– Hallitus käyttäytyy kuin hovi, jossa kuningas ja kuningatar suhtautuvat kansaansa alamaisina. Tuntuu siltä, että ammattiyhdistysliikkeelle on hovissa varattu lähinnä narrin rooli.

Palola arvioi työmarkkinatilannetta STTK:n edustajistossa, joka on koolla Helsingissä SAK:n lakkopäivänä. Hän lähetti puheessaan kannustus- ja solidaarisuusviestin niille, jotka kertovat tänään työtaistelutoimin, mitä mieltä ovat hallituksen aikomista työelämän heikennyksistä ja sosiaaliturvan leikkauksista. Mukana on myös STTK:n jäsenliittoja.

STTK:n viime kevään kokouksessa, kun hallitusneuvottelut olivat kesken, Palola totesi eduskuntavaalien olevan ennen kaikkea myös työelämävaalit.

OHJELMA toteutuessaan tarkoittaa yhteiskunnan heikompiosaisille kylmää kyytiä, työtaisteluoikeutta rajoitetaan tavoitteena vahvempi isäntävalta ja koulutuksesta leikataan lakkauttamalla aikuiskoulutustuki, Palola listasi.

– Niin sanotulla Suomen mallilla halutaan luoda vientialavetoinen palkkakatto, joka toteutuessaan jäädyttäisi naisvaltaisten alojen palkkakehityksen. Ja niin edelleen.

“Kolmikantaista” valmistelua Palola luonnehti pelkäksi kulissiksi, jonka lopputulos on nopeasti kyhättyä lainsäädäntöä, joka ei piittaa palkansaajapuolen lausunnoista eikä muutoinkaan kestä kunnollista arviointia.

– Hallitus käyttäytyy kuin hovi, jossa kuningas ja kuningatar suhtautuvat kansaansa alamaisina. Ammattiyhdistysliikkeelle on hovissa varattu narrin rooli.

PALOLAN mukaan olisi luullut, että viimeisimmän palkkakierroksen hulinoista olisi jotain opittu ja haluttu vakauttaa tilannetta työmarkkinoilla.

– Mutta ei. Elinkeinoelämä kuiskaa ja hallitus vie työmarkkinoita yhä rauhattomampaan suuntaan.

Hallitus ja elinkeinoelämä ajavat Suomeen niin sanottua Ruotsin työmarkkinamallia.

– STTK:n kanta on, että työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla. Sen sijaan pohjoismaiseen tapaan työmarkkinaosapuolten on pyrittävä löytämään yhteinen näkemys järjestelmän perusrakenteesta. On työmarkkinamalli mikä tahansa, siinä on jatkossakin säilyttävä edellytykset toimialakohtaisten ratkaisujen ja palkkatasa-arvon edistämiseen, Palola linjasi.

Työehtosopimusneuvottelujen tueksi tarvitaan hänen mukaansa yhteistyöelin, jonka tehtävä on muodostaa yhteinen näkemys talouden tilannekuvaksi ja neuvottelujen pohjaksi. Tämä pitäisi myös käynnistää viipymättä ilman kytkentää olemassaoleviin instituutioihin.

HALLITUS ei osoita merkkiä siitä, että perääntyisi tavoitteistaan, STTK:n puheenjohtaja arvioi.

– Mutta ei tämä tähän jää. Ammattiyhdistysliike ei kerta kaikkiaan hyväksy työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan tehtäviä heikennyksiä. Mihin se seuraavaksi johtaa, jää lähiaikoina nähtäväksi. Paras olisi, jos ay-liike toimisi yhdessä. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikuttavampia olemme – kaikessa toiminnassamme.

Millainen horisontissa siintävä Suomi on, siitä on Palolan mielestä syytä olla erittäin huolissaan.

– Kivijalkoja, joiden varaan suomalainen menestys on rakennettu, murennetaan pala palalta. Tällä tyylillä Suomea viedään luokkayhteiskunnaksi, joissa rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät, vastakkainasettelu lisääntyy ja sen myötä levottomuus ja turvattomuus.

PALOLA valotti myös “keskellä työmarkkinahulinaa” alkamassa olevien eläkeneuvottelujen näkymiä.

– Eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa, mutta aika ajoin tarvitaan huoltoa. Viimeisimmän uudistuksen jälkeen voimme havaita, että systeemi toimii, kuten on toivottu, ja työurat ovat pidentyneet.

Samanaikaisesti järjestelmän ylle on hänen mukaansa kasaantunut pilviä, jotka eivät ole sen paremmin poliitikkojen kuin eläkeneuvottelijoidenkaan häädettävissä. Suomi ikääntyy ja syntyvyys laskee entisestään. Tämä tarkoittaa yhtäältä ikäsidonnaisen hoidon ja kustannusten kasvua, toisaalta maksajien joukon hiipumista, Palola muistutti.

MAAN hallitus haluaisi eläkepöydästä julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin miljardilla vahvistavan ratkaisun. Se haluaa neuvotteluista myös keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuisi talouden mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.

– Mahdollisia tulevia uudistuksia on tehtävä ensisijaisesti eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. STTK ei lämpene ajatukselle automaattisista vakauttajista, jotka todennäköisesti toimisivat automaattisina eläke-etujen leikkureina.

Eläkejärjestelmää on tarkasteltava yli sukupolvien, eläkelupaus on pidettävä ja poliitikkojen pidettävä tästä näppinsä irti, Palola painotti.

– Näissäkin eläkeneuvotteluissa kaikkien järjestelmän kestävyyttä tukevien elementtien on oltava aidosti pöydässä. Niitä ovat eläkemaksut, eläke-etuudet ja sijoitustoiminta. Julkista taloutta on toki hoidettava, mutta ei eläkevaroista.