Politiikka

Asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista

Kari Hulkko
Kari Hulkko
Kari Hulkko

Vuosina 2008–2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO 1 ja 2) ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää.

Samalla asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät, järjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan Asunnottomien yönä 2016.

Tänään vietetään asunnottomien yötä ja YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi.

Varsinkin nuorten ja maahanmuuttajien tilanne on järjestöjen mukaan huolestuttava: ARA:n tilastojen mukaan vuonna 2015 lähes neljännes yksinelävistä asunnottomista oli alle 25-vuotiaita nuoria ja yli neljännes maahanmuuttajia.

Kyse on poliittisesta tahdosta.

Asunnottomista perheistä yli puolet oli maahanmuuttajaperheitä. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus, joka ei näy tilastoissa.

Oma koti on yksi toimivan arjen peruspilareista: ilman vakinaista asuntoa on erittäin vaikea keskittyä koulunkäyntiin, opiskeluun tai työntekoon. Tehokas asunnottomuuden ennaltaehkäisy vähentää riskiä yhteiskunnan marginaaliin ajautumisesta ja säästää yhteiskunnan resursseja.

Vaikka asuntopula ja asumisen kalleus ovat hyvin tiedossa olevia ongelmia, konkreettiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi ovat vuodesta toiseen riittämättömiä.

– Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta, muistuttaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Maahanmuuttajia syrjitään asuntomarkkinoilla.

Vaikea asuntomarkkinatilanne hankaloittaa nuorten itsenäistymistä lapsuudenkodista ja on merkittävä haaste maahanmuuttajien kotoutumiselle. Maahanmuuttajat kohtaavat lisäksi syrjintää asuntomarkkinoilla.

– Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajilla esimerkiksi suomen kielen taidon puute ei enää selitä sitä, miksi he tulevat toistuvasti ohitetuksi asuntonäytöissä, huomauttaa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n hankejohtaja Jenni Tahvanainen.

– Tämänkaltaisten kokemusten kasautuminen on omiaan vahvistamaan ulkopuolisuuden tunnetta.

Vuoden 2016 aikana noin 10 000 turvapaikanhakijan arvioidaan saavan oleskeluluvan. Pula kohtuuhintaisista asunnoista hidastaa vastaanottokeskuksista kuntiin siirtymistä ja uuden elämän aloittamista Suomessa. Lisäksi se kärjistää vastakkainasettelua yhteiskunnan eri ryhmien välillä.

– Vastakkainasettelun sijaan pitää keskittyä ratkaisuihin: viimeistään nyt tarvitaan vastuullista asuntopolitiikkaa, jotta kestämätön tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla saadaan purettua, Tiivola painottaa.

”Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen ei ole vain uusien tai jo pidempään Suomessa asuneiden maahanmuuttajien etu, vaan hyödyttää kaikkia pieni- ja keskituloisia, toiminnanjohtaja Riitta Salin kiteyttää Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry:stä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat