Yksi nimekkäimmistä armahdetuista on Freddy Guevara, joka pakeni vuonna 2017 maan pääkaupungissa Caracasissa sijaitsevaan Chilen suurlähetystöön. Tätä ennen opposition kansanedustaja oli johtanut hallituksen vastaisia mielenosoituksia.

Viestintäministeri Jorge Rodriguezin valtiontelevision lähetyksessä lukemalla listalla olivat Guevaran lisäksi muun muassa oppositiojohtaja Henry Ramos Allup ja Guaidon avustaja Roberto Marrero.

– Armahdus vai loukkaus, Maduro ei ole presidentti, enkä minä ole rikollinen, kirjoitti tuoreeltaan armahdettu maanpaossa elävä poliitikko Americo De Grazia.

Guaido julistautui viime vuoden tammikuussa Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi tavoitteenaan panna Maduro viralta. Tästä seurasi poliittinen draama, jonka myötä Guaido syrjäytettiin myös parlamentin puhemiehen paikalta.

Suomi ja monet muut maat, mukaan luettuna Yhdysvallat, ovat tunnustaneet Guaidon väliaikaiseksi presidentiksi.

Motiivina joulukuun vaalit

Armahduspäätös julkistettiin päivä sen jälkeen, kun Maduro väitti tukevansa toimia, joilla tuotaisiin erittäin polarisoituneeseen Venezuelaan ”sovintoa” ja ”syvää dialogia”. Venezuelassa on määrä järjestää ensi joulukuussa parlamenttivaalit.

Guaido ja muut johtavat oppositiohahmot ovat jo sanoneet boikotoivansa vaaleja läpinäkyvyyden puutteen vuoksi. Parlamenttivaalien vaaliviranomaiset on nimittänyt maan korkein oikeus, jonka on syytetty toimivan Maduron hallinnon kätyrinä. Todellisuudessa nimitysvastuu olisi oppositiojohtoisella parlamentilla.

Kansainvälisen konsulttiyhtiö Iuriscorpin Rafael Alvarez Loscher arvioi Maduron yrittävän rakentaa siltoja muun muassa Euroopan unionin suuntaan. Hänen mukaansa ideana on antaa vaaleista laillinen vaikutelma, jotta Maduro voisi ottaa vallan maan parlamentista.