Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Asiantuntija: Nykyinen eläkeindeksi täsmäisku naisia vastaan

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ihmisiä Helsingin Aleksanterinkadulla 23. kesäkuuta.

SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen on pitänyt työeläkeindeksiä epäoikeudenmukaisena, koska niin sanottu taitettu indeksi huomioi palkkojen nousun vain 20 prosenttisesti, kun taas hintojen nousun vaikutus on peräti 80 prosenttia. Kiljusen ulostulot on usein torpattu laajasti ja hänen esiinnostamansa keinot ovat herättäneet jakavaa keskustelua myös SDP:n sisällä, vaikka puolue haluaakin aktiivisesti edistää eläkeläisten asiaa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Simo Alastalo

Demokraatti

Ensi vuoden alusta eläkeläisiä odottaa kuitenkin taitetun indeksin vuoksi peräti viiden prosentin eläkkeiden nousu. Sen sijaan palkat ovat nousemassa vain vajaat kolme prosenttia.

Hintojen rajun nousun vuoksi taitetusta indeksistä näyttäisi olevan eläkettä saaville tällä kertaa iloa. Tosin kaikki on suhteellista, sillä inflaation laukatessa noin 7 prosentissa eläkeläistenkin ostovoima heikkenee eikä köyhyydessä elävien tilanne helpotu.

Kiljunen ei edelleenkään hyväksy taitettua indeksiä, vaikka se nyt hetken hyödyttäisikin eläkeläisiä.

– Nämä hetkethän ovat joka tapauksessa historiallisesti ohimeneviä, koska pitkillä aikasarjoilla on itsestäänselvää, että aina palkoissa otetaan ostovoiman heikkeneminen huomioon. Se tulee automaattisesti sinne ja sen päälle reaalikorotus. Eivät palkankorotukset jatkossakaan poikkea tästä säännöstä, Kiljunen sanoo.

Kimmo Kiljunen muistuttaa, että hän itse asiassa äänesti taitetun indeksin puolesta eduskunnassa vuonna 1995. Syy oli juuri se, että inflaation ryöstäytyessä ostovoima saattaisi romahtaa.

Kiljunen jatkaa kuitenkin, että hänen viimeinenkin peruste puolustaa taitettua indeksiä haihtui ilmaan, kun Stubbin hallitus vuonna 2014 lipesi siitä, mitä indeksistä oli sovittu. Indeksikorotuksen olisi inflaatio huomioiden pitänyt olla tuolloin 1,1 prosenttia, mutta se jätettiin samalle tasolle kuin sopimuspalkkojen nousu eli 0,4 prosenttiin.

– Tämä riski on nytkin juuri ilmassa ja on ollut ajatuksia, että nyt pudotettaisiinkin taitetusta indeksistä korotus lähemmäs palkkaindeksiä eli jälleen valittaisiin heikoin indeksi. Silloin tämäkin väliaikainen nousu jätettäisiin huomioimatta, Kiljunen varoittaa.

Kiljunen itse on kannattanut palkkatasoindeksiä tai niin kutsuttua puoliväli-indeksiä, jossa sekä palkkakehityksen että kuluttajahintojen painoarvo olisi 50 prosenttia. Kiljusen mielestä 2/3 vuosittaisesta korotusvarasta voitaisiin suorittaa kaikille euromääräisesti saman suuruisena ja 1/3 prosenttikorotuksena, mikä suosisi pienten ja keskisuurien eläkkeiden saajia ja tasoittaisi tulonjakoa. Samalle ehdotus muuttaisi eläkejärjestelmän luonnetta. Kiljusen ja useiden SDP:n kansanedustajien kirjallinen kysymys asioiden selvittämisestä aiheutti kuohuntaa ja runsasta keskustelua viime syksynä.

– On perusteltua ja tarpeen, että sd-kansanedustajat kysyvät sen perään, miten voidaan estää eläkeläisköyhyyttä. Sitä ei kuitenkaan voi eikä pidä tehdä työeläkejärjestelmän kestävyyttä vaarantavalla tavalla, kansanedustaja Erkki Tuomioja kirjoitti tuolloin Facebookissa.

”Sarkkinen vastasi, että se on olevinaan teknisesti vaikeaa”

Kiljunen toteaa, että syksyllä enemmistö SDP:n edustajista oli hänen toivomansa selvityksen kannalla. Tosin osa allekirjoittaneista otti myös julkisuudessa etäisyyttä tiettyihin keskustelun yksityiskohtiin.

Kiljunen on hiljattain tehnyt myös kirjallisen kysymyksen, jonka mukaan työeläkeindeksiä tarkistettaisiin nopeutetussa tahdissa kuten on tehty kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien osalta. Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet nousevat aikaistetusti 1. elokuuta alkaen.

– Kun on nopean inflaation vaihe, olisi paikallaan kustannusten karatessa käsistä, että myös tarkastaisimme eläkkeitä niin, että otettaisiin aikaistetusti hinnannousu huomioon. Tällainen käytäntö meillä oli 1977-1984, kun oli öljykriisi päällä ja inflaatio oli voimakas. Silloin tehtiin kaksi kertaa vuodessa työeläkeindeksin korotukset, Kiljunen sanoo.

Kiljunen ei ole tyytyväinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselta (vas.) saamaansa vastaukseen.

– Sarkkinen vastasi, että se on olevinaan teknisesti vaikeaa ja vaatisi kolmikantaneuvotteluja. Hallitus on yksi osapuoli kolmikantaneuvotteluissa ja voisi olla aloitteellinen, Kiljunen sanoo.

Sarkkinen oli vastaustaan varten selvittänyt, että työeläkeindeksin varhaistettu nostaminen olisi tietoteknisesti haastavaa.

– Kela tuntuu olevan tietokoneteknisesti taitavampi. Siellä laitteet toimivat ja voidaan tehdä aikaistetut korotukset. Aika erikoista, että kehdataankin sanoa, että työeläkeyhtiöissä ei olisi mahdollisuuksia ohjelmoida niin, että voitaisiin tehdä korotus aikaistetusti. Tämä on aika kaukaa haettu, Kiljunen sanoo.

”Indeksiä uusittaessa ei pohdittu ensisijaisesti eläkeläisten toimeentuloa vaan järjestelmän pystyssä pysymistä”

Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus valmisteli vuonna 1995 lainsäädännön, jolla luovuttiin työeläkkeiden niin kutsutusta puoliväli-indeksistä. Vuoden 1996 alusta puoliväli-indeksi, jossa työeläkekorotusten laskentaan vaikuttivat 50 prosenttisesti hintojen kehitys ja 50 prosenttisesti palkkojen muutos, siirtyi historiaan 65 vuotta täyttäneiltä eläkeläisiltä. Uudistuksen toisessa vaiheessa, Lipposen toisen hallituksen aikana, taitettu indeksi säädettiin koskemaan kaikkia eläkeläisiä.

Toinen vaihe tuli voimaan vuoden alusta 2005. Käytännössä 50-50-mallista siirryttiin nykyiseen 80-20-malliin, jossa hintojen nousun vaikutus työeläkekorotuksiin on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20 prosenttia.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Olli Pusa näkee taitetun indeksin saaneen alkunsa 1990-luvun laman aiheuttamasta yleisestä paniikista. Pusan mukaan indeksiä uusittaessa ei pohdittu ensisijaisesti eläkeläisten toimeentuloa, vaan järjestelmän pystyssä pysymistä.

– Siellä tehtiin hätävarjelun nimissä kaikenlaista. Joinakin vuosina jätettiin indeksikorotus väliin kokonaan, osalta vietiin Kelan pohjaosa, vaikka sitä heille jo maksettiin. Osa eläkelajeista lakkautettiin kokonaan, Pusa sanoo.

Jotkut pitivät Pusan mukaan esillä ajatusta, jonka mukaan puoliväli-indeksiin voitaisiin palata, kun nähdään missä mennään ja sakein ruudinsavu on hälvennyt.

– Järjestelmän rahastointiaste oli 1990-luvulla aika pieni. Eläkelaitokset ovat olleet taitettuun indeksiin hyvin tyytyväisiä, koska se on merkinnyt rahastojen kasvua.

Pusan mukaan eläkkeet ovat jääneet indeksipäätösten myötä Suomessa jälkeen. Kuten todettua, nykyisellä noin seitsemän prosentin inflaatiovauhdilla taitettu indeksi olisi tuomassa työeläkkeen saajille vuodenvaihteessa noin 5 prosentin indeksikorotuksen. Pusa ei vielä kuuluttaisi korotusta kirkossa.

Hän muistuttaa Stubbin hallituksen kaudella vuonna 2014 tehdystä työmarkkinasopimuksesta, jonka mukaan eläkkeet eivät saaneet nousta palkkoja enempää.

– Mielestäni tämä oli aika hasardi. Olin asiasta silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana, mutta ei siellä paljon ketään tuntunut kiinnostavan. Tällaiset ovat aika paljon nakertaneet järjestelmän uskottavuutta.

Pusa antaa ymmärtää niukkuuden vaalimisen menneen suomalaisessa eläkejärjestelmässä liian pitkälle.

– Jos eläkejärjestelmä jättää hoitamatta elatusvelvoitetta, joka sille on annettu, velvoite siirtyy valtiolle ja kunnille. Ne joutuvat ottamaan velkaa maksaakseen eläkeläisille asumis- tai toimeentulotukea sen takia, että heillä ei ole pitkästä työurastaan huolimatta varaa kustantaa toimeentuloaan omilla eläkkeillään.

– Idea on ollut, että työeläkejärjestelmä pitää huolen normaalin työuran tehneestä ihmisestä ja hän elää eläkeaikanakin siihen tyyliin, millä on oppinut elämään.

– Valtion ei tarvitse huolehtia siitä. Tällä välipuheella eläkelaitokset ovat saaneet tosiasiallisesti verotusoikeuden. Ne voivat verottaa elinkeinoelämää ihan vapaasti nostamalla eläkemaksuja.

Indeksikeskustelusta on Pusan mukaan jäänyt sivuun sukupuolinäkökulma. Eläkeindeksi vaikuttaa toimeentuloon sitä enemmän, mitä pitempään ihminen on eläkkeellä – eli mitä pitempään hän elää.

– Tiedetään, että naiset elävät keskimäärin selvästi pitempään kuin miehet – ja ovat keskimäärin pienipalkkaisempia. Siksi heidän työeläkkeensä on jo alussa pienehkö ja indeksi vie aikaa myöten heiltä erityisen paljon ostovoimaa. Eli indeksi on täsmäisku heihin, Pusa toteaa.

Nykyindeksin ja inflaation yhdistelmänä syntyvä viiden prosentin indeksikorotus ei Pusan mukaan ole pienituloisille eläkeläisille riittävä.

– Jos indeksikorotus on viisi prosenttia, jos kulut kasvavat vaikkapa 8-9 prosenttia, se on osalle eläkeläisiä aika kova paikka. Ruuan hinnan nousu on lähemmäs 10 prosenttia.

– Jos minä joutuisin päättämään, laittaisin vaikka viideksi vuodeksi puoliväli-indeksin. Ja viiden vuoden välein katsottaisiin, miltä tilanne näyttää.

”Isoja yllätyksiä ei saisi tuoda nopeasti pöytään”

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kommentoi Pusan ideaa sanomalla, että hän itse uskoo lähtökohtaisesti siihen, että mitä tahansa eläkejärjestelmässä tehdään, liikkeiden pitäisi olla ennakoitavia ennen kaikkea eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien näkökulmasta.

– Isoja yllätyksiä ei saisi tuoda nopeasti pöytään, kun puhutaan perustoimeentulosta.

Murto muistuttaa myös, että indeksiratkaisujen merkitys on ennen tätä vuotta pienentynyt, koska reaalinen ansiotason nousu on käytännössä hidastunut.

– Viime vuonna ansiotaso- ja kuluttajahintamuutos olivat viime vuoden indeksitasoilla hyvin lähellä toisiaan.

Murto toteaa, että tänä vuonna tämä 80-20-indeksi suojaa eläkkeensaajia yllättävässä kuluttajahintojen nousussa.

– Varsinkin pienituloisille eläkkeensaajille tämä on erittäin tärkeä, kun ruuan hinta nousee noin 10 prosentilla ja liikkumisen hinta 14 prosentilla. Pienituloisten eläkkeensaajien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työeläkkeiden korotukset on sidottu kuluttajaindeksiin, Murto näkee.

– Tuorein ansiotasoindeksin nousu oli hieman yli kaksi prosenttia ja kuluttajahintojen nousu oli noin seitsemässä prosentissa. Pienituloisten eläkkeensaajien kannalta tämä olisi huono hetki yllättävälle muutokselle.

Onko viiden prosentin korotus eläkkeisiin riittävä pienituloisille eläkkeensaajille, kun ruuan hinta nousee kymmenellä prosentilla?

– Se on jokaisen itse arvioitava. Tämän vuoden indeksikorotuksilla etuudet tulevat todennäköisesti nousemaan poikkeuksellisen kilpailukykyisesti palkkakehitykseen nähden. Joka tapauksessa perusidea suojata eläkeläisiä poikkeukselliselta inflaation nousulta toteutuu.

– Alleviivaisin, että ennustettavuus on nyt aika tärkeää eläkkeensaajien näkökulmasta. Pelisääntöjä ei pitäisi muuttaa yllättäen. Jos muutetaan yhteen suuntaan, sitten muutetaan toiseenkin suuntaan, Murto vastaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE