Tänä syksynä kyselyyn vastanneista 77 prosenttia eli noin kolme neljästä kokee suomalaisuuden olevan onni ja etuoikeus. Vielä syksyllä 2021 tätä mieltä oli yli 80 prosenttia vastaajista. Koronakeväänä 2020 näin ajatteli lähes 90 prosenttia.

Evan mukaan vastaajien tuntemukset suomalaisuutta kohtaan ovat palautuneet runsaassa neljässä vuodessa pitkän aikavälin keskiarvoihin. Suomalaisten asenteet eivät siis ole tällä hetkellä mitenkään poikkeuksellisen pessimistisiä.

Erityisesti kansallistunnetta vaikuttaa himmentävän taloudellinen luottamus. Evan mielestä enemmistö kansalaisista uskoo, että Suomi elää liikaa velaksi ja kohtaa sen vuoksi suuria ongelmia tulevaisuudessa.

Arvo- ja asennekyselyn tiedot kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa lokakuun puolivälissä. Tulokset perustuvat noin 2  000 ihmisen vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Naisista 80 prosenttia pitää suomalaisuutta etuoikeutena, kun taas miehistä näin ajattelee runsaat 70 prosenttia.

Johtavassa asemassa olevista taas 90 prosenttia kokee suomalaisuuden etuoikeutena, kun työttömistä näin ajattelee alle 70 prosenttia.

Kokoomuksen kannattajista lähes 90 prosenttia pitää suomalaisuutta onnena ja etuoikeutena. Osuus oli asennekyselyn korkein muiden puolueiden kannattajiin verrattuna. Kristillisdemokraateista 85 prosenttia ja perussuomalaisistakin yli 80 prosenttia ajattelee samoin.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista runsaat 70 prosenttia pitää suomalaisuutta etuoikeutena.

-  Eroja voi selittää näiden puolueiden kannattajien painottama kriittinen suhtautuminen Suomen nykyiseen talous- ja ympäristöpolitiikkaan, sekä osittain myös globaalimpi identiteetti, joka on tyypillisempi vihreille ja vasemmistoliiton kannattajille, Kullas sanoo.

YRITTÄJÄT ja pienten kuntien asukkaat erottuvat muista kansallistunnetta arvioitaessa. Yrittäjistä alle 60 prosenttia kokee suomalaisuuden olevan onni ja etuoikeus.

Evan mukaan yrittäjien arvostus suomalaisuutta kohtaan on laskenut peräti 30 prosenttiyksikköä kevääseen 2020 verrattuna.

Lukuun vaikuttavat muun muassa kohonnut korkotaso, kustannusten kasvu ja osaajapula.

Pienten, alle 4  000 asukkaan kuntien asukkailla suomalaisuuden arvostus on pudonnut 36 prosenttiyksikköä. Evan mukaan alueellinen epätasa-arvo, palveluiden keskittäminen ja työpaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin vaikuttavat pienten kuntien asukkaiden asenteisiin suomalaisuutta kohtaan.