Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaatuminen oli Skinnarin mukaan yllättävä ja nopea käänne, jolla on paljon seurauksia.

– Ensin katsoa sitä positiivista puolta, että mitkä ne mahdollisuudet ovat lähteä kestävästi kehittämään Syyriaa, tukemaan kestävää ratkaisua myös alueellisesti. Ongelmia on paljon, pitää keskittyä ison kuvan lisäksi tavallisten ihmisten tukemiseen ja selviytymiseen, hän sanoo.

Hän kertoo keskustelleensa esimerkiksi Suomen turkkilaisen yhteisön ja kurdien kanssa siitä, miltä tilanne näyttää heidän näkökulmastaan. Millaista viestiä heiltä on tullut?

Skinnari pitää selvänä, että apua Syyriaan tarvitaan. Viime vaalikaudella kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä Syyrian humanitaarisesta avusta vastannut Skinnari muistuttaa, että humanitaarista apua on tarvittu valtavasti vuodesta 2011 lähtien. Ja tarvitaan nytkin.

– Tietysti tilanne on edelleen erittäin vaikea. Syyriassa on lähes 17 miljoonaa ihmistä välittömän avun tarpeessa.

Skinnari huomauttaa, että humanitaarista apua tarvitaan samaan aikaan enemmän kuin koskaan eri puolille maailmaa. Resurssit ovat siis maailmassa kovilla, hän kuvaa.

– Toivottavasti Syyriassa päästään rakentamaan luottamusta, yhteiskuntajärjestelmää ja kansalaisyhteiskuntaa, mutta realistina pitää ymmärtää, mistä lähdetään liikkeelle ja kenen kanssa. On paljon akuutteja kysymyksiä, joihin tarvitaan humanitaarista apua. Suomi on siinä edelleenkin mukana kansainvälisten järjestöjen kautta.

Suomen kehitysyhteistyö Syyriassa ja sen lähialueilla on keskittynyt rauhanrakentamiseen sekä naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistamiseen.

MILLÄ tavoin kansanedustajat pystyvät luomaan suhteita Syyriaan – maahan, jossa ei ole vuosikausiin parlamentarismia nähtykään? Syyriaan ei ole tällä hetkellä diplomaattisuhteita, maa kuuluu Suomen Beirutin-suurlähetystön vastuualueeseen.

– Valitettavasti täytyy sanoa, että eduskunnan resurssit ja rahkeet näissä asioissa ovat erittäin ohuet. On tärkeää, että eduskunta ja kansanedustajat ovat aktiivisia, mutta meidän ystävyysryhmätoimintamme esimerkiksi on tällä hetkellä resurssisyistä erittäin rajallista.

– On tärkeää, että asioista keskustellaan ja esimerkiksi tänään ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä tähän keskusteluun on mahdollisuus.

Eduskunnan virallisen kansainvälisen toiminnan lisäksi kansainvälisiä yhteyksiä ylläpitävät kansanedustajien perustamat ystävyysryhmät, joiden toiminta on epävirallista. Syyrialla tällaista ryhmää ei ole.

Skinnari toimii puheenjohtajana Keski-Aasian, Kiinan ja Persianlahden maiden ystävyysryhmissä. Miksi ystävyysryhmiä tarvitaan?

– Itse asiassa juuri nyt tässä maailmantilanteessa siltojen rakentamiselle kaikilla tasoilla olisi suurempi tarve kuin mihin pystytään, Skinnari katsoo.

– Kuten parlamentarismiin kuuluu, tarvitsemme ulkoministeriön lisäksi myös erilaisia alustoja ja pidän erittäin tärkeänä, että kansanedustajilla on mahdollisuus valiokuntatyön lisäksi luoda monipuolisesti verkostoa kansainvälisesti ja saada tietoa sekä näkemystä maailmantilanteessa ja maista konkreettisesti. Se on tärkeää, jotta pystyy näkemään kokonaisuuksia.

Millainen haaste on luoda yhteyksiä maahan, jossa parlamentarismista meidän ymmärtämällämme tavalla ole tietoakaan?

– Vaikka emme olisi samanmielisiä, on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. Dialogia tarvitaan. Meillä on paljon suoria yhteyksiä ja usein eduskunnan kansainvälisen osaston ja suurlähettiläiden kanssa katsotaan, mikä on parlamentin rooli, miten se voi täydentää ja tukea ulkoministeriön ja Suomen ulkopoliittisen johdon työtä. Usein nämä asiat pohjautuvat henkilökohtaisiin suhteisiin, joita on rakennettu vuosia tai vuosikymmeniä. Tämä on maratonlaji, yhdessä kaudessa ei ehdi paljon maailmassa rakentaa, hän sanoo.