Muskin kykyä siirtää sähköautoyhtiö Teslan menestys sosiaaliseen mediaan on alettu epäillä siinä määrin, että arvauspörssiä käydään jopa Twitterin kaatumisesta. Musk kuitenkin joutuu taipumaan sananvapauden päämäärissään myös ilman yhtiön konkurssia, arvioi oikeustieteen professori Anu Bradford Columbian yliopistosta New Yorkista.

- Euroopassa Twitter joutuu toimimaan Euroopan sääntöjen mukaisesti. Ja Elon Musk oppii tämän, hän tiivistää näkemyksensä STT:lle puhelimitse.

Suomalaistaustainen Bradford viimeistelee parhaillaan kirjaa EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan digisääntelystä. Maailmanmaineeseen hän nousi edellisellä teoksellaan The Brussels effect – How the European Union Rules the World.

Seuraava kirja kuvaa taistelua, jota maailman valtakeskuksissa käydään nyt internetin sielusta. Bradford uskoo Muskin kaltaisten hahmojen häviävän taistelun.

TÄNÄ syksynä EU-instituutiot saivat lopullisesti hyväksyttyä kaksi suurta digisääntelypakettia, jotka tulevat voimaan vuosina 2023-2024. Iso kysymys on, alkavatko ne vaikuttaa internetin sisältöön myös Euroopan ulkopuolella.

Bradford uskoo, että näin tapahtuu väistämättä ainakin osassa maailmaa. Hänen jaottelussaan Yhdysvallat luottaa tällä hetkellä markkinavetoiseen sääntelymalliin, EU oikeuspohjaiseen malliin ja Kiina valtiovetoiseen malliin.

Bradford huomauttaa, että esimerkiksi Australia, Britannia ja Etelä-Korea ovat parhaillaan luomassa omaa digisääntelyään. Verkko digijättien ympärillä siis kiristyy jo nyt eri puolilla maailmaa.

Lisäksi myös Yhdysvalloissa poliittinen keskustelu on alkanut muuttua yhä myönteisemmäksi sääntelylle, vaikka perinteisesti siellä on haluttu luottaa markkinoiden itsesääntelyyn.

- Näkisin, että koko maailma – myös Amerikka – on siirtymässä pois tällaisesta markkinalähtöisestä ajatuksesta, Bradford sanoo.

LINTU on vapautettu. Näin Elon Musk kirjoitti lokakuun lopulla Twitterissä, kun palvelu oli lopulta päätynyt hänen haltuunsa sekavan tapahtumaketjun päätteeksi.

Linnulla Musk viittasi Twitterin logoon, kyyhkyseen.

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Thierry Breton vastasi Muskin viestiin kirjoittamalla, että Euroopassa lintu lentää Euroopan unionin säännöillä.

Bretonin viestiä voisi pitää arkipäiväisenä Twitter-nokitteluna, jos sanojen taustalta ei löytyisi poikkeuksellisia voimia. Nimeltään ne ovat EU:n digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös.

Molemmissa on kyse asetuksesta eli unionin jäsenmaita suoraan sitovasta sääntelystä.

Digimarkkinasäädöksen tavoite on estää portinvartijoina toimivia yrityksiä asettamasta epäreiluja ehtoja käyttäjille tai muille yrityksille. Esimerkiksi Googlen algoritmit eivät saa suosia oman yhtiönsä palveluita muiden kustannuksella tai Applen laitteet sisältää esiasennettuja ohjelmia tai sovelluksia, jos niitä ei voi poistaa helposti.

Digipalvelusäädös puolestaan muun muassa estää sosiaalisen median alustoja kohdentamasta alaikäisille nuorille mainontaa ja pakottaa huomioimaan käyttäjien tuottaman sisällön moderoimisessa sananvapauden lisäksi yksityisyydensuojan kaltaiset muut perusoikeudet. Lisäksi se velvoittaa esimerkiksi tekemään moderoinnin käytännöistä läpinäkyviä ja luo käyttäjille mahdollisuuden valittaa yksittäisistä moderointipäätöksistä.

Bradford sanoo, että sääntely tulee viimeistään vuonna 2024 väistämättä näkymään sosiaalisen median palveluissa.

– Jos Instagramissa ei tule enää kohdennettua mainontaa, niin kyllähän näiden nuorten fiidi on aivan erinäköinen, hän sanoo.

Viime keskiviikkona komissaari Breton ja Musk puhuivat videopuhelussa. Muun muassa The Financial Times -lehti uutisoi puhelun jälkeen, että Muskille olisi viestitty myös mahdollisista sakoista tai Twitterin kieltämisestä EU-alueella, mikäli se ei mukaudu sääntelyyn.

EUROOPPALAINEN ja yhdysvaltalainen sananvapauskäsitys poikkeavat toisistaan. Euroopassa vapaan puheen alue on Yhdysvaltoja rajatumpaa, koska sananvapautta punnitaan usein muita perusoikeuksia vasten.

EU:n perusoikeuskirja sai perussopimuksen aseman Lissabonin sopimuksessa. Kyseisestä asiakirjasta löytyy esimerkiksi syrjintäkielto, jollainen on kirjattu myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Bradford pitää luontevana, että EU-alueella digijätit joutuvat nojaamaan perusoikeuksien punninnassa EU:n sääntöihin. Samaan aikaan digisääntelystä tulee koetinkivi unionin uskottavuudelle.

- Kysymys on siitä, pystyykö EU oikeasti toimeenpanemaan sen niin, että sääntelyn tavoitteet toteutuvat myös käytännössä, Bradford sanoo.

Erityisessä syynissä digilainsäädännössä ovat digijätit, joiden käyttäjiin kuuluu vähintään kymmenesosa EU-alueen noin 450 miljoonasta ihmisestä. Tällaisten yhtiöiden valvonnan EU-komissio haluaa pitää omissa käsissään, kun taas pienempien yhtiöiden valvonnasta vastaavat viranomaiset jäsenmaissa.

Bradford uskoo, että tulkinnasta tullaan väistämättä kamppailemaan jonkin verran myös oikeussaleissa.

- Se on aika iso arvopohjainen taistelu myös liberaalin demokratian tulevaisuudesta. Siitä, kuinka järjestämme yhteiskunnan peruspilarit, Bradford sanoo.

Hän uskoo, että liberaalit demokratiat siirtyvät digisääntelyssä pääpiirteittäin EU:n linjalle. Kilpailevaksi malliksi hän näkee jäävän Kiinan ja muiden autoritaaristen maiden mallin, joka nojaa valtionsensuuriin.

Mikko Gustafsson / STT