Myös Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan vanhoja asuntoja myytiin marraskuussa 17 prosenttia enemmän kuin viime vuoden marraskuussa.

Yhteensä marraskuun aikana myytiin 6 101 vanhaa asuntoa.

Kyseessä oli kolmas peräkkäinen kuukausi, kun myytyjen asuntojen määrä rikkoi 6 000 rajan. Aiemmin tuo raja on ylitetty vain kerran viimeisten viiden vuoden aikana.

Työllisyystilanteen ongelmista huolimatta asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudulla ja monissa kasvukeskuksissa, ja Itä-Suomessa vuosia jatkunut hintojen lasku on pysähtynyt.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo tiedotteessa, että asuntohintojen suotuisaa kehitystä selittävät useat tekijät..

– Ensinnäkin viime vuosina hintakehitys on ollut maltillista suhteessa tulojen kasvuun ja vuokriin, eikä kuplaa ole päässyt muodostumaan. Korkotason pysyminen erittäin matalalla sekä pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat pitäneet asumismenot maltillisina. Lomautusten määrän nopea lasku keväästä ja osaltaan myös päätös nostaa lainakattoa selittävät hyvää kehitystä.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan yhteensä tammi–marraskuussa myytiin 58 236 vanhaa asuntoa. Uudet koronarajoitukset eivät ole näkyneet kaupankäynnin määrissä.

Vanhojen asuntojen myyntiajat eivät juuri muuttuneet lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun vanhoja omakotitaloja. Niiden myyntiaika pidentyi 12 päivällä, ja sellaisen sai myytyä keskimäärin 3,5 kuukaudessa.

Muualla Suomessa myyminen kestää keskimäärin kuukauden kauemmin.

Vanhan kerrostaloasunnon sai keskimäärin kaupaksi vajaassa kahdessa kuukaudessa pääkaupunkiseudulla ja kolmessa kuukaudessa muualla Suomessa.

Uusien asuntojen kauppaa sen sijaan tehtiin marraskuussa 16 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Osaltaan kyse on siitä, että viime vuoden loppuneljännes oli uusien asuntojen myynnissä tavallista vilkkaampi.

Mökkejä taas on myyty tähän mennessä 1 200 enemmän kuin viime vuonna. Määrä vastaa lähes neljän kuukauden keskimääräistä myyntiä.

Vuokrien nousu pääkaupunkiseudulla on taittunut, sillä tarjonta on kasvanut kysyntää nopeammin, Nordea kertoo. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että vuokrailmoitusten määrä on kasvanut alkuvuoteen verrattuna 37 prosenttia ja keskimääräinen aika asukkaan saamiseen vuokra-asuntoon on pidentynyt vajaalla viikolla.

Nordean mukaan tilannetta selittää se, että työllisyystilanteen heikentyminen on vähentänyt työn perässä muuttavien tarvetta asunnoille. Myös monet opiskelijat ovat jääneet kotipaikkakunnilleen etäyhteyksien päähän.

Asuntotuotanto on jatkunut vilkkaana, ja monet pienistä asunnoista päätyvät sijoittajille, jotka laittavat ne vuokralle.

Muualla Suomessa ilmoitusmäärä on alkuvuoden tasolla eikä markkinointiajoissa ole merkittäviä muutoksia.

Asuntomarkkinoiden kehitys näyttää vahvalta ensi vuonna, ja hinnat jatkanevat kasvuaan.

– Koronarokotteen myötä talouden ennustetaan kääntyvän vahvaan kasvuun ensi vuonna, mikä parantaa myös työllisyystilannetta. Talouden piristyminen yhdistettynä matalaan korkotasoon tukee asuntomarkkinoita, ja asuntohintojen nousun ennakoidaan jatkuvan myös ensi vuonna, Kostiainen sanoo.