Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL teki alkuvuonna sosiaali- ja terveysaloilla ja niiden tukipalveluissa työskenteleville jäsenilleen kattavan kyselyn, jossa tiedusteltiin alan ammattilaisten omia näkemyksiä soten henkilöstöpulan ratkaisuiksi.

Innolinkin toteuttamaan kyselyyn saatiin lähes 3 600 vastausta. Kysely on osa vuosien 2023-2027 JHL:n sote-alojen kärkihanketta.

Nyt julkaistu raportti kyselyn tuloksista luettelee lukuisia sote-henkilöstön hyvinvointia tukevia toimia.

INNOLINKIN raportin lisäksi liitossa on analysoitavana yli 31 000 JHL:n soteammattilaisen antamaa avointa vastausta. Niissä esiintyvät teemat – esimerkiksi johtaminen, vuokratyö ja osa-aikatyön tekeminen – ovat liiton mukaan erittäin keskeisiä, kun pohditaan ratkaisukeinoja alan resurssipulaan.

”Auttakaa kaikilla mahdollisilla tavoilla meitä, jotka vielä tässä työssä yrittää sinnitellä”, eräs vastaaja toteaa.

– Valtava määrä samankaltaisia kommentteja on selkeä avunhuuto. Ne puhuvat siitä, että sote-alojen tukalaan tilanteeseen on pakko hyvin pian löytyä ratkaisuja, JHL:n tiedotteessa painotetaan.

Kyselystä ilmeni, että yli 50 prosenttia vastaajista on harkinnut alanvaihtoa viimeisten kolmen vuoden aikana.

JHL KYSYI jäsenistöltä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula voitaisiin ratkaista.

Riittävät henkilöresurssit, arvostus, palkkaus sekä paremmat kuulemis- ja vaikutusmahdollisuudet toistuvat keskeisimpinä keinoina.

– Vastausten perusteella kaikkein tärkein sote-alan veto- ja pitovoimatekijä on riittävä henkilöstön määrä. Siksi siihen tulee panostaa. Palkkaus nousee myös korostuneesti esille. On selvää, että sote-kentän ansiotasoa pitää nostaa, JHL:n soten kärkihankkeen vetäjä, erityisasiantuntija Miranna Seppälä huomauttaa.

Kaikkien työn arvostaminen ja työntekijöiden mukaan ottaminen työpaikan kehittämiseen sekä päätöksentekoon eivät vaadi taloudellisia satsauksia, hän painottaa.

– Työ- ja organisaatiokulttuurin muutosta tosin sitäkin enemmän.

HALLITUKSEN kaavailuista eniten kannatusta saivat hyvinvointialueiden sijaisjärjestelmien kehittäminen, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käytön lisääminen sekä kansallinen kielikoulutus maahanmuuttajille.

– Tulokset kuvastavat sote-työtä tekevien arjen suuria haasteita, Seppälä toteaa.

Poissaolot ja sijaisten puute kuormittavat kyselyn mukaan henkilöstöä, siksi toimivampia sijaisjärjestelmiä kaivataan kipeästi. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat tarvitsevat tuki- ja avustavaa henkilökuntaa rinnalleen, jotta ehtivät paremmin tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.

Yksi suurimmista kentän mainitsemista haasteista maahanmuuttajien tarpeellisessa työpanoksessa on heikoksi koettu kielitaito.

– Kielitaidon puute voi pahimmillaan aiheuttaa riskejä asiakasturvallisuudelle ja kuormittaa työyhteisöä.

VASTAAJAT näkivät positiivisemman uutisoinnin yhtenä tärkeänä tekijänä henkilöstöpulan helpottamisessa.

Kyselyssä työn parhaat puolet liittyivät auttamiseen, työn monipuolisuuteen ja mahdollisuuteen kouluttautua. Kiinnostus erityisalueisiin, kuten lapsiin tai vanhuksiin, oli myös merkittävää.

Vastauksissa korostuivat lisäksi työn itsenäisyys sekä onnistumiset ja muut hyvät kokemukset uran varrelta.

– Haluamme muistuttaa siitä suuresta määrästä hyvää, mikä sote-aloilla on. Positiivisessa uutisoinnissa meillä kaikilla on petraamisen varaa; niin ammattiliitoilla, medialla, päättäjillä kuin työnantajillakin, Seppälä muistuttaa.

VALTION ja hyvinvointialueiden talous on kriisissä, mutta hyvinvoinnista ei ole varaa säästää, JHL korostaa.

Hyvinvointialueiden vuoden 2023 yhteenlaskettu alijäämä on yli miljardi euroa. Lisäksi rahoituskehyksen on ennakoitu jatkuvan erittäin tiukkana. (STM 2024:1). Samaan aikaan soten henkilöstöpula on Suomessa vakava (TEM toimialaraportti 2023).

– Säästöjä ei kuitenkaan yksinkertaisesti saa ottaa sote-työtä tekevien selkänahasta. Jos ihmisiä ei ole tekemässä töitä, eivät suomalaiset saa tarvitsemiaan sote-palveluita. Se heikentää koko yhteiskuntamme toiminnan edellytyksiä. Olemme hyvin huolissamme sote-alan työntekijöistä, JHL:n puheenjohtaja Ekström korostaa.