Teatteri ja Tanssi
24.8.2020 13:49 ・ Päivitetty: 24.8.2020 15:50
Balettiarvio: Taitavasti tanssittu ilopilleri säkenöi Kansallisbaletissa
Kansallisbaletin syksyn ensimmäisen esityksen, koreografi Alexander Ekmanin ja säveltäjä Mikael Karlssonin teoksen Cow ensi-illan piti alun perin olla viime toukokuussa. Kuten niin monen muunkin asian, koronapandemia sekoitti ja siirsi myös tämän esityksen aikataulut.
Toisaalta voisi jopa sanoa, että teoksen perusfilosofia, lehmämäinen tyyneys sopii, jos mahdollista, vielä paremmin tähän loppukesän hetkeen. Eli kuten Ekman ja Karlsson käsiohjelmassa tiivistävät: vähemmän kiihtynyttä emotionaalisuutta ja enemmän rauhaa.
Teoksen lähtökohta on siis lehmä sekä symbolisesti että olemuksellisesti. Ja lehmä onkin koko esityksen ajan eri tavoin läsnä. Yksi roikkuu ylhäällä näyttämön edessä tuijotellen katsojia, lehmälaumakin näyttämöllä käväisee ja videolla näkyy myös ihan oikeita lehmiä. Mutta ennen kaikkea Antti Keinäsen lehmähahmo vie katsojan sydämen jakaessaan yleisölle käyttäytymisohjeita tai muuten vain kuljeskellessaan keskellä eri kohtauksia. Keinäsen gestiikka ja olemus ovat uskomattomia. Hän on todella sekä löytänyt sisäisen lehmänsä että lehmän ulkoisen habituksen ja liikkumistavan. Jo Keinäsen lehmän takia esitys on näkemisen arvoinen!
Suomen kansallisbaletti, oopperan päänäyttämö
Cow
Koreografia, lavastus ja valaistus Alexander Ekman – Musiikki Mikael Karlsson – Puvut Henrik Vibskov – Video T. M. Rives – Valaistuksen toteutus Fabio Antoci – Vieraileva harjoittaja Ana Maria Lucaciu
Mutta ei suinkaan pelkästään siksi.
Ekman on sanonut, että hän haluaa teoksillaan yllättää katsojan ja tuoda näyttämölle jotain odottamatonta. Ja siinä Cow todella onnistuu. Yhdestätoista kohtauksesta muodostuva puolitoistatuntinen on varsinaista mielikuvituksen lentoa. Missään vaiheessa katsoja ei pysty ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu, vaan hän pääsee ihastumaan ja yllättymään kerta toisensa jälkeen. Absurdi huumori kukkii raikkaasti, eikä energiassa säästellä. Fyysisestä ja rankasta yksityiskohtia pursuavasta liiketykityksestä leikataan lyyrisiin ja kauniisiin duettoihin, ryyditettynä tietenkin pienellä koomisella twistillä.
Hymyilyttää pitkään
Myös visuaalisesti teos noudattaa ”lehmämäistä” väriskaalaa. Niin Ekmanin lavastus kuin Henrik Vibskovin puvustus ovat tiukan mustavalkoisia terästettyinä muutamilla tarkoin harkituilla punaisilla yksityiskohdilla. Vibskov on kansainvälisesti palkittu muotisuunnittelija ja se näkyy lukuisten pukujen herkullisissa yksityiskohdissa, joita kaikkia ei millään ehdi rekisteröidä. Tyylikästä, viimeisteltyä ja nautittavaa.
Ekmanin pitkäaikainen yhteistyökumppani Mikael Karlsson on säveltänyt teokseen hyvin moni-ilmeisen ja kutkuttavan musiikin, jossa liikutaan vahvoista rytmeistä kauniiden jousistemmojen kautta hiljaisuuteen. Mukana on myös ihan oikeaa lehmän ammuntaa, tosin pitkälle käsiteltynä mutta tunnistettavana, varsinkin kun sen tietää.
Myös Kansallisbaletin tanssijakunta on huippuiskussa. Voisi melkein sanoa, että heistä välittyy huima tanssin nälkä ja esiintymisen vimma. Esitys todella elää ja säkenöi niin taitoa, energiaa kuin tunnettakin.
Cow on loistava tanssisyksyn aloitus, joka sekä lämmittää mieltä että hymyilyttää pitkään.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.