Systä huomauttaa, että hallitus muisti kuitenkin tapansa mukaan myös huipputuloisia veroporkkanalla, kun työsuhdeoptioiden verotusta uudistetaan.

– Riihimateriaalien mukaan se heikentää julkista taloutta 100 miljoonalla eurolla eli kyse on yksi eilisen suurimmista päätöksistä. Tämä voi aukaista myös mahdollisuuksia verovälttelyyn, mutta sen ratkaisevat uudistuksen yksityiskohdat. Niitä ei vielä eilen julkaistu, hän kirjoittaa Kalevi Sorsa -säätiön sivuilla.

Systä sanoo, että hallituksen uusista kasvutoimista on turha odottaa suurta pelastusta.

Systän mukaan hallituksen viimeisen kehysriihen päätökset ovatkin eräänlaista pieni- ja keskituloisten kuritusmaratonin loppujäähdyttelyä.

– Aiemmat jättileikkaukset jätetään voimaan ja uusien päätösten myötä talous- ja työllisyystilanne heikkenee edelleen.

Systä kirjoittaa, että viimeistään kehysriihen päätökset osoittavat, ettei hallitukselle ensisijaista ole vahvistaa julkista taloutta. Jos hallitukselle olisi ensisijaista vahvistaa julkista taloutta, siltä olisi voinut odottaa täyskäännöstä, Systä sanoo.

– Kehysriihen päätökset ovatkin piste hallituskauden talouspolitiikan i:n päälle. Sille tärkeintä on ollut toteuttaa elinkeinoelämän etujärjestöjen toiveita. Suuryritysten ja varakkaiden veronalennukset on priorisoitu kärkeen samalla, kun hyvinvointivaltion etuuksia ja palveluja on ajettu alas.