A-kassa aloitti vuodenvaihteessa, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät. A-kirjain nimessä kertoo, että kyseessä on avoin kassa. Siihen voi liittyä kuka tahansa työssäkäyvä palkansaaja ammatista riippumatta. Se on avoin myös ammattiliittoon järjestäytymättömälle.

Kassanjohtaja Irene Niskanen laskee, että vuodenvaihteessa kassalla on noin 200 000 jäsentä. Kolmen kassan fuusiossa niiden vähän yli 190 000 jäsentä liittyivät uuteen A-kassaan automaattisesti.

A-kassa on jo saanut jäseniä myös joistain järjestöistä, kuten Taide- ja kulttuurialan ammattiliitosta liitosta Temestä.

Kassajärjestelmät olivat suljettuina noin viikon ajan ennen vuodenvaihdetta, mutta nyt ovat auki ja pelaavat odotetusti.

– Voimme keskittyä päätehtäväämme eli etuuksien maksamiseen ja purkamaan kiinniolon aikana kertynyttä hakemusruuhkaa.

Miksi juuri nämä kolme kassaa valikoituivat fuusioon? Niskasen mukaan se johtunee siitä, että niillä oli halukkuus yhdistyä tämän vuoden alusta lähtien.

Itse fuusiolle hän näkee monia syitä. Merkittävin on kassamaailman ympäristön jatkuva muuttuminen. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on meneillään, jo edellisellä hallituskaudella aloitettu iso digitalisaatiohanke etenee ja työelämä on muuttunut.

– Ihmiset eivät enää tee työuraa samalla työnantajalla. Työpaikat vaihtuvat useammin kuin aiemmin, koska erilaiset pätkä-, määräaikais- ja osa-aikatyöt yleistyvät koko ajan, Niskanen listaa.

Työntekijä on joutunut vaihtamaan työttömyyskassaa, jos ala vaihtuu. A-kassan syntymisen myötä siihen ei ole enää tarvetta.

Digitalisaatio vaatii usein järjestelmien uusimista, ja se tulee väistämättä kalliiksi.

– Kassalta vaaditaan hyvää taloutta ja muun muassa tarpeeksi henkilökuntaa, jotta digitalisaatiosta saadaan kaikki hyöty irti. Palveluissa pitäisi pystyä lisäksi vähintään samaan kuin muukin yhteiskunta, Niskanen huomauttaa.

Ay-kassan jäsenyys ei ole enää pitkään aikaan edellyttänyt ammattiliiton jäsenyyttä. Niskanen laskee, että A-kassan jäsenistä kuitenkin noin 90 prosenttia on sekä liiton että kassan jäsen. Se kertoo vahvasta sitoutumisesta järjestäytymiseen.

– Meillä oli jo alkuvaiheessa selkeää, että olemme vahvasti työntekijöiden asialla. Näiden kolmen sulautuneen kassan juuret ovat aika syvällä suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Yhdistämällä molemmat jäsenyydet saa kattavan turvan koko työelämän ajalle sen kaikissa käänteissä.

Niskanen muistuttaa, että kassan tehtävänä on vain maksaa lain määräämiä etuuksia työttömyystilanteissa – se ei voi tuottaa muita palveluita. Ammattiliitoilla on omat palvelut ja etuutensa jäsenilleen.

Yleinen työttömyyskassa YTK, ”Loimaan kassa”, on mainostanut jäsenmaksunsa halpuutta. Tänä vuonna se on 115 euroa eli 9,60 euroa kuukaudessa. A-kassa pistää paremmaksi: Jäsenmaksu on 96 euroa eli kahdeksan euroa kuukaudessa.

– Jäsenmaksusta tehdään aina esitys syksyllä Finanssivalvonnalle. Siinä arvioidaan työttömyysrasitus seuraavalle vuodelle, mutta myös muun muassa hallinnon ja henkilöstön kulut, Niskanen huomauttaa.
A-kassa työllistää tällä hetkellä hieman yli 130 henkeä.

Koronakriisi on koetellut myös ay-kassoja. Niskasen mielestä kokonaisuudessaan ne ovat kuitenkin pärjänneet hyvin. Kassojen taloudetkin ovat selvinneet kriisistä kuivin jaloin.

– Koronakriisi alkoi vuonna 2020 keväällä niin äkillisesti, että totta kai joidenkin alojen kassoilla tuli viivästyksiä maksatuksessa, mutta saatiin melko pian homma pelaamaan hyvin.
Kolmella, nyt yhdistyneellä kassalla, oli viime vuonna etuuksien saajia yhteensä vajaa 53 000.

– Toivomme, että luku alenee tänä vuonna. Ja jos ennusteet pitävät paikkansa, näin käy.

Niskanen arvioi, että alkuvuonna etuuksien maksatuksessa luvut pysyvät vielä korkeammalla. Se johtuu osin myös siitä, että perinteisesti teollisuuden aloilla vuodenvaihteeseen osuu lomautuksia ja rakennusalalla on omat kausivaihtelunsa.

Koronan lisäksi ongelmia on tuonut komponenttipula, joka vaikuttaa työllisyystilanteeseen. Finkan kautta A-kassassa on journalistien lisäksi myös taide- ja kulttuurialan työntekijöitä, joihin koronakriisi on iskenyt lujaa.

– Syksyllä budjettia tehdessä arvioitiin, että koronaepidemia alkaa hellittää, yhteiskunta pyörii ja teollisuuden aloilla menee hyvin. Korona ei kuitenkaan ole vielä hellittänyt. Mutta yrityksille on tullut uusia tilauksia ja investointeja tehdään. Kyllä me näemme edelleen valoisana tämän vuoden, Niskanen pohtii.

A-kassalla on Niskasen mukaan selkeä visio:

– Me luomme asiantuntevan ja palvelevan kassan, joka on lähellä jäsentä. Kehitämme jo ennestään hyvää palvelutasoa jatkuvan uudistumisen kautta. Kysymme ahkerasti jäsenistöltä toiveita uusista palveluista.

Jäseniä on jo kuunneltukin ennen yhdistymistä. A-kassassa puhelinpalvelua on uusittu, chat on toiminnassa ja sähköinen asiointi on tehty mahdollisimman helpoksi. Kassa menee myös työpaikalle, jossa on tulossa irtisanomisia tai lomautuksia – näin korona-aikana tosin Teamsin välityksellä.

– Jäsenemme saa jo ennen työttömyyden alkua tietoa, kuinka toimia, Niskanen kertoo.

Lisäksi luottamushenkilöille ja viranomaisille on omat palvelunsa. A-kassa saa myös luottamushenkilöiltä tietoa tulossa olevista lomautuksista ja työttömyyksistä.

Kassanjohtaja Irene Niskasen mukaan kaikki tämä auttaa A-kassaa arvioimaan, miten paljon rahaa kuluu ja miten se järjestää työt parhaimmalla mahdollisella tavalla.