ARA reagoi perussuomalaisten avaukseen heti – ”Sisältää useita asiavirheitä”

Kuva: Kari Hulkko
ARAlla ei ole käytössään 20 miljardin euron rahoitussalkkua, kuten perussuomalaiset väittää.

Perussuomalaisten puoluevaltuusto otti kantaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA toimintaan ja esitti sen lakkauttamista ratkaisuna kohtuuhintaisen asumisen ongelmiin. ARA sanoo kannanoton sisältäneen useita asiavirheitä, jotka keskus korjaa tiedotteessaan.

– ARAn keskeinen tehtävä on kohtuuhintaisen asuntotarjonnan edistäminen. Sillä ei ole kuitenkaan toimivaltaa päättää tukiehdoista, asuntoihin liittyvistä säädöksistä tai siitä, miten kunnat ja muut toimijat rakennuttavat asuntoja, Ara tähdentää.

Luvut ojoon – käytössä ei ole 20 miljardia

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kannanotossa sanotaan Aran käytössä olevan valtion lähes 20 miljardin rahoitussalkku. Tämä ei pidä ARAn mukaan paikkansa.

– ARAlla ei ole käytössään 20 miljardin euron rahoitussalkkua. Valtion asuntorahastossa (VAR) on varoja yhteensä noin 6,5 miljardia euroa, mutta ARA ei päätä näiden rahojen käytöstä. Siitä päättävät Suomen hallitus ja eduskunta säätämillään laeilla ja asetuksilla, ARA painottaa.

Perussuomalaisten kannanotossa sanotaan ARAn tekevän vuosittain uusia rahoituspäätöksiä yli 1000 miljoonalla eurolla. ARA vahvistaa tehneensä viime vuonna uusia korkotukilainapäätöksiä mainitulla summalla.

– Tällä summalla aloitettiin 5 800 vuokraltaan säädellyn asunnon rakentaminen. Lisäksi aloitettiin 1 896 asumisoikeusasunnon rakentaminen.  Tämä lisää tarjontaa, mutta ei tietenkään ratkaise ongelmaa. ARAlla on valmius myöntää enemmänkin lainoja.  Lainoituksen enimmäismääristä päättää eduskunta valtion talousarviossa, ARA selvittää.

Ei voi periä korkeampaa vuokraa

Perussuomalaisten kannanotossa sanotaan kasvukeskuksissa olevan huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista. Perussuomalaisten mukaan ARA rahoittamien vuokra- ja asumisoikeustalojen sijoittajaomistajat perivät ARA siunauksella markkinavuokria ja keräävät miljoonavoittoja. Perussuomalaisten mukaan sijoittajat myös tekevät kokonaisilla ARA-taloilla keskenään pilkkahintaisia kauppoja ohi asukkaiden.

– ARA-asunnoista ei voi periä omakustannusvuokraa korkeampaa vuokraa. Suurimmissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ARA-asuntojen vuokrat ovat virallisten tilastojen mukaan huomattavasti vapaarahoitteisia edullisempia. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asunnoissa on 12,31 euroa neliöltä ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 17,49 euroa neliöltä, ARA vastaa.

Kunnat omistajina jo nyt

Perussuomalaiset esittävät ARAn tilalle mallia, jossa Valtiokonttori päättää kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon myönnettävästä arava- ja korkotukirahoituksesta, joka suunnataan ensisijaisesti kuntien omistamille yhtiöille.

ARA muistuttaa sen vuokra-asuntojen omistajien olevan nykyisinkin kuntien yhtiöt ja normaaleista vuokra-asunnoista yli 70 prosenttia on sen mukaan kuntayhtiöillä.

– Myös uusien tukipäätösten ja asuntojen osalta omistajat ovat pääasiassa kuntia. Kunnat ovat hyviä ja vastuullisia omistajia, mutta ongelmana on ollut se että kuntayhtiöt eivät ole rakennuttaneet asuntoja riittävästi. Tämän takia on pohdittu, miten saataisiin myös muita rakennuttajia ja tätä kautta lisää tuotantoa, ARA selvittää.

Uusia malleja kehitteillä

ARA sanoo aktiivisesti etsineensä uusia ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen ongelmiin ja suhtautuvansa myönteisesti osaomistusasumisen kehittämiseen. Nykyinen osaomistusmalli ei ole ARAn mukaan kiinnostanut toimijoita.

– ARA on yhteistyössä Lakea Oy:n kanssa kehittänyt valtion takaukseen perustuvaa Omaksi-mallin, joka mahdollistaa joustavan tavan hankkia asunto pienellä pääomalla ja vähäisellä riskillä. Malli on kaikkien käytettävissä ja valtuutta takauslainojen myöntämiseen on olemassa, joten kuntayhtiöiden on mahdollista aloittaa osaomistusasuntojen tuotanto välittömästi, ARA sanoo.

Perusuomalaisten puoluevaltuuston päätöslauselma on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen uutiset -verkkojulkaisussa.

AVAINSANAT

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

Kuva: Kari Hulkko

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä kansalaisaloitetta Malmin lentokentästä ei pitäisi hyväksyä.

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Kuva: Lehtikuva
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) saanee luottamuslauseen.

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.