Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ehdotti viime viikolla, että laivayhtiöiden tukia leikattaisiin poistamalla niin sanottu miehistötuki merenkulun palveluhenkilökunnalta.

Leikkaus olisi noin 36 miljoonaa euroa, ja se kohdistuisi käytännössä erityisesti matkustajalaivoihin, joilla palveluhenkilökuntaa on paljon. Rahtilaivat selviäisivät vähemmällä.

Kyse on vasta ehdotuksesta, ja hallitus linjaa valtion ensi vuoden budjetista vasta syyskuun alussa. Hallituspuolueista myös vastikään kristillisdemokraatit ja oppositioaikanaan kokoomus ovat ehdottaneet vastaavaa leikkausta.

Miehistötukea on perusteltu paitsi taloudellisilla seikoilla, myös huoltovarmuudella. Esimerkiksi etujärjestöt Suomen Varustamot ja Suomen Merimies-Unioni olivat huolissaan huoltovarmuuden heikentymisestä.

-  Ulkomaan lipun alla purjehtiviin aluksiin meillä ei ole minkäänlaista valtaa. Suomen merikuljetuksia ei voi laskea markkinaehtoisuuden ja vieraiden lippujen varaan, kirjoitti esimerkiksi Merimies-Unioni kannanotossaan.

ONKO järjestöjen maalaamassa uhkakuvassa perää? Huoltovarmuuskeskuksesta vahvistetaan, että matkustajalaivat ovat tärkeä osa merenkulun kokonaisuutta, myös huoltovarmuuden kannalta.

-  Tietyllä lailla on uhkana, että koko merenkulkuelinkeino romutetaan Suomesta tämmöisellä pieneltä tuntuvalla muutoksella, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta.

Suomen lähes kaikki ulkomaankauppa kulkee meritse. Kriisitilanteessakin merireiteillä olisi suuri merkitys esimerkiksi polttoaineiden, lääkkeiden ja muiden hyödykkeiden kuljetuksessa.

Etelävuori myös huomauttaa, että kriisitilanteessakin viennin vetäminen olisi tärkeää. Teollisuus ei lopu, ja valtio tarvitsee ulkomaankaupasta tulevia tuloja. Tavaroiden täytyisi kulkea toiseenkin suuntaan.

Etelävuori on huolissaan siitä, että ehdotettu leikkaus vaarantaisi jopa viidesosan suomalaisista kauppa-aluksista. Hänen mukaansa Suomen rekisterissä on noin 20 matkustaja-autolauttaa tai matkustajarahtilaivaa, joita miehistötuen leikkaus ja ulosliputuksen uhka voisivat erityisesti koskea. Kun mukaan lasketaan rahtilaivat, kauppa-aluksia on rekisterissä noin sata.

ENITEN Etelävuori on huolissaan, mitä kävisi suomalaiselle meriliikenteen osaamiselle. Hänen mukaansa suomalaisten merimiesten ensimmäiset työpaikat ovat usein löytyneet Suomesta.

-  Pitkällä jänteellä muuttuisi se tilanne, että suomalaisten merimiesten niin sanottu urapolku vaikeutuisi.

Etelävuoren mukaan alan houkuttelevuus voisi heikentyä, ja suomalaiset joutuisivat hakemaan kokemusta nykyistä enemmän ulkomailta. Kysymys on, palaisivatko he kokeneempina jossakin vaiheessa takaisin Suomeen.

Kokemusta meriltä tarvitaan tärkeissä tehtävissä esimerkiksi jäänmurtajilla, luotsauksessa ja merenkulun hallinto- ja kehitystehtävissä, Etelävuori sanoo.

-  Ollaan aika ongelmissa jo normaaliaikana, mutta erityisesti kriisitilanteessa, jos ei meillä ole osaavaa väkeä täällä Suomessa.

Hän uskoo, että jos kotimainen osaaminen vähenisi, normaalioloissa osaamisvaje voitaisiin korvata ulkomaisella työvoimalla.

ESIMERKIKSI Suomi ja Ruotsi ovat läheisiä liittolaisia. Eikö Ruotsin lipun alla seilaavasta laivasta ja ruotsalaisesta henkilökunnasta todella saataisi apua, jos Suomi sellaista kriisitilanteessa tarvitsisi?

Etelävuoren mukaan toki voisi saada, mutta poikkeusoloissa esimerkiksi viranomaiset voivat määrätä kuljetuksia ja ottaa haltuunsa vain suomalaisia aluksia.

Lisäksi, jos henkilökunta olisi suurelta osin ulkomaalaisia, ongelmia voisi tulla esimerkiksi koko Euroopan laajuisessa kriisitilanteessa.

-  Näillä henkilöillä voisi olla velvoitteita myös omassa kotimaassaan, ja sitten he lähtisivät täältä. Pahimmillaan laivat viivästyvät ja mahdollisesti jäävät saapumatta Suomeen.

Valtiovarainministeri Purra esitteli ehdotuksensa viime viikolla. Parhaillaan hallituspuolueet neuvottelevat sopeutuksista, joista hallituksen on määrä linjata syyskuun budjettineuvotteluissa.