Laajat ja kaikille tuloluokille kohdennetut ansioveronkevennykset liitto tyrmää kalliina ja tulonjakovaikutuksiltaan epäoikeudenmukaisena politiikkana.

Osana palkansaajien ostovoimaa tukevia ratkaisuja Teollisuusliitto haluaa palauttaa kiky-sopimuksen yhteydessä palkansaajien maksettavaksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Liitto on pitänyt asiaa esillä jo pidempään.

Kiky-maksujen siirto on Teollisuusliiton mielestä järkevä osa sellaista kokonaisuutta, jossa inflaation aiheuttamaa rasitusta jaetaan tasapuolisesti palkansaajien, valtiovallan ja työnantajayritysten välillä.

TEOLLISUUSLIITON puheenjohtaja Riku Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Teollisuusliiton tavanneen eilen tiistaina valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.). Myös suoraan Saarikolle vietiin viesti kiky-maksujen palautuksesta työnantajille.

– Veronkevennysten osalta totesimme Saarikolle, että hallitus tekee mitä tekee tässä tapauksessa jos on tehdäkseen, mutta sillä taas ei ole meidän neuvottelutavoitteidemme asetteluun tulevaisuudessa vaikutusta.

Valtiovarainministeriön vaatimus on ollut, että palkankorotukset eivät saisi ylittää ensi vuodelle arvioitua inflaatioarviota, joka on 3 prosenttia.

– Se on mielenkiintoista, että valtiovarainministeriö ottaa kantaa, että palkankorotukset voivat olla kolme prosenttia. Täytyy muistaa, että julkisen sektorin ratkaisu oli se, että niin sanotun yleisen linjan päälle tulee 1,2 prosentin korotus ensi vuodelle. Ilmeisesti he ovat laskeneet sillä tavalla, että julkisella sektorilla on sitten vähintäänkin 4,2 prosentin palkankorotusvara. Näin kai tätä täytyy tulkita, Aalto ihmetteli viime viikolla Demokraatille.

Aalto kuvaili Demokraatille tänään, mikä käsitys hänellä nyt on asiasta Saarikon ja VM:n kansliapäällikkö Juha Majasen tapaamisen jälkeen.

– He lähtivät kolmen prosentin ajattelussa siitä, että inflaatioennuste ensi keväälle on kolmen prosentin luokkaa. Siihen ei suoranaista vastausta saatu, että tarkoittavatko he kolmella prosentilla julkisen sektorin palkankorotustasoa vai yleistä palkankorotustasoa.

Teollisuusliitto ei ole vielä virallisesti käsitellyt tavoitteitaan palkankorotustenkaan osalta. Liiton hallitus kokoontuu myöhemmin elokuussa. Aallon mukaan liitto kuitenkin seuraa, minkälaisia ratkaisuja tärkeissä verrokkimaissa on tehty, muun muassa Saksassa ja Ruotsissa.

– Selvää tietenkin on, että me tavoittelemme ostovoimaa parantavia sopimuksia. Se on peruslähtökohta. Tässä vallitsevassa kahdeksan prosentin inflaatiotasossa tietysti arvioimme ja seuraamme tarkasti myös inflaatiodotusta tuleville ajoille. Mitään sellaista leikkauspistettä ei ole, että tämän päivän inflaatioluku olisi tavoitteemme.

Saarikko on esittänyt myös tuplalapsilisän maksamista joulukuussa kaikille lapsiperheille. Teollisuusliitto kommentoi Demokraatille, että sen vaatimus kohdennetuista toimista nimenomaan pieni- ja keskituloisille ei silti merkitse täystyrmäystä Saarikon toiveelle, joka koskisi myös hyvätuloisia perheitä.

– Lähdemme siitä, että kokonaisuuden on oltava sellainen, että siinä priorisoidaan pieni- ja keskituloisia perheitä, Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta täsmensi.

KUNTATYÖNTEKIJÖILLE solmittiin jo kesällä oma viiden vuoden palkkaohjelma, joka nostaa palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan. Teollisuusliitto on pitänyt mallia epäonnistuneena ja jatkoi myös keskiviikkona arvosteluaan.

– Tässä tärkeää ei ole se, että mitä saa vaan tärkeää on se, että saa enemmän kuin muut. Tämähän on se julkisen sektorin ratkaisu, Riku Aalto sanoo.

Aalto varoitteli, että ilmassa on samanlaisia vaaran merkkejä kuin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun palkkakilpailussa.

– Jokainen neuvottelee tietysti omat ratkaisunsa, ja se että minkälaiset palkankorotukset he ovat saaneet, niin se on varmasti heille hyvä ratkaisu sinällään. Mutta se, että se on nyt kytketty näin, on se mitä me olemme kritisoineet.

Aalto pohdiskeli, että tähän saakka neuvottelujärjestelmä on perustunut siihen luottamukseen, ettei teollisuuspuolelle neuvotteluiden avaajana jää luu käteen.

– Nyt kun sovittelujärjestelmä on mennyt yleisen linjan yli, se johtaa sellaiseen lopputulokseen meidän ajattelussa, että kuka uskaltaa mennä tekemään sen ensimmäisen sopimuksen, jos se automaattisesti tarkoittaa, että se on huonompi sopimus sen takia, että sovittelujärjestelmä tulee yli.

– Se jos osapuolet sopivat keskenään vaikka minkälaisia sopimuksia, sehän ei meille kuulu, siitä vain. Se on kahden osapuolen välinen ratkaisu silloin.

Koko ay-liikkeen haaste on Aallon mukaan jatkossa se, millaista keskinäinen kilpailu tulee olemaan.

– Sinänsä olen samaa mieltä, että pienipalkkaisten työntekijöiden palkkoja pitää nostaa. Meillä on aika paljon itsellä näitä sopimusaloja, joilla tehdään 10-12 euron tuntipalkalla töitä.