Osavaltion perustuslaki antaa Arizonan kuvernöörille oikeuden nimittää kesken toimikauden vapautuneelle paikalle henkilön kahdeksi vuodeksi ennen täydennysvaaleja. Näin tuleva senaattori istuisi vuoteen 2020 asti ja sen jälkeen valittu senaattori vuoteen 2022 asti, jolloin palattaisiin vaaleissa normaaliin kuuden vuoden kiertoon.

Laki myös velvoittaa kuvernööriä nimittämään seuraajan, joka on samasta puolueesta kuin aikaisempi viranhaltija. Näin varmistetaan vaalituloksen toteutuminen ja voimasuhteiden säilyminen Washingtonissa. Muutoinhan demokraatti kuvernööri voisi nimittää ilman äänestäjien suostumusta demokraatin republikaanin tilalle tai toisinpäin.

Trump voitti osavaltion vain 3,5 % marginaalilla ja republikaanien kannatuksesta katosi 11 prosenttia verrattuna vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Tutkimuksissa reilu kolmannes osavaltion rekisteröityneistä äänestäjistä kannattaa republikaaneja, demokraatteja noin kolmannes ja reilu kolmannes itsenäisiksi.

Näillä äänestäjäjakaumilla ja presidentin voittomarginaalilla Doug Duceyllä ei ollut varaa suututtaa oikein ketään nimitysprosessissa jatkokautensa varmistamiseksi, joten hän teki sen mitä jokainen järkevä poliitikko tekisi vastaavassa tilanteessa eli kompromissin. Kuvernööri nimitti eilen osavaltion entisen senaattori Jon Kylin McCainin seuraajaksi.

Jon Kyl edusti Arizonaa Yhdysvaltain kongressissa melkein 30 vuotta ennen eläköitymistään vuonna 2013. Hänen on katsottu edustavan republikaanien perinteistä konservatiivisiipeä ilman viime vuosina ilmennyttä radikalismia. Näin hän edustaa samaa poliitikkojen joukkoa kuin McCain. Trump-republikaaneihin Kyl puolestaan vetoaa lainsäädäntötaustansa johdosta, jolla hän on puolustanut monia republikaaneille tärkeitä kysymyksiä lähtien aseenkanto-oikeuden puolustamisesta ja Obamacaren vastustamisesta.

Jon Kylin valintaa edelsi kokonaiskuvan muodostaminen Arizonan republikaanien kenttäväen mielipiteistä. Nimitysprosessissa kuvernööri joutui ensin puntaroimaan nimittääkö hän senaattoriksi McCainin kaltaisen, perinteisen ja maltillisen republikaanin, vai kovaa linjaa edustavan Trump-lojalistin. Tällaiset lojalistit ovat olleet sekä McCainia että Arizonan toista senaattoria Jeff Flakea vastaan.

Toiseksi valinnassa painoi se, onko nimitettävä henkilö kiinnostunut pyrkimään jatkokaudelle täytevaaleissa 2020 vai onko kysymyksessä pelkkä sijainen. Sijainen antaisi republikaanien kenttäväelle lisäaikaa etsiä heille mieluisin ehdokas mutta samalla vahvistaisi demokraattien mahdollisuuksia voittaa paikka itselleen, kun taas jatkokaudelle pyrkivä henkilö vahvistaisi automaattisesti republikaanien asemia. Tässä kuvernööri on joutunut nähtävästi antamaan periksi, sillä ainakaan vielä Kyl ei ole ilmoittanut halustaan pyrkiä senaattiin kahden vuoden kuluttua.

Näiltä pohjilta spekulaatioissa nousi esille tusinan verran nimiä laidasta laitaan. Yksi vaihtoehto oli McCainin leski Cindy McCain, ei olisi ollut ensimmäinen kerta, kun leski nimitetään seuraajaksi. Muita vaihtoehtoja olivat osavaltion edustajainhuoneen entiset jäsenet John Shadegg ja Matt Salmon, sekä Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Barbara Barrett. Aikaisemmin spekulaatioissa mukana ollut Martha McSally kerittiin valita ehdolle Flakelta vapautuvalle paikalle, joten hänen nimittämisensä McCainin seuraajaksi olisi varmistanut Flakelta vapautuvan paikan siirtymisen demokraateille. Monimutkaista.

Monet McCainin kannattajat halusivat nähdä seuraajana itsenäisen ja vahvan henkilön, joka ei epäröisi kritisoida presidenttiä. Siis sellaisen henkilön kuin McCain. Trumpin kannattajat puolestaan halusivat senaattoriksi Trump-lojalistin, näin heikentäen demokraattien mahdollisuutta hyödyntää republikaanien rivien rakoilua. Tässä suhteessa Jon Kylin valintaa voidaan pitää rationaalisena kompromissina, joka vetoaa lähes kaikkiin republikaaneihin Arizonassa. Tai jos ei ihan vetoa niin ainakin voivat hyväksyä hänen nimityksenä.

McCainin poismenon jälkeen senaatin voimasuhteet keikkuvat 50-49 republikaanien eduksi. Edessä on korkeimman oikeuden tuomariehdokkaan Brett Kavanaughin nimitysprosessi, budjettineuvottelut sekä presidentti Trumpin ympärillä vellova tutkinta, joten kuvernöörin tekemällä valinnalla on suuri painoarvo Washingtonissa.