Arvo Sipilä poistui joukoistamme

Keskiviikko, 5. lokakuuta 2016, yllätti Tampereen entisen apulaiskaupunginjohtajan Arvo Sipilän ystävät ja tuttavat. Arvo Sipilä oli kuollut. Monet tiesivät hänen sairaudestaan, mutta siitä huolimatta uutinen satutti.

Arvon matka duunarista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi oli näyttävä. Tampereen Pukutehtaalla hän sai kosketuksen varastomiehenä perinteiseen tamperelaiseen elämään.

Tuo kokemus saneli myös hänen elämänkatsomuksensa. Se perustui palkansaajan arkeen, jota hän ymmärsi ja johon hän osasi asettua ja asennoitua.

Niinpä hän valitsi elämän- ja toimintaohjeekseen sosialidemokraattisen aatteen. Sitä hän noudatti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassaan, myös Tampereen kaupunginvaltuustossa, missä hän aloitti uransa vuonna 1966.

Hänen elämäntyönsä jälki jää pysyvästi Tampereen kaupungin historiaan.

Työuraansa hän jatkoi Tampereen Pantin toimitusjohtajana, kunnes hänet valittiin Tampereen sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 1982. Tuossa tehtävässä hän edisti aatteensa mukaisia yhteiskunnallisia ja inhimillisiä näkemyksiä sekä sovelsi oppejaan ja ajatuksiaan yhteiskunnallisesta tasapuolisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Arvon kunnallispoliittista uraa voi aiheellisesti kuvata jatkuvaksi oppimiseksi -käytännön yliopistoksi. Hänen panoksensa kulttuurin, sosiaali- ja terveystoimen, henkilöstöhallinnon, kaupunkisuunnittelun, rakentamisen, yhtiöiden hallituksissa toimimisen saralla on mittava kokemus. Sipilän elämäntyön kattava kuvaus edellyttäisi hänen elämänkertansa kirjoittamista. Hänen elämäntyönsä jälki jää pysyvästi Tampereen kaupungin historiaan.

Sipilän poliittinen rooli näkyi ja näkyy Tampereen Sos.- dem. Toveriseuran 20 vuoden puheenjohtajakaudessa. Hän tunsi jäsenistön, muisti nimet ja keskusteli kaikkien kanssa.

Erilaisia näkemyksiä kyettiin Arvon johtamistavalla hyödyntämään – päämääränä yksimielisyys ja yhtenäisyys. Sama henki heijastui myös puoluekokous-, piiri- ja Arvon muissa edustuksissa.

Yhdistys, joka perustamisestaan lähtien on ollut eräs merkittävimmistä – ehkä merkittävin yhdistys Tampereella ja Pirkanmaalla, vaalii tätä perintöä.

-Haluan käydä jokaisessa maapallon maassa, Arvo sanoi.

Matkailusta ja historiasta kiinnostunut Arvo oli kotimaan tuntija. Hän oli tutustunut ei ainoastaan jokaiseen Suomen kuntaan vaan myös niiden historiaan. Hän kertoi vierailupaikkakunnistaan kuin parhaat matkaoppaat.

Erityisen kiinnostunut Arvo oli sankarihautausmaista. Hän kertoi, missä paikkakunnan miehet taistelivat Talvi- ja Jatkosodassa, miksi jollakin paikkakunnalla sankarivainajia oli poikkeuksellisen paljon, ja missä nuo uhrit oli annettu.

Äyräpään, Kollaan, Viipurinlahden ja monien muiden taistelupaikkojen historia avautui kuulijalle tapahtumien kokonaisuuksina torjuntavoittoineen ja tappioineen.

-Haluan käydä jokaisessa maapallon maassa, Arvo sanoi.

Tämän tavoitteen ystävämme saavutti lähes täydellisesti. Ennen matkojaan hän kertoi tutustuneensa maiden historiaan, maantieteeseen, urheilu- ja kulttuurisaavutuksiin sekä matkakohteiden erikoispiirteisiin.

Tuttavapiirissä hän kertoi elävästi matkaa edeltäneistä odotuksistaan, mielikuvistaan ja matkan jälkeisistä kokemuksistaan.

Tavoite käydä kaikissa maapallon valtioissa ei täysin toteutunut, saavutus oli 192 valtiota, kaksi jäi näkemättä.

– Niitä kun tuli aina vaan lisää, totesi Arvo.

Ystävät ja toverit jäävät kaipaamaan Arvo Sipilän sovittelevaa ja sovitteluun pyrkiessäänkin veitikkamaista luonnetta, jolla hän tasoitti ristiriitoja ja hioi pahimpia särmiä vaikeissa tilanteissa.

Siitä on hyvä ottaa oppia.

Seppo Salminen

Keskustelua aiheesta

Hatanpään alueen asemakaavaehdotus nähtäville Tampereella

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kaavamuutos mahdollistaa myös sairaalatoimintojen laajentamisen Hatanpäällä.

Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina 14. marraskuuta asettaa nähtäville Hatanpään sairaala-aluetta, kartanoaluetta ja arboretumia koskevan asemakaavaehdotuksen. Kaava on nähtävillä 16.11.–15.12.2017.

Asemakaavamuutoksen myötä puistoalue laajenee, sairaalan täydennysrakentaminen on mahdollista ja alueelle voidaan rakentaa uusia kerrostaloasuntoja.

Hatanpään sairaalan nykyinen tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi kantasairaalalle, puistosairaalalle, Hatanpään kartanon rakennuksille sekä kahdelle pysäköintialueelle. Kaava-alueen pohjoisosaan muodostetaan uusi kortteli sairaalatoimintoja tai asumista varten. Entinen kaupunginpuutarhan tontti jaetaan erillisiksi tonteiksi uutta asuinrakentamista ja pysäköintilaitosta varten. Kaava-alueelle muodostuu kolme uutta katua ja kaksi uutta puistoa.

Rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy yhteensä noin 72 000 kerrosneliömetriä nykyiseen voimassa olevaan kaavaan nähden. Virkistysalueiden pinta-ala lisääntyy 6,5 hehtaaria.

Puistoaluetta lisätään muuttamalla venesatama-aluetta puistoksi täyttämällä pohjoisessa olevaa Viinikanlahden poukamaa. Suurempi uusi puistoalue muodostuu eteläosaan, kun osa entisestä kaupunginpuutarhan varasto- ja taimistoalueesta muutetaan uudeksi toimintapuistoksi.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, josta noin 12 hehtaaria on vesialuetta. Tampereen kaupunki omistaa suunnittelualueen.

Hatanpään puistokujan varteen tulee uutta liike- ja palvelutilaa vähintään 1 600 kerrosneliömetriä. Kartanorakennusten käyttötarkoituksen muutoksen myötä alueelle muodostuu palvelurakennusten rakennusoikeutta noin 7 600 kerroneliömetriä.

Kaavamuutos mahdollistaa sairaalatilojen laajentamisen

Sairaalatoimintoja varten osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 97 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavamuutos mahdollistaa kantasairaalan ja puistosairaalan laajentamisen.

Alueen eteläosaan osoitetaan asumisen mahdollistavaa rakennusoikeutta noin 27 000 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 600 uutta asukasta. Asumisen rakennusoikeuden määrää riippuu valitusta pysäköintiratkaisusta. Asukkaiden autopaikat voidaan sijoittaa joko tonteille robottipysäköintilaitoksiin tai Hatanpään puistokujan varressa olevaan pysäköintilaitokseen, joka palvelee koko aluetta.

Kaupunki vastaa kartanon rakennusten luovutuksesta uusille toimijoille sekä uusien katujen ja puistojen rakentamisesta. Kaupunki järjestää asuintonttien ja pysäköintilaitoksen osalta tontinluovutuksen joko kilpailulla tai muulla menettelyllä.

Asemakaavassa osoitetaan kulttuurihistoriallisia arvoja ja kaupunkikuvaa koskevat suojelumääräykset puistoalueille (Kartanopuisto ja Arboretum), kartanorakennuksille, tonteilla sijaitsevalle arvokkaalle puustolle sekä kantasairaalan vanhimmille rakennusosille.

Asemakaavalla suojellaan puistoalueella sijaitseva lepakoiden ruokailualue sekä lepakoiden mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat, jotka sijaitsevat todennäköisesti kartanorakennuksissa.

Luonnosvaiheen palaute mukana

Asemakaavamuutoksesta oli 15.6.–17.8.2016 nähtävillä kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista kehitettiin asemakaavaehdotus saatu palaute huomioiden. Kaavaa on täydennetty mm. kulttuurihistoriallisten arvojen osalta.

Kaavakartalle on lisätty Keskuspuhdistamon siirtoviemäri, sähkökaapeli ja tontit puistomuuntamoille. Kantasairaalan kerroslukuja ja sairaalan vanhimpien osien suojelumääräystä on tarkistettu lausuntojen perusteella.

Asuinrakentamista on muokattu ehdotusvaiheessa siten, että E.J. Reinilänpuiston pohjoisen osan eteläreunan akseli on otettu korttelien reunarajaksi, jolloin puistoalueiden välille muodostuu kävelyakseli. Asuinrakennusten ja pysäköintilaitoksen massoittelua on kehitetty.

Keskustelua aiheesta

Erikoinen episodi tapahtui Tampereen kupeessa: Mielisairaalan työntekijät valtasivat koko laitoksen rauhanomaisesti

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto

Suomen 100-vuotisjuhlintaan kuuluu myös sisällisssodan tapahtuminen muistelu. Eräs erikoisimmista episodeista tapahtui Tampereen kupeessa Nokialla, kun laitoksen omat työntekijät valtasivat Pitkäniemen mielisairaalan. Vallakumouksen huuma ulottui mielisairaalan suljettuun maailmaan saakka

Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät valtasivat sairaalan tammikuussa 1918. Tästä huolimatta Pitkäniemen keskuslaitos jatkoi toimintaansa läpi sisällissodan, eikä sairaalalla esiintynyt sotaan liittyvää terroria. Tuore tutkielma tarjoaa uutta tietoa paikallistason poliittisesta toimijuudesta vuosina 1917–1918.

Venäjän vallankumouksen vanavedessä Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät perustivat oman ammattiosastonsa maaliskuussa 1917.

– Pitkäniemen työntekijät näkivät olevansa osa historiallista mullistusta. Vallankumouksen huumassa he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ennennäkemättömällä tavalla, taustoittaa poliittista toimijuutta tutkinut yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Siltanen.

Siltasen Tampereen yliopiston valtio-opin pro gradu ”Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918” tarjoaa kurkistusaukon kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen historiaan itsenäisyyden alkuaikoina.

Pitkäniemen työntekijät – kuten suuri osa suomalaisista – osallistuivat itsenäisyyden mullistuksiin paikallistasolla. Pitkäniemeläisille tärkeitä tavoitteita oli lyhyempi työaika, palkankorotus ja sorrettujen työkavereiden puolustaminen epäoikeudenmukaisuuksilta. Sen sijaan Suomen kansallisvaltion itsenäistyminen tai ideologiset pohdinnat sosialismista eivät kiinnostaneet työntekijöitä.”

Sairaala pysyi toiminnassa sisällissodan ajan

Pitkäniemen sairaalan johdon ja järjestäytyneiden työntekijöiden välit kiristyivät vuoden 1917 mittaan.

– Suhteen viilentyminen kulminoitui ammattiosaston puheenjohtajan irtisanomiseen lokakuussa 1917. Sairaalan johto perusteli irtisanomista ammattitaidottomuudella, kun ammattiosasto piti tapahtunutta poliittisena vainona, Siltanen kertoo.

Sisällissodan myötä Pitkäniemen palveluskunnan osasto valtasi sairaalan ja ajoi työpaikalla haluamiaan muutoksia, jolloin Pitkäniemessä muun muassa siirryttiin kahdeksan tunnin työaikaan.

– Vallanvaihto sairaalalla sujui verettömästi. Ammattiosastolle oli tärkeää, että Pitkäniemi pysyi toimintakykyisenä myös kriisin aikana. Tämä tavoite meni jopa punakaartin sotaponnistusten edelle, sillä ammattiosasto rajoitti jäsentensä liittymistä kaartiin.

Valkoisen armeijan miehitettyä Pitkäniemen ammattiosaston toiminta kiellettiin ja sen omaisuus takavarikoitiin. Useita ammattiosaston jäseniä irtisanottiin ja työaika palautettiin sisällissotaa edeltäneeksi.

– Sairaalan johto ei kuitenkaan ulottanut kostotoimenpiteitä vallankumoukseen osallistuneille. Ylilääkäri jopa kirjoitti suosituskirjeen kansanvaltuuskunnan määräämälle Pitkäniemen komisaarille, mikä on mielestäni poikkeuksellista.

Pitkäniemen keskuslaitoksen tapahtumat osoittavat, ettei sisällissotakaan johtanut aina väkivaltaan, vaan yhteiskunnallisen murroksen keskellä oli mahdollista vaalia dialogia, Teemu Siltanen sanoo.

Teemu Siltanen, FM & YTM:  Tutkielma: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Politiikan tutkimuksen opintosuunta: Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918”.

Pormestari Lauri Lylyn mielestä Tampereella on lähivuosina neljä isoa haastetta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Pormestari Lauri Lylyn mukaan isojen kaupunkien merkitys kasvaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mielestä Tampereen kaupungin lähivuosien haasteissa tai tehtävissä on neljä isoa kokonaisuutta: tarve vahvistaa työllisyyttä, isojen infrahankkeiden toteuttaminen, talouden tasapainottaminen sekä sote- ja maakuntauudistus.

Lyly avasi maanantaina 13. marraskuuta Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen.

– Näiden neljän asian yhtäaikainen hoitaminen vaatii tältä valtuustolta ja meiltä kaikilta valtavaa muutosjohtamiskykyä ja edellyyttää meitä katsomaan pidemmälle tehdessämme tänään päätöksiä, Lyly sanoi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Tampereen ensi vuoden talousarvion, vuosien 2018 -2021 taloussuunnitelman sekä Tampereen kaupunkistrategian. Strategain visio ja nimi on Tampere- Sinulle paras. Valtuusto hyväksyi myös kaupungin eettiset toimintaperiaatteet.

Lylyn mukaan kaupunkistrategia perustuu vahvaan näkemykseen siitä, että tulevaisuus on kaupunkien. Hänen mielestään erityisesti suurten kaupunkien rooli vahvistuu kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Tampereella on mahdollista olla vuoteen 2030 mennessä noin 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki.

Työ ja yrittäjyys ykkösasia

Lylyn mukaan työ ja yrittäjyys ovat ykköasia Tampereella niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Työllisyyden vahvistaminen on tärkeää niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

– Haluamme huolehtia kaikkien asukkaiden kiinnittymisestä kotikaupunkiinsa. Tämä haastaa myös kaupunkisuunnittelun. Hiedannanrannan kokonaisuus ja Ruotulan golfkentän alueen mahdollinen rakentaminen haastavat meidät ajattelemaan asioita uudella tavalla. Hiedanrannasta syntyy aikanaan älykkään kaupungin malliesimerkki. Kaupin kainalossa Ruotula sopisi mitä mainioimmin puukerrostalorakentamisen mallialueeksi.

Kasvutavoitteessa pysyminen edellyttää pormestarin mielestä myös etenemistä keskeisissä investointihankkeissa.

– Seutuhallituksen puitteissa olemme käynnistäneet selvitystyön ratikan linjojen jatkamisesta kuntarajojen yli. Selvitystyö osoittanee mielestäni sen, että erityisesti Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven tulisi edetä omissa ratkaisuissaan ja vaihtoehtojen etsimisessä nopealla aikataululla.

Lylyn mukaan naapurien suunnitelmat ovat tärkeitä Tampereellekin, vaikka kaupunki ei naapurien tonteille rakennakaan.

Kaiken kaikkiaan kaupungin investointitaso pysyy korkealla. Ulkoiset investoinnit ovat noin 203 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 136 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3 040 euroon.

Talonrakennushankkeisiin osoitetaan ensi vuonna 51 miljoonaa euroa. Summa on nousemassa seuraavina vuosina yli 60 miljoonan euron.

Lylyn mukaan taloussuunnitelmakaudella varaudutaan panostamaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonaa euroa. Kaupunginympäristön kehittämisen perusinvestoinnit ovat 46 miljoonaa euroa

Maakunta- ja sote-uudistus muuttavat paljon

Sote- ja maakuntauudistus niiden rinnalla tapahtuvien yhtiöittämisten myötä pudottaa kaupungin työntekijämäärää reilusta 14 000 henkilötyövuodesta noin 7 000:een. Silti kaupungin ydintehtävä on edelleen tamperelaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Tähän luo osaltaa odotuksia se, että kaupungin ensi vuoden talousarvio on laadittu virkistyvässä taloustilanteessa. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kaupungin työttömyysaste oli syyskuussa 13,7 prosenttia, mikä oli 4,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Lylyn mukaan työllisyyden vahvistaminen on keskeinen keino kaupungin talouden tasapainottamisessa. Tampereen seudulla olevalla työllisyyskokeilulla pyritään myös vähentämään työmarkkinatuen rahoitusosuutta.

Painopiste ennaltaehkäisyyssä

Pormestari sanoo, että ensi vuonna kaupunki jatkaa rakennemuutosten toteuttamista. Lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn.

– Ikäihmisten palveluita vahvistetaan merkittävästi. Lisäksi Tampere palkkaa lisää opettajia, erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia vastaamaan kasvavaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärään ja lisääntyvän psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Ryhmäkoon alentamiseen suunnattu raha kohdistetaan erityisesti haasteellisten alueiden kouluihin ja peruskoulun isojen ryhmien pienentämiseen.

Lyly kertoo asettavansa työryhmiä monien kipeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

– Näistä mainittakoon köyhyyden torjunta ja huumeongelmien haittojen ennaltaehkäisy. Odotan ryhmiltä konkreettisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Aleksovskin mielestä maltillinen verotus tuo yrittäjiä ja työntekijöitä kaupunkiin

Atanas Aleksovski kertoi Tampereen olevan edelleen vetovoimaisen kaupungin, jonne muuttaa vuosittain parhammillaan 3 000 uutta asukasta.

Tampereen kaupunginvaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajan Atanas Aleksovskin mukaan veroprosentin pitäminen ennallaan eli 19,75 prosentissa luo kaupunkiin vakautta. Maltillinen veroprosentti on ikäänkuin kuin osa alustaa, joka houkuttelee Tampereelle niin yrittäjiä kuin työntekijöitäkin.

– Kaupungin on mahdollistettava nopeasti ja joustavasti yritysten syntyä ja sijoittumista Tampereelle. Kaikenlainen elinvoiman vahvistaminen tulee olla yritysystävällistä. On luotava haluttu ja kilpailukykyinen alusta yrityksille, Aleksovski totesi demarien ryhmäpuheenvuorossa maanantain budjettivaltuustossa.

Joka tapauksessa, kun Tampereella on kyse kahdeksannesta peräkkäisestä alijäämäisestä budjetista, kaupunki on Aleksovskin mielestä pantava talouskuurille. Siitä toki on sovittu jo pormestariohjelmassa niin, että kuluvan valtuustokauden aikana kaupungin talous tasapainotetaan. Se tarkoittaa suunnilleen yhtä suuria menoja ja tuloja.

Ensi vuoden alijäämäksi on laskettu 15,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 olisi vuorossa valtuustokauden ensimmäinen pari miljoonaa euroa  ylijäämäinen talousarvio.

– Veroprosentin korottaminen tuo vain väliaikaisen helpotuksen. Se ei johda rakenteellisiin uudistuksiin, eikä vakiintuneiden tomintatapojen tarkasteluun. Meidän pitää paitsi vahvistaa oma tulopohjaamme myös kehittää omaa tuotantoamme, Aleksovski sanoi.

Työttömyyden väheneminen lisää verotuloja

Aleksovski pitää hyvänä kaupungin mukanaoloa työllisyydenhoidon kuntakokeilussa. Se tuo uutta tietoa työttömyydestä, ja antaa siten uusia mahdollisuuksia työttömyyden vähentämiseen.

– Asiantuntija-arvioiden mukaan työttömien määrän väheneminen tuhannella henkilöllä vuodessa vahvistaa kaupungin tulopohjaa 3-5 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Lisäksi olemme maksaneet työmarkkinatuen kuntaosuuksien palautuksia pyöreästi kolmekymmentä miljoonaa euroa. Tämä on käsittämätöntä. Näin on käynyt siitäkin huolimatta, että kaupunginhallitus on ottanut useasti asian esille ja vaatinut toimenpiteitä.

– Digitalisaatiota hyödynnetään jo monessa yrityksessä. Työtä löytyy ja syntyy myös perinteisissä työpaikoissa. On kuitenkin panostettava laaja-alaisesti koulutukseen, erityisen pikaisesti alueille, missä nyt on työvoimapulaa. Kaupungin kaikessa päätöksenteossa on huomioitava työllisyysvaikutukset.

Aleksovskin mielestä tulevaisuutta on myös lisääntyvä terveysteknologia.

– Se kehittämisessä olemme perinteisesti olleet mukana. Tällä alalla onnistuminen johtaa myös kansainvälisille markkinoille. Yhteistyötä yliopistosairaalan ja yliopiston kanssa tulee lisätä.

– Koulutuksen on sisällöllisesti oltava sellaista, että se työllistää. Maahanmuuttajienkin osaamista on hyödynnettävä. Kotouttaminen ja sen sisältöjen kehittäminen yhdessä maahanmuuttajien kanssa ovat tulevaisuudessa suuri voimavara.

Aleksovski peräänkuulutti myös tiukkaa menokuria.

– Jos tai pikemminkin kun lautakunnissa osataan ennakoida tulevia ylityksiä, niistä tulee nopeasti raportoida kaupunginhallitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupungin budjetti hyväksyttiin sopuisasti

Tampereen kaupunginvaltuusto teki 9-tuntisen työpäivän.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 13. marraskuuta Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvion, vuosien 2018-2021 taloussuunnitelman, Tampereen kaupunkinstrategian ja kaupungin eettiset ohjeet.

Soraääniä ei juuri kuulunut. Aarne Raevaara (VaTa) tosin pääsi äänestyttämään valtuustoa reilut parikymmentä kertaa. Kun Raevaara teki esityksensä yhden miehen ryhmänsä ryhmäpuheenvuorossa, hänen esityksensä talousarvioon eivät tarvinneet kannattajaa päätyäkseen äänestykseen. Ne Raevaaran esityksineen hävisi selkein numeroin 66-1. Hän jätti päätöksistä eriävän mielipiteensä.

Anneli Kivistö (sd.) kehui valtuuston yksimielisyyttä todeten, ettei 10 valtuustokautensa aikana ollut kokenut vastaavaa yksituumaisuutta. Vaikka asiakirjat hyväksyttiinkin suurella enemmmistö eli koko pormestariohjelmaan sitoutuneella porukalla, keskustelua toki käytiin. Kokous kesti noin yhdeksän tuntia. Varsinaista vääntöä asioista keskusteluissa ei kuitenkaan harrastettu.

Poimintoja budjetista:

Kaupungin lainamäärän nopeasta kasvusta ja alijäämäisistä budjeteista johtuen kaupungin talouteen tartutaan erityisellä ohjelmalla, jolla pyritään tasapainottamaan kaupungin talous valtuustokauden aikana.

Investointitaso pysyy edelleen korkeana. Kehitysohjelmat, kuten Viiden tähden keskusta, Hiedanranta ja raitiotie, tukevat kaupungin elinvoimaa.
Ulkoiset nettoinvestoinnit ovat ensi vuonna 203,1 miljoonaa euroa. Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 136 miljoonaa euroa, mikä nostaa asukaskohtaisen lainamäärän 3 040 euroon.

Kaupunki panostaa kaavoitukseen voidakseen varmistaa tonttien riittävän tarjonnan. Lisäksi kevyen- ja joukkoliikenteen rahoitusta nostetaan. Uusi maauimala valmistuu. Uusia hyvinvointikeskuksia rakennetaan. Remontoitu pääkirjasto Metso laajentaa aukioloaikojaan.

Digitalisaatio, Smart Tampere -ohjelma ja uudet teknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia kaupungin vetovoimaisuuden, elinkeinorakenteen ja kaupungin omien palvelujen kehittämisessä.

Tampereen kaupunki osoittaa talonrakennushankkeisiin ensi vuonna 50,6 miljoonaa euroa. Koko taloussuunnitelmakaudella varaudutaan peruskoulujen ja päiväkotien talonrakennushankkeisiin vuosittain lähes 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestointeja tehdään ensi vuonna 46 miljoonalla eurolla. Merkittävimpiä investointeja ovat uusien alueiden rakentaminen Kauppiin, Lahdesjärvelle sekä Tarasten kaava-alueelle, Hämeensillan perusparannus ja raitiotien rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet.

Kehitysohjelmien investointeja tehdään 35 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi liikelaitoksessa 23 miljoonalla eurolla. Talousarvioon sisältyy 19,6 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Tampereen Raitiotie Oy:öön.

Talousarviovuonna jatketaan tämän vuoden lopulla alkaneen Kannen ja Areenan rakentamista.

Talousarvion mukaan kaupungin henkilöstömenot vähenevät kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden 57,6 miljoonaa euroa (-8,2 %). Henkilöstön määrä laskee 13 158 henkilötyövuoteen.

Yli tuhannen ihmisen henkilöstövähennykset syntyvät pääosin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen että maakuntauudistukseen varautumisen tuomista muutoksista, kuten Hatanpää sairaalan yhdistyminen Taysiin. Henkilöstön määrää vähentävät myös kaupungin liikelaitosten yhtiöttäminen.

Eläkeikänsä saavuttaa vuosittain noin 250–300 ihmistä, työnantajamaksujen lasku vähentää kaupungin henkilöstömenoja noin 4,6 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupungin talousarvio 2018 lukuina:

Asukasluku 31. joulukuuta on 233 500, tuloveroprosentti 19,75, toimintakatteen muutos 0,3 prosenttia, verorahoituksen muutos 1,1 prosenttia, vuosikate 95,3 miljoonaa euroa, tulos -15,7 miljoonaa euroa, investoinnit yhteensä (netto) 203,1 miljoonaa euroa, lainamäärä per asukas 3 040 euroa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta