia, jossa kuluttajalla pitää olla aito valinnanmahdollisuus. Se on kaiken a ja o. Jotta aito valinnanmahdollisuus on, kuluttajan pitää tietää asiat tarkasti.

– Se on tosi tärkeää informaatiota myös kansanterveyden näkökulmasta, että onko noudatettu suomalaisen eläinsuojelulain minimivaatimuksia. Lisäksi onko liha tuotettu hormoneilla ja onko käytetty antibiootteja ruokinnassa – meillä Suomessahan nämä ovatkin kiellettyjä.

Jari Leppä ei itse käytä valmiiksi marinoituja lihoja.

– Minä marinoin sitten itse, millä marinoin, kotimaista lihaa.

Hän ei kuitenkaan olisi poistamassa kaupoista marinoituja lihoja.

– Jos kuluttajat haluavat ostaa, kyllä minusta niitä voi tarjota. Mutta sillä ei saa hämätä sitä, mitä se tavara on.

Keskustelua aiheesta

Rinne vaatii perustuslakivaliokunnalle työrauhaa: ”Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Nyt pitää antaa työrauha perustuslakivaliokunnalle käsitellä asiaa asianmukaisesti ja juridisilla perusteilla. Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys ympäriltä ja antaa perustuslakivaliokunnan tehdä tehtävänsä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa ja muistuttaa, että vasta sen jälkeen on arvioinnin aika.

Hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat tänään alkaneet kiistellä julkisesti sote-valinnanvapauslainsäädännön etenemisestä. Perustuslakivaliokunta työstää sote- ja maakuntalaeista paraikaa lausuntoa, jonka on määrä valmistua tällä viikolla.

– Nyt tuntuu, että tässä on hallituksen sisällä niin kovat jännitteet, että se pyrkii heijastumaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, oppositiojohtaja Rinne huolehtii Demokraatille.

Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko esitti tänään Lännen Mediassa, että maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

Ministerin haastatteluun reagoi voimakkaasti esimerkiksi keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään Risikon ehdotus on käsittämätön, koska maakuntalain kohdalla ei ole perustuslaillisia ongelmia.

– Ministeri Risikon tapa ehdollistaa hallituksen tärkeimmän uudistuksen toteuttaminen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi, Vanhanen sanoi.

Rinne maakuntavaaleissa: Ei vaikuta tammikuulta.

Työrauhaa perustuslakivaliokunnalle vaativa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että eduskunta päättää omat työtarpeensa vasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan lausunto saadaan ensin ulos.

Iso kysymys on myös, myöhästyykö sote- ja maakuntapaketti niin paljon, että tammikuun maakuntavaalit eivät toteutuisikaan.

– Meidän mielestä se on ollut koko ajan vähän kyseenalaista tammikuuhun laittaa. Euroopan neuvostolla on suositukset siitä, että vuoden pitäisi olla lainsäädäntö voimassa, ennen kuin vaaleja järjestetään, ja nyt ollaan kaukana siitä, Rinne sanoo.

Koska vaalit pitäisi pitää?

– Jos ylipäätään maakuntavaaleja tarvitaan, niiden aika ei varmaan tuossa tammikuussa nyt näyttäisi olevan, hän vastaa.

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään katsoneet, että valinnanvapauteen ja pakkoyhtiöittämiseen liittyy sotessa suuria ongelmia. Juuri ne ovat nyt perustusvaliokunnasta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aiheuttamassa isoimmat vaikeudet, mikä on saanut myös hallituspuolueet entistä voimakkaammin keskenään napit vastakkain.

Haatainenkin rauhoittelee hallituksen sisäistä kiistaa ja toivoo yhteistyötä.

Rinteen tavoin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen toivoo eduskunnalle työrauhaa.

– Rauhoittelisin tätä keskustelua. Nämä ristiriidat näyttävät nyt olevan hallituksen sisällä kovasti, hän sanoo Demokraatille.

Haatainen toivoo, että soteen haettaisiin yhdessä ratkaisua. Viime hallituskaudella asiaa valmisteltiin parlamentaarisesti.

– Etsitään se ratkaisu, koska soten ratkaisun löytäminen on tärkeää. Mutta ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joita ei voi sitten myöhemmin perua, Haatainen sanoo ja viittaa hallituksen kaavailemaan yhtiöittämismalliin.

Haatainen odottaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

– Kun se saadaan, sosiaali- ja terveysvaliokunta alkaa heti käsitellä sitä. Käymme sen huolella läpi. Sitten päätämme, mitä se edellyttää ja mitä tämän kanssa jatketaan. Jatkoaskelmerkit riippuvat nyt siitä lausunnosta.

Haatainen sanoo, ettei pysty ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, voidaanko kokoomusministeri Risikon katsoa painostaneen perustuslakivaliokuntaa.

– En ole perustuslakivaliokunnassa.

Siirtyvätkö maakuntavaalit?

– Riippuu siitä, mikä (perustuslakivaliokunnan) lausunnon sisältö on. Jos isosti pitää mennä uudelleenvalmisteluun, silloin aikataulu näyttäytyy entistä entistä vaikeampana, Haatainen toteaa.

Vanhanen selvitti lausuntoaan.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) painotti tänään eduskunnassa sanamuotojaan siinä, mitä hän oli sanonut Paula Risikon toiminnasta, joka siis Vanhasen mukaan ”voidaan tulkita” perustuslakivaliokunnan painostamiseksi.

– Minusta olisi kaikkein parasta, että silloin kun asia on perustuslakivaliokunnassa, siihen ei ulkopuolelta millään tavalla spekuloinneilla puututa, Vanhanen jatkoi.

Hän katsoi puolustavansa eduskuntainstituutiota.

– Perustuslakivaliokunnalla pitää olla työrauha.

Vanhasen mukaan nyt ei kannata käydä sellaista pohdintaa, jossa soten valinnanvapautta ja maakuntalakia kytkettäisiin toisiinsa.

– Se helposti tulkitaan siihen, että yritetään perustuslakivaliokuntaa painostaa. Antaa nyt valiokunnan tehdä täysin rauhassa töitä ja muiden asia on sitten toimia sen juridisen harkinnan mukaisella tavalla, mihin perustuslakivaliokunta päätyy, Vanhanen sanoi medialle.

”Suomen malli kariutui jo talvella” – vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa, mutta sillä tavoiteltuja etuja voidaan hakea syksyn neuvotteluissa, sanovat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Niin sanotussa Suomen mallissa vientialojen liitot olisivat määritelleet kustannustason, johon muut palkat sovitetaan.

Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tavoittelevat yhä samanaikaisia neuvotteluita ja ”laajaa yhdenmukaista viennin päänavausta”.

– Mitä yhdenmukaisemmat ratkaisut ovat, sitä suurempi ohjausvaikutus työmarkkinoilla on, Inkeroinen sanoo STT:lle.

Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa. Sen jälkeen umpeutuvat muiden vientialojen sopimukset. Suuri osa julkisen sektorin ja palvelusektorin työehtosopimuksista umpeutuu vuoden päästä tammikuussa.

Työntekijäpuolta edustava Aalto uskoo, että syksyn neuvotteluissa on mahdollista löytää yhteinen näkemys palkankorotusten tasosta. Aalto ei halua vielä kommentoida teollisuusalan palkankorotustarvetta.

– Palkankorotukset neuvotellaan työnantajan kanssa.

Uuden Teollisuusliiton muodostaneet Metalliliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM menevät syksyn liittokierrokselle erillisinä liittoina, mutta yhteistyössä.

Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin.

Suomen malli kariutui Aallon mukaan jo talvella, kun Metsäteollisuus irtautui siitä ja EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Työntekijäpuoli totesi, että Suomen mallissa ei liikuta ennen kuin irtisanotut sopimukset on neuvoteltu työehtosopimuksiin, Aalto sanoo.

– Keskusteluissa jäätiin siihen, että keskusjärjestösopimuksia ei ole pantu täytäntöön, joten edellytyksiä ei ole jatkaa muissa asioissa.

Viimeiset keskustelut käytiin Aallon mukaan useita viikkoja sitten, mutta nekään eivät olleet kovin toiveikkaita mallin syntymisen kannalta.

– Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin Teollisuusliiton liitot. Jotta löytyisi jokin malli, pitäisi olla isompi porukka. Yhden liiton voimin mallia ei synny.

Inkeroisen mukaan sisällöstä ja tavoitteista työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat sinänsä samaa mieltä. Hänen mukaansa tavoite oli, että vientiteollisuuden pitää määritellä työmarkkinoilla kustannuskehityksen katto ja muille toimialoille esitetään, että ne ottavat huomioon viennin hintakilpailukyvyn tarpeet.

Hallitus seuraa Suomen mallin etenemistä tiiviisti ja katsoo tammikuussa mikä tilanne on, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä korostaa, että hallitus on pitänyt oman osansa kilpailukykysopimuksesta.

”Onko työnantajaliittojen organisoituminen oikealla tolalla?” – Teollisuusliiton Aalto haastaa keskustelemaan sopimuksista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (kuvassa) haluaa haastaa työmarkkinaosapuolia pohtimaan, onko nykyinen sopimusjärjestelmä pysynyt työmarkkinoiden muutoksessa mukana.

– Asiaa voi pohtia monelta kantilta, Aalto toteaa.

– Yksi näkökulma on esimerkiksi se, että minkälaisia työehtosopimuksia ylipäätään on olemassa.

Aallon mukaan sopimusjärjestelmää arvioidaan usein palkansaajien näkökulmasta. Työnantajapuolen järjestäytyminen jää täten vähemmälle huomiolle.

– Yksi tapa pohtia sopimusjärjestelmän toimivuutta on katsoa sitä työantajaliittojen kautta.

– Kun kokonaisuutta arvioi, niin siellä on pieniä työnantajaliittoja, jotka neuvottelevat yhden tai korkeintaan muutamia sopimuksia. Toisella puolella on palkansaajaliittoja, jotka puolestaan neuvottelevat kymmeniä ja kymmeniä työehtosopimuksia useiden eri työnantajaliittojen kanssa.

Tapa pohtia sopimusjärjestelmän toimivuutta on katsoa sitä työantajaliittojen kautta.

Aalto kertoo, että esimerkiksi tulevan Teollisuusliiton piirissä on 34 työehtosopimusta. Neuvottelukumppaneina Teollisuusliitolla on Aallon muistin mukaan puolestaan 17 työnantajaliittoa.

– Haastaisinkin nyt keskustelemaan siitä, onko työnantajaliittojen organisoituminen oikealla tolalla.

Työmarkkinamallit herättävät tällä hetkellä paljon porua. Aallosta olisi kuitenkin syytä käsitellä ennen kaikkea sitä, että miten koordinaatiota saadaan syntymään, jos jommankumman osapuolen organisoituminen on kovin hajanaista.

– Siinä mielessä meillä (Teollisuusliitolla) on nyt otollinen tilanne, kun saamme oman puolemme järjestykseen. Joku voikin pohtia, vastaako työnantajapuoli tähän meidän liittofuusioomme.

Keskustelua voitaisiin käydä myös työehtosopimusten sisällöistä.

Aallon mukaan keskustelua voitaisiin käydä myös työehtosopimusten sisällöistä ja niiden sopivuudesta muuttuneille työmarkkinoille.

– Kokonaan toinen keskustelu on se, että onko työehtosopimukset sellaisia, joita pitäisi arvioida. Tai ylipäätään missä pitää sopia.

– Tätä myöskin haastan meitä miettimään.

Työmarkkinasopimuksista puhuttaessa kohistaan paraikaa paikallisista ja yrityskohtaisista sopimuksista. Aallon mukaan työntekijäpuolen tulisikin analysoida työehtosopimuksia hieman tarkemmin, kuin vain todeta niiden olevan ”nyt hyviä”.

Aalto pohtii, että osissa sopimuksista paikalliseen sopimiseen on merkittäviä mahdollisuuksia.  Mutta sitten on sellaisia sopimuksia, joissa mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ei ole.

– Kyllä meillä pitää olla rohkeutta näitä asioita käsitellä ja niistä keskustella. Myös laajemmin, kuin vain yhden tai kahden toimijan kesken.

Teollisuusliiton tavoitteita syksyllä käytävään neuvottelukierrokseen Aalto ei halua käsitellä julkisuudessa.

– Sitten kun aloitamme aikanaan neuvottelut työnantajien kanssa, niin kerromme sitten tavoitteitamme heille.

 

Poliisi purki Suomi ensin -mielenosoitusleirin Rautatientorilta – kolme pidätettiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Helsingin poliisi on purkanut Suomi ensin -mielenosoittajien leirin Helsingin Rautatientorilta.

– Tilanne Rautatientorilla alkaa olla ohi. Teltan viimeisiä osia lastataan autoon. Väki alkaa vähentyä, poliisi tiedotti asiasta Twitterissä.

Puoli seitsemän aikaan poliisi tiedoitti, että tilanne Rautatientorilla on Helsingin poliisin mukaan rauhtoittumassa.

Poliisi kertoi aikaisemmin tänään purkavansa rautatientorilla 136 päivää olleen Suomi ensin -mielenosoitusleirin. Pollisi perusteli purkamista kokoontumislailla.

– Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle. Mielenosoituksen järjestäjä ei ole noudattanut poliisin aiemmin antamaa määräystä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi, poliisi kertoi Twitterissä.

Poliisi kertoi myöhemmin olevansa paikalla Rautatientorilla, ja varmistavansa mielenosoituksen päättymisen.

Toiminnasta on aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle.

Helsingin Sanomien mukaan tilanne rautatientorilla oli erittäin latautunut.

Myöhemmin poliisi kertoi pidättäneensä toistaiseksi kolme henkilöä.

– Rautatientorilta poliisi ottanut toistaiseksi kolme henkilöä kiinni. Kaksi niskottelusta ja yksi poliisin vastustamisesta.

Turvapaikanhakijoiden ja heidän tukijoidensa Oikeus elää -leiri ja maahanmuuttokielteinen Suomi ensin -leiri ovat osoittaneet mieltään Rautatientorilla useita kuukausia. Suomi ensin -leiri on ollut pystyssä yhteensä 136 vuorokautta.

Leirejä oltiin viimeksi häätämässä toukokuussa Maailma kylässä -festivaalin alta. Tuolloin Helsingin kaupunki ilmoitti, että mielenosoitusten on siirryttävä muualle, koska kaupunki on vuokrannut alueen useille eri kesätapahtumille. Siirtämispäätös peruttiin kuitenkin myöhemmin.

Juttua ja otsikkoa on päivitetty klo 19:45.