Jatkossa kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran. Onkin laskettu (HS), että esimerkiksi yksinhuoltajan tai yksinasuvan 2 500 euron kuukausituloilla lainojen yhteismäärä saisi olla enintään vain 135 000 euroa.

Ryhmä ehdotti myös, että asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi jatkossa olla enintään 25 vuotta sekä että taloyhtiö voisi saada lainaa jatkossa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta.

Esimerkiksi Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola on varoitellut taloyhtiölainojen riskeistä. Uudiskohteissa noin 70 prosentin yhtiölainat ovat Metsolan mukaan nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Yli 70 prosentinkin lainoja on. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat kantaneet asiasta huolta.

Nyt asiaan ottaa kantaa myös asuntoasioista vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).

– Kotitalouksien velkaantumiskehityksessä on ollut huolestuttavia piirteitä, ja on hyvä, että asiaa on selvitetty ja tehty ehdotuksia, Mikkonen sanoo Demokraatille.

Kotitalouksien velkaantumisesta on syytä olla Mikkosen mukaan huolissaan etenkin jos velkaantuminen lisääntyy vauhdilla.

– Äkillisiä voimakkaita rajoitteita en kuitenkaan kannata, koska ne haittaisivat ihmisten asumisolojen kehittymistä ja asuntotuotantoa.

Työryhmän ehdotuksia hän pitää kuitenkin maltillisina ja siksi hyvänä pohjana jatkokeskustelulle.

– Ehdotukset ovat valtiovarainministeriön harkinnassa, eikä hallituksen piirissä ole vielä laajempaa keskustelua käyty. Oletan, että ainakin osa ehdotuksista toteutetaan, Mikkonen sanoo.

– Enimmäisvelkasuhdetta ja -takaisinmaksuaikaa koskevat ehdotukset eivät ole kovin radikaaleja ja hyvä niin. Lisäksi pankit ja rahoituslaitokset ovat jo nykyisellään kohtalaisen tarkkoja luotonannossaan, ja ehdotukset sisältävät myös mahdollisuuden tapauskohtaiseen joustavuuteen, hän jatkaa.

Mikkosen mielestä taloyhtiölainojen käytön säänteleminen on tarpeen, koska suuret uudiskohteiden taloyhtiölainat ovat osin lisänneet riskejä.

– Taloyhtiölainojen lyhennysvapaat ja sekä mahdollisesti vuokratontit ovat olleet omiaan hämärtämään kotitalouksien käsitystä todellisesta velkaantumisestaan ja todellisista asumismenoistaan. On tärkeää, että kotitaloudet ymmärtävät asumismenojensa ja velkaantumisensa oikean suuruusluokan.

Voiko tästä kuitenkin olla vaarana, että taloyhtiölainojen yhtiölainaosuuden rajaus hidastuttaisi asuntotuotantoa?

Mikkosen mukaan asiassa on monta puolta.

– Lienee selvää, että sääntelyllä, jolla pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantumista, voi olla vaikutusta asuntotuotantoon. Taloyhtiölainoilla on viime vuosina ollut iso rooli uudistuotannossa, ja ne ovat todennäköisesti kannustaneet sijoittajavetoisuutta asuntokysynnän puolella ja tukeneet siten osaltaan korkeaa asuntorakentamisen tasoa.

Toisaalta hän huomauttaa, että omistusasunnoille on varmasti edelleen vahvaa kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla ja muussa kasvukeskuksissa. Tämän hän sanoo näkyvän muun muassa nuorten asumismieltymyksissä ja siinä, että ASP-sopimuksia solmitaan edelleen merkittävässä määrin. Valtio tukee ASP-lainaa ensiasunnon hankkijalle.

– Näistä syistä arvioin, että asuntotuotannolle on joka tapauksessa edelleen kysyntää ja tarvetta, joten tuotannon merkittävä hidastuminen ei ole todennäköistä, Mikkonen summaa.

Jos asuntoluottoja saisi olla vain 4,5 kertainen määrä kotitalouden bruttotuloihin, kinkkinen kysymys kuuluu, jakaisiko tämä asuntomarkkinoita niin, että yhä useammilla ei olisi enää varaa omistusasuntoon. Tällöin vuokraaminen lisääntyisi, mikä taas voisi nostaa vuokrien hintoja. Mikkonen toteaa asian olevan moniulotteinen.

– Tämän rajauksen perusajatuksena on ollut liiallisen velkaantumisen rajoittaminen, mikä parantaa sinällään kotitalouksien edellytyksiä pitää kiinni omistamastaan asunnosta. Edelleen omistusasuminen olisi siten mahdollista, hän huomauttaa.

Hän muistuttaa myös, että pankit arvioivat jo tällä hetkellä asiakkaidensa luottokelpoisuutta.

– Lisäksi ehdotuksessa on mahdollisuus, jossa luotonantajat voivat poiketa ehdotetusta velkasuhteesta tietyin ehdoin, mikä osaltaan luo joustoa.

Mikkonen toteaa ensiasunnonostajan aseman markkinoilla olevan joka tapauksessa nykyisin haastava, ennen kaikkea kasvukeskusten korkean hintatason vuoksi.

– On mahdollista, että lainansaannin vaikeutuminen lisäisi jossain määrin vuokralla asumisen ja vaikkapa asumisoikeusasumisen osuutta.