x

Asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista

Kuva: Kari Hulkko

Vuosina 2008–2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO 1 ja 2) ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää.

Samalla asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät, järjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan Asunnottomien yönä 2016.

Tänään vietetään asunnottomien yötä ja YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi.

Varsinkin nuorten ja maahanmuuttajien tilanne on järjestöjen mukaan huolestuttava: ARA:n tilastojen mukaan vuonna 2015 lähes neljännes yksinelävistä asunnottomista oli alle 25-vuotiaita nuoria ja yli neljännes maahanmuuttajia.

Kyse on poliittisesta tahdosta.

Asunnottomista perheistä yli puolet oli maahanmuuttajaperheitä. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus, joka ei näy tilastoissa.

Oma koti on yksi toimivan arjen peruspilareista: ilman vakinaista asuntoa on erittäin vaikea keskittyä koulunkäyntiin, opiskeluun tai työntekoon. Tehokas asunnottomuuden ennaltaehkäisy vähentää riskiä yhteiskunnan marginaaliin ajautumisesta ja säästää yhteiskunnan resursseja.

Vaikka asuntopula ja asumisen kalleus ovat hyvin tiedossa olevia ongelmia, konkreettiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat vuodesta toiseen riittämättömiä.

– Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta, muistuttaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Maahanmuuttajia syrjitään asuntomarkkinoilla.

Vaikea asuntomarkkinatilanne hankaloittaa nuorten itsenäistymistä lapsuudenkodista ja on merkittävä haaste maahanmuuttajien kotoutumiselle. Maahanmuuttajat kohtaavat lisäksi syrjintää asuntomarkkinoilla.

– Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajilla esimerkiksi suomen kielen taidon puute ei enää selitä sitä, miksi he tulevat toistuvasti ohitetuksi asuntonäytöissä, huomauttaa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankejohtaja Jenni Tahvanainen.

– Tämänkaltaisten kokemusten kasautuminen on omiaan vahvistamaan ulkopuolisuuden tunnetta.

Vuoden 2016 aikana noin 10 000 turvapaikanhakijan arvioidaan saavan oleskeluluvan. Pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa vastaanottokeskuksista kuntiin siirtymistä ja uuden elämän aloittamista Suomessa. Lisäksi se kärjistää vastakkainasettelua yhteiskunnan eri ryhmien välillä.

– Vastakkainasettelun sijaan pitää keskittyä ratkaisuihin: viimeistään nyt tarvitaan vastuullista asuntopolitiikkaa, jotta kestämätön tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla saadaan purettua, Tiivola painottaa.

”Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen ei ole vain uusien tai jo pidempään Suomessa asuneiden maahanmuuttajien etu, vaan hyödyttää kaikkia pieni- ja keskituloisia, toiminnanjohtaja Riitta Salin kiteyttää Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:stä.

Pääministeri äänesti naista – valinnalle hyvät perustelut

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on käynyt äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä.

Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa.

– Nyt meni ääni naiselle, Sipilä kertoi median edustajille Kempeleen vaalipiiriin suuntautuneesta äänestä. Hänen mukaansa valinnalle on hyvät perustelut.

Sipilän vaimo Minna-Maaria Sipilä on keskustan ehdokkaana Kempeleessä.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Sipilä toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

Keskustelua aiheesta

Talouselämä: Akavan Fjäderille platinainen kädenpuristus, vaikkei valittaisikaan jatkokaudelle – tienaa kuin pääministeri

Kuva: Susanna Alatalo
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saa muhkean palkkion, vaikkei tuliksikaan valittua uudelleen vuonna 2020.

Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saa täyden korvauksen vajaan kahden vuoden ajan, mikäli hän pyrkii uudelle kaudelle mutta häviää Akavan puheenjohtajavaalin liittokokouksessa keväällä 2020, kertoo Talouselämä-lehti verkkosivuillaan.

Talouselämän saamien tietojen mukaan Fjäderin puheenjohtajasopimuksen ”päättymisen jälkeenkin Fjäderille joudutaan maksamaan 21 kk palkka, mikäli hän asettuu ehdolle seuraavalla kaudelle eikä häntä enää valita uudelleen”.

Fjäder valittiin kolmannen kerran yli 600 000 korkeasti koulutetun suomalaisen työmarkkinaetuja ajavan Akavan puheenjohtajaksi viime toukokuussa. Akavan puheenjohtajuuskauden tavallinen kesto on neljä vuotta.

Talouselämän saamien tietojen perusteella Fjäderin ja Akavan välistä sopimusta voi tulkita siten, että mikäli Fjäder asettuu ehdolle ja häviää puheenjohtajavaalin keväällä 2020, hänelle maksetaan palkkaa siihen asti, kun hän täyttää 64 vuotta ja on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.

Fjäder ei halua kommentoida hänen ja Akavan välistä sopimusta. ”Se sopimus, mikä on minun ja Akavan välinen, sitä minä en kommentoi”, hän sanoo Talouselämälle.

Fjäder aikoo jatkaa puheenjohtajana vuoden 2020 liittokokouksen jälkeenkin, mikä on harvinaista Akavassa. Usein puheenjohtajan on pudottanut Akavan suurin jäsenjärjestö, OAJ.

Fjäderin mukaan Akavasta on taas kerran vuodatettu sisäisiä papereita, vaikkei hän kuittaakaan uutista tällä maininnalla todeksi.

Talouselämän hankkimien ja Fjäderinkin vahvistamien tietojen mukaan hän tienaa Akavasta palkkiona noin 15 000 euroa kuukaudessa. Se vastaa pääministerin palkkaa.

 

Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, joka esitteli Fjäderin työsopimusasian Akavan hallitukselle marraskuussa 2016.

– En vahvista enkä kiistä mitään siitä sopimuksen sisällöstä, koska se on yksityisoikeudellinen sopimus, Luukkainen sanoo, mutta myöntää sopimuksen olemassaolon Iltalehdelle.

Luukkaisen mukaan kaikissa ammattiliitoissa ja niiden keskusjärjestöissä puheenjohtajille laaditaan uusi työsopimus, kun he aloittavat uuden kauden tehtävässään.

SAK: Rakennusalalla edelleen tuhansia työttömiä

SAK ei kannata rakennusalan ammattien avaamista Uudellamaalla EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Sen sijaan rakennusalan ammattilaisten rekrytointia muualta Suomesta ja muista EU-maista on keskusjärjestön mielestä tehostettava.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö peräänkuuluttaa kunnollisia kannusteita, joilla voidaan helpottaa ihmisten muuttamista työn perässä.

– Vuoden alussa voimaan tullut liikkuvuusavustus on askel oikeaan suuntaan, mutta ei alkuunkaan riittävä toimenpide, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

Hänen mukaansa maan sisäistä työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa muun muassa asuntopolitiikalla esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on halukas muuttamaan, mutta hänen on vaikea saada vanhaa asuntoaan myytyä.

– Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä noin 10 000 oli helmikuussa työttömänä. Heistä vain joka kymmenes asui Uudellamaalla.

Kyntäjä huomauttaa, että rakennusalan työvoimantarpeeseen voidaan vastata myös työvoimapoliittisella koulutuksella ja tehostamalla rekrytointia alalle.

Uudenmaan Ely-keskus esittää rakennusalan työmarkkinoiden avaamista EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille. SAK ei pidä ratkaisua perusteltuna tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja työehtojen valvonnan resurssit puutteelliset.

– Jos työmarkkinat avataan, vaarana on harmaan talouden ja työehtojen kuten palkkojen polkumyynnin lisääntyminen. Ruotsissa työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen on Malmön yliopiston tutkimuksen mukaan lisännyt rikollisuutta, Eve Kyntäjä sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen Ely-keskusten päätöksentekoprosessi ei selvästikään toimi, kun siinä ei tarvitse huomioida koko maan työmarkkinoiden tilannetta eikä hallitusohjelman linjauksia.

Demariehdokkaalta uusi avaus: ”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n helsinkiläisellä kuntavaaliehdokkaalla Dimitri Qvintuksella on sote-uudistukseen liittyvä ehdotus.

”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä.”

Qvintus esittää ehdotuksensa blogissaan Iltalehdessä.

”Miksi juuri kerjäläiset? Siksi, että silloin nähdään, kelpaavatko kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset perusterveydenhuollon asiakkaiksi ja onko valinnanvapauden hyödyntäminen mutkatonta. Entä miksi sitten paperittomat? Yksinkertaisesti siksi, että on minun tai sinun terveyden kannalta äärimmäisen huono asia, mikäli Suomessa on ihmisiä, jotka eivät saa minkäänlaista perusterveydenhuoltoa.”

Qvintuksen mukaan kannattaa muistaa, että sote-uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja.

”On kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten etu, että kaikilla Suomessa olevilla ihmisillä on mahdollisuus ja oikeus saada terveydenhuoltoa. Siksi kannatan paperittomien oikeutta perusterveydenhuoltoon.”

Qvintus arvioi, että terveysyrityksille tämä olisi erinomainen mahdollisuus näyttää, että valinnanvapaudessa ei ole kyse kermankuorinnasta vaan kaikkien ihmisten aidosta mahdollisuudesta valita haluamansa hoito.

”Valinnanvapautta ajaville poliitikoille kokeilu tarjoaisi käytännön todisteita siitä, parantaako valinnanvapaus kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten asemaa.”

Yhdeksän nuivaa persuedustajaa potkii hallitusta – sotea ei tule, jollei…

Kuva: Lehtikuva
Persujen nuiva-siipi pelkään tämän näyn toistuvan.

Yhdeksän maahanmuuttovastaisena niin kutsuttuna nuivana tunnettua perussuomalaisten kansanedustajaa vaatii hallitusta kiirehtimään 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä muita yhdessä sovittuja maahanmuuttopoliittisia linjauksia yhtä aikaa keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen ja kokoomuksen ajaman sote-valinnanvapausmallin kanssa ja niiden etenemisen ehtona.

Hallitus on kyllä ryhmän mielestä järkeistänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa tiukentamalla maahanmuuttajien perheenyhdistämistä, luopumalla humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävistä oleskeluluvista ja tehostamalla turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kansanedustajien mukaan askeleet maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön järkeistämisessä ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta sellaisenaan vielä riittämättömiä.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien perheenyhdistämisten osalta Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löysin.

Kansanedustajat pitävät ”täysin kestämättömänä” tilannetta, jossa Suomesta löytyy verrokkimaistamme poikkeavia humanitaarisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Lisäksi Suomi on toteuttanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja huomattavasti monia muita EU-maita aktiivisemmin, he katsovat. Kansanedustajien mielestä Suomen on aika keskeyttää sisäiset siirrot.

Nuivat edustajat perustavat kiirehtimistä sillä, että maailmanpoliittinen epävakaus on lisääntynyt viime aikoina erityisesti Turkin valtiojohdon uhkaillessa Euroopan unionia irtaantumisella EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta.

Vaatimuksen ovat allekirjoittaneen perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto,  Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio.