Kotimaa
13.12.2024 15:48 ・ Päivitetty: 13.12.2024 15:48
Armeijan vanha telakuorma-auto voi saada uuden elämän kauko-ohjattuna – prototyyppi esiteltiin
Ammusten kuljettaminen etulinjaan tai haavoittuneiden evakuoiminen sieltä on vaarallista. Uusien uhrien välttämiseksi olisi hyvä, jos kenenkään ei tarvitsisi ajaa tulen alle, vaan ajoneuvo liikkuisi etäohjauksella tai jopa omin päin itse ajolinjansa valiten.
Suomessa yksi askel kohti tällaista tulevaisuutta otettiin perjantaina, kun Santahaminassa esiteltiin Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä syntynyt Kotka-prototyyppi.
Kyseessä on Sisun vanhasta Nasu-telakuorma-autosta (NA-140BT) päivitetty versio. Täysin manuaalinen ajoneuvo on sähköistetty ja automatisoitu, ja sitä voi projektiväen kehujen mukaan operoida 5g-verkon välittämän kamerakuvan avulla periaatteessa “mistä päin maailmaa tahansa”.
- Tämänhetkinen ennätys on 2,9 kilometriä Laajasalon kauppakeskuksesta (Santahaminaan), projektipäällikkö Antti Liljaniemi Metropoliasta kertoi.
Nyt ollaan vielä etäohjausvaiheessa, mutta lopullisena tavoitteena on kokonaan autonominen järjestelmä.
Ennen julkista ensiesittelyä Nasua olivat testailleet Santahaminassa viikon ajan MPKK:n maisteriopiskelijat.
- He eivät ole juuri säästelleet ja armoa antaneet tuolle telakuorma-autolle, sieltä on ravisteltu löysät pultit ja johdonpätkät irti, projektipäällikkö Oscar Nissin Metropoliasta kertoi.
PERJANTAINA Nasu kurvaili huomattavasti rauhallisemmin muun muassa MPKK:n rehtorin, kenraalimajuri Mika Kalliomaan ohjauksessa. Kyydissä on vielä tässä vaiheessa niin sanottu turvakuljettaja, mutta ei kuitenkaan ratin ääressä.
Varmuuden vuosi Nasuun on kehitetty Metropoliassa myös turvapuskuri, joka pysäyttää ajoneuvon heti kosketuksesta johonkin esteeseen.
Etäohjattavien tai autonomisesti toimivien laitteiden kehittämistarve on Puolustusvoimissa tunnistettu, ei vähiten parin viime vuoden kokemusten perusteella.
- Ukrainahan on hyvä esimerkki siitä, että heillä droonit muuttuvat kuukauden välein, kun teknologia ja kehitys kehittyy. Meillä nämä hyppäykset ovat hitaampia, mutta jos ajatellaan, että tämä telakuorma-auto oli täysin mekaaninen laite vielä vuosi sitten ja kulkee nyt kulkee kauko-ohjattuna, niin kyllä meilläkin päästään eteenpäin, insinöörimajuri Mika Heiskanen MPKK:sta kertoo.
Hän arvioi, että kuskittoman telakuorma-auton palveluskäyttöön pääsemisessä kestää vielä ainakin viisi vuotta, jos Puolustusvoimat siis päättää sellaisia hankkia. Päätösten tueksi tarvitaan tietysti rahoitusta, mutta myös säädösten kehittämistä: lainsäädäntö kun ei nykyisellään salli ajoneuvojen liikkuvan teillä tai maastossa ilman kuljettajaa. Mutta teknologinen valmius on siis jo olemassa.
- Jos Puolustusvoimat näitä haluaa, niin tässä on valmis tuote, vakuutti insinöörieverstiluutnantti Mika Nieminen MPKK:sta.
Etäohjattavalla ajoneuvolla olisi Puolustusvoimissa käyttöä myös rauhan aikana esimerkiksi vetämässä turvallisesti maaliperävaunua kovapanosammunnoissa.
KOTKA-PROJEKTISSA tärkeässä osassa on ollut monikäyttöisyys. Etäohjauksen lisäksi uusi prototyyppi liikkuu myös ihan perinteisesti kuljettajan ajamana.
- Sen vuoksi jouduimme rakentamaan rinnakkaissysteemejä esimerkiksi kaasun ja ratin osalta, jotta ne molemmat toimivat. Olisi ollut helpompi tehdä vain etäohjattava malli, projektipäällikkö Nissin Metropoliasta kertoi.
Etäohjauksessakin on kaksi vaihtoehtoa, kamerakuvan ja 5g:n lisäksi metsäkoneista tuttu työkoneohjain. Jos sellainen on Nasun kuljettajalla mukana, hän voi periaatteessa hypätä pois ajoneuvosta, mutta jatkaa ajamista turvallisen näköetäisyyden päästä.
Monikäyttöisyydessä ei ole ajateltu vain sotilaallisia tarpeita vaan kaikenlaisia yhteiskunnan kriisitilanteita, sanoo kehityspäällikkö Tiina Vuorijärvi Metropoliasta. Hänen mukaansa etäohjauskyky on nyt kehitetty ja seuraavaksi edetään kohti kokonaan itsenäistä toimintakykyä.
Kotka-projektin kohteeksi valittu Nasu-telakuorma-auto on Puolustusvoimien 1980-luvulta alkaen käyttöön otettua kalustoa, jota on jo poistunut ja poistuu käytöstä koko ajan. Muokattavia alustoja siis riittää, ja koska Nasun elinkaarta on mahdollista jatkaa huomattavasti, on mukana myös annos kiertotalousajattelua.
- Kysehän on siitä, että vanha laite on otettu uuteen käyttöön, eli se peruskustannus on jo aikaa sitten hoidettu, Vuorijärvi sanoo.
Niemisen mukaan kyseessä on kohtuullisen edullinen projekti, Kotka-prototyypin kehitykseen on pantu hänen mukaansa “joitakin kymmeniä tuhansia euroja”.
Niilo Simojoki / STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.