Onneksi osa kunnista tajusi tilanteen kohtuuttomuuden ja pidättäytyi maksujen korotuksista. Kuitenkin suurin osa kunnista eli noin 60 prosenttia korotti palvelumaksuja täysimääräisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen lainsäädännön uudistustyö aloitetaan alkuvuodesta 2017. Uudistus liittyy maakuntalakiin, joka vahvistaa kunkin maakunnan itsemääräämisoikeuden päättää asiakasmaksujen suuruudesta. Koska maakuntauudistuksen lähtökohtana on ollut veroasteen pitäminen ennallaan, kohdistuu paine jo nyt kovassa korotustahdissa oleviin asiakasmaksuihin.

Tuleva ”maakuntien Suomi” näyttäytyy varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen näkökulmasta hyvin eriarvoisena. Voi hyvinkin olla, että väestöltään suuret maakunnat kuten Uusimaa pystyvät pitämään asiakasmaksut kohtuullisena, kun taas pienet maakunnat rokottavat asukkaitaan palvelujen käytöstä huomattavasti rankemmin. Maksurasitus kohdistuisi paljon palveluja käyttäville, jotka ovat usein pienituloisia, eläkeläisiä ja työttömiä.

Toinen todellisuus on pitkäaikaistyöttömän ja monisairaan ihmisen tilanne, jonka asiakasmaksuihin menee 2–3 kuukauden peruspäiväraha vuodessa. Eikä asiakasmaksujen maksukattoon kuulu edes hammashuolto tai lyhyt laitoshoito. Tällaisesta tilanteesta seuraa lähes automaattisesti laskujen perintäkierre, jolloin kustannukset kasvavat entisestään.

Näin kunta- ja maakuntavaalien lähestyessä SDP:n tulisi palata tavoitteellisen politiikan tielle. Pitkän tähtäimen maalina tulisi olla asiakasmaksujen poisto peruspalvelujen osalta. Kenenkään ei Suomessa pitäisi jättää sairauksia hoitamatta lääkärin asiakasmaksun vuoksi. Lisäksi maksujen perintä ja laskutus pitäisi ottaa pois yksityisiltä yrityksiltä, jotka rahastavat ihmisten ahdingolla.

Nykytilanteessa löytyy esimerkkejä, jossa maksamatta jäänyt 37 sentin lasku on kasvanut 22 euroon. Tänä vuonna asiakasmaksujen katto on 691 euroa. Ongelmana maksukatossa on kuitenkin se, että nykyinen järjestelmä edellyttää asiakkailta omaa aktiivisuutta maksujen seurannassa. Palvelun käyttäjän tulee siis itse pystyä osoittamaan maksukaton ylittyminen.

Maksukaton seuraaminen on kuitenkin tehty yllättävän monimutkaiseksi, eikä asiasta ainakaan tiedoteta tarpeeksi. Siksi monet ihmiset maksavat asiakasmaksuja maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Tämän vuoksi asiakasmaksujen seuranta tulisi viipymättä automatisoida lääkekorvausten tavoin.

JÄLKIKIRJOITUS:

SDP:n ex-puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoittautui Yle-Sipilä-väännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen vankkumattomaksi tukijaksi. Hän nosti Jääskeläisen Steve Jobsin kaltaiseksi neroksi, joka kärsii ainoastaan ”liiallisesta empatiasta”. Mistähän mielipidebingosta Jungner omat aivoituksensa oikein suoltaa?