Arvo Sipilä poistui joukoistamme

Keskiviikko, 5. lokakuuta 2016, yllätti Tampereen entisen apulaiskaupunginjohtajan Arvo Sipilän ystävät ja tuttavat. Arvo Sipilä oli kuollut. Monet tiesivät hänen sairaudestaan, mutta siitä huolimatta uutinen satutti.

Arvon matka duunarista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi oli näyttävä. Tampereen Pukutehtaalla hän sai kosketuksen varastomiehenä perinteiseen tamperelaiseen elämään.

Tuo kokemus saneli myös hänen elämänkatsomuksensa. Se perustui palkansaajan arkeen, jota hän ymmärsi ja johon hän osasi asettua ja asennoitua.

Niinpä hän valitsi elämän- ja toimintaohjeekseen sosialidemokraattisen aatteen. Sitä hän noudatti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassaan, myös Tampereen kaupunginvaltuustossa, missä hän aloitti uransa vuonna 1966.

Hänen elämäntyönsä jälki jää pysyvästi Tampereen kaupungin historiaan.

Työuraansa hän jatkoi Tampereen Pantin toimitusjohtajana, kunnes hänet valittiin Tampereen sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 1982. Tuossa tehtävässä hän edisti aatteensa mukaisia yhteiskunnallisia ja inhimillisiä näkemyksiä sekä sovelsi oppejaan ja ajatuksiaan yhteiskunnallisesta tasapuolisuudesta, inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Arvon kunnallispoliittista uraa voi aiheellisesti kuvata jatkuvaksi oppimiseksi -käytännön yliopistoksi. Hänen panoksensa kulttuurin, sosiaali- ja terveystoimen, henkilöstöhallinnon, kaupunkisuunnittelun, rakentamisen, yhtiöiden hallituksissa toimimisen saralla on mittava kokemus. Sipilän elämäntyön kattava kuvaus edellyttäisi hänen elämänkertansa kirjoittamista. Hänen elämäntyönsä jälki jää pysyvästi Tampereen kaupungin historiaan.

Sipilän poliittinen rooli näkyi ja näkyy Tampereen Sos.- dem. Toveriseuran 20 vuoden puheenjohtajakaudessa. Hän tunsi jäsenistön, muisti nimet ja keskusteli kaikkien kanssa.

Erilaisia näkemyksiä kyettiin Arvon johtamistavalla hyödyntämään – päämääränä yksimielisyys ja yhtenäisyys. Sama henki heijastui myös puoluekokous-, piiri- ja Arvon muissa edustuksissa.

Yhdistys, joka perustamisestaan lähtien on ollut eräs merkittävimmistä – ehkä merkittävin yhdistys Tampereella ja Pirkanmaalla, vaalii tätä perintöä.

-Haluan käydä jokaisessa maapallon maassa, Arvo sanoi.

Matkailusta ja historiasta kiinnostunut Arvo oli kotimaan tuntija. Hän oli tutustunut ei ainoastaan jokaiseen Suomen kuntaan vaan myös niiden historiaan. Hän kertoi vierailupaikkakunnistaan kuin parhaat matkaoppaat.

Erityisen kiinnostunut Arvo oli sankarihautausmaista. Hän kertoi, missä paikkakunnan miehet taistelivat Talvi- ja Jatkosodassa, miksi jollakin paikkakunnalla sankarivainajia oli poikkeuksellisen paljon, ja missä nuo uhrit oli annettu.

Äyräpään, Kollaan, Viipurinlahden ja monien muiden taistelupaikkojen historia avautui kuulijalle tapahtumien kokonaisuuksina torjuntavoittoineen ja tappioineen.

-Haluan käydä jokaisessa maapallon maassa, Arvo sanoi.

Tämän tavoitteen ystävämme saavutti lähes täydellisesti. Ennen matkojaan hän kertoi tutustuneensa maiden historiaan, maantieteeseen, urheilu- ja kulttuurisaavutuksiin sekä matkakohteiden erikoispiirteisiin.

Tuttavapiirissä hän kertoi elävästi matkaa edeltäneistä odotuksistaan, mielikuvistaan ja matkan jälkeisistä kokemuksistaan.

Tavoite käydä kaikissa maapallon valtioissa ei täysin toteutunut, saavutus oli 192 valtiota, kaksi jäi näkemättä.

– Niitä kun tuli aina vaan lisää, totesi Arvo.

Ystävät ja toverit jäävät kaipaamaan Arvo Sipilän sovittelevaa ja sovitteluun pyrkiessäänkin veitikkamaista luonnetta, jolla hän tasoitti ristiriitoja ja hioi pahimpia särmiä vaikeissa tilanteissa.

Siitä on hyvä ottaa oppia.

Seppo Salminen

Keskustelua aiheesta

Pertti Timosen mukaan demareilla hyvät saumat suurimmaksi puolueeksi Tampereella

Kuva: Wilma Hurskainen
Dosentti Pertti Timonen ennustaa demareille vaalivoittoa kevään kunnallisvaaleissa Tampereella.

Politiikan tutkija, dosentti Pertti Timonen sanoo, että sosialidemokraateilla on Tampereella hyvät mahdollisuudet nousta kevään kunnallisvaalien voittajiksi. Timonen on tehnyt vaalituloksesta laskelmia, joissa hän on käyttänyt hyväkseen Helsingin Sanomien muutama päivä sitten julkistaman Gallup -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa arvioitiin eri puolueiden valtakunnallista kannatusta. Nämä tiedot Timonen on laskelmissaan suhteuttanut Tampereen tilanteeseen.

Timosen laskelman mukaan sosialidemokraatit saisivat Tampereen kaupunginvaltuustoon kevään kunnallisvaaleissa 18 paikkaa (paikkamäärän muutos +2), Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä 15 (-3), Vihreä valtuustoryhmä 12 (+2), Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kahdeksan (+1), Perussuomalaisten valtuustoryhmä kuusi (-3), Keskustan valtuustoryhmä kolme (+-0), Tampereen Puolesta -ryhmä kaksi (+1), Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kaksi (+-0) ja Vaihtoehto Tampere -ryhmä yhden paikan (+-0).

Timosen laskemia paikkamääriä on verrattu vuoden 2012 -vaalien paikkamääriin, jotka on merkitty sulkuihin. Luvuissa ei ole huomioitu vaalikauden aikana esimerkiksi loikkauksista johtuvia muutoksia. Vaihtoehto Tampere -ryhmän paikkamäärää on verrattu SKP:n vuonna 2012 samaan paikkamäärään. Vaihtoehto Tampere -ryhmä ei ollut mukana vuoden 2012 vaaleissa, mutta toinen ryhmän nykyisistä jäsenistä oli silloin SKP:n ehdokas.

Timonen sanoo, että hänen menetelmällään saadut tulokset eivät ole ”jumalan sanaa”, mutta aika lähelle toteutuvia tuloksia sillä pääsee.

 

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat nuorille kesätyöpaikkoja

Kuva: Tommy Yi
Nuoret toivovat, että omat jalat kulkisivat ensi kesänä kohti kesäduunia.

Tampereen kaupungin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt nuorten työllistämiseen ja työllistymiseen tähtäävän uuden avauksen. Ryhmän viime maanantaisessa valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki kääräisee hihansa muiden toimijoiden kanssa tarjotakseen kaikille kaupungin alle 25-vuotiaille kesätyöpaikan. Sievoisen ansion lisäksi nuorille tarjoutuisi mahdollisuus tutustua työelämään.

Tampere on hakeutunut työ- ja elinkeinoministeriön työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, joka aloitetaan lähiaikoina. Valtuuston demariryhmän mielestä nuorten kesäduunien järjestäminen olisi hyvä osa kokeilua.

Aloitteella voidaan ryhmän mielestä etsiä uusia yhteistyötapoja nuorten kesätyöpaikkojen luomiseksi ja löytämiseksi. Sosialidemokraattien mielestä samalla voidaan kartoittaa mahdollisuudet myös kaupungin omien kesäduunipaikkojen kasvattamiseen.

Nuoria alle 25-vuotiaita oli koko maassa joulukuun 2016 tilastojen mukaan työttömänä 48 100 henkilöä. Tampereella vastaava luku oli 3 295.

Yritykset tarvitaan mukaan

– Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämänvaiheessa ottamaan kantaa tulevan ammattinsa valintaan. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Koulujen ja eri ammattialojen yhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, aloitteessa todetaan.

Demarit haastavat yrittäjiä toteamalla, että Suomessa yrityksillä on pitkät perinteet tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Demarivaltuutetut haluavat muiden nuorista huolta kantavien kanssa nostaa kesäduunit kansallistalkoiksi.

Osa valtakunnallista kampanjaa

Tamperelaisdemarien valtuustoaloite on osa SDP:n valtakunnallista, kaikki kaupungit, kunnat ja yritykset haastavaa kampanjaa. Sillä pyritään järjestelyihin, joilla jokaiselle maan nuorelle voidaan tarjota kesätyopaikka Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Aloitteeseen liittyy yksityiskohtainen maan hallitukselle, elinkeinoelämälle ja kunnille suunnattu esitys tarvittavista toimenpiteistä.

Ohjelmassa esitetään, että esimerkiksi maan hallitus ottaa vastuun kampanjan valtakunnallisesta valmistelusta. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan, että hallitus kutsuu koolle elinkeino- ja yrityselämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet, Kuntaliiton sekä kolmannen sektorin edustajat. Tapaamisen tarkoituksena on, että kaikki osalliset allekirjoittavat kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitoumuksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille.

Keskustelua aiheesta

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.