Jo entuudestaan muun muassa työttömyyden, superinflaation, miljoonien pakolaisten ja korruption vaivaama maan hallinto oli luonnollisesti arvostelijoiden päämaali.

– Minulle on ollut koko ajan selvää, että meitä johtavat epäpätevät ihmiset ja epäpätevä hallitus. Mutta se mitä nyt on tapahtunut on jo täysin rikollista, puuskahti Beirutissa asuva Chadia Elmeouchi Noun sairaalavuoteeltaan BBC:n haastattelussa.

Carnegie Middle East Center -ajatushautomon johtajan Maha Yahyan mukaan kaikissa muissa maissa hallitus olisi jo pakannut laukkunsa ja eronnut.

– Beirut itkee ja huutaa: ihmiset ovat hysteerisiä ja he ovat väsyneitä, kiteytti puolestaan elokuvantekijä Jude Chehab Beirutin

tunnelmat.
Libanonin oikeusviranomaiset ovat luvanneet, että onnettomuudesta vastuussa olevat saavat ”maksimaalisen rangaistuksen”. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch peräänkuulutti torstaina kuitenkin riippumatonta ja puolueetonta tutkimusta turmasta, koska ”epäilemme Libanonin oikeusjärjestelmän kykyä siihen”.

Myös Beirutissa torstaina vieraillut Ranskan presidentti Emmanuel Macron peräänkuuluttaa kansainvälistä tutkintaa räjähdyksestä.

– Tarvitaan kansainvälinen, avoin ja läpinäkyvä tutkinta, jotta voidaan estää asioita jäämästä piiloon ja epäilyksiä nousemasta, Macron sanoi vierailunsa päätteeksi.

Presidentti vieraili torstaina tuhoutuneella satama-alueella, jossa vihainen ihmisjoukko huusi hallituksenvastaisia iskulauseita ja avunpyyntöjä Macronille. Vastauksena tähän Macron sanoi patistavansa Libanonin johtajia hyväksymään ”uuden poliittisen sopimuksen” ja ”muuttamaan järjestelmää, pysäyttämään Libanonin jakautumisen ja taistelemaan korruptiota vastaan”.

Kriisin helpottamiseksi Libanonissa järjestetään lähipäivinä kansainvälinen apukonferenssi, jossa kerätyt varat ohjataan suoraan niitä tarvitseville ihmisille sekä avustusjoukoille ja -järjestöille, Macron sanoi.

Beirutin keskustan lähes täydellisesti tuhonnut räjähdys oli valtava. Yleisradioyhtiö BBC:n haastattelemien Sheffieldin yliopiston asiantuntijoiden mukaan räjähdys oli kooltaan noin kymmenesosa Hiroshiman atomipommista ja ”eittämättä yksi suurimmista räjähdyksistä, jonka takana ei ole ydinmateriaali”.

Ainakin kuusitoista Beirutin sataman työntekijää on pidätetty räjähdyksen vuoksi, kertoi maan sotilassyyttäjä myöhään torstai-iltana. Syyttäjän kuulusteluun kutsuttiin yli 18 työntekijää, joista kuusitoista pysyy uutistoimisto AFP:n näkemän asiakirjan mukaan edelleen pidätettynä.

Sataman tulliviranomaisten johtajan Badri Daherin mukaan tulli oli toistuvasti pyytänyt, että ammoniumnitraatti vietäisiin pois satamasta.

– Jätän asiantuntijoiden selvitettäväksi sen, miksei näin tapahtunut, Daher sanoi.

Ammoniumnitraatti on peräisin Moldovan lipun alla purjehtineesta ja venäläisomisteisesta Rhosus-aluksesta. Alus oli vuonna 2013 matkalla Georgiasta Mosambikiin, kun se poikkesi Beirutin satamaan. Aluksen miehistöä edustavan lakiasiaintoimiston mukaan syynä oli tekninen vika.

Beirutissa Rhosus tutkittiin, eikä se saanut enää lupaa jatkaa matkaansa. Laivaa uhkasi useita oikeusjuttuja, minkä seurauksensa sen omistajat hylkäsivät aluksen Beirutin satamaan, kertoi BBC viitaten Shiparrested.com -verkkosivustoon, joka listaa laivoihin kohdistuvia oikeusjuttuja.

Kyproksen poliisi kertoi torstaina kuulustelleensa libanonilaisten viranomaisten pyynnöstä venäläismiestä laivan lastista. Miestä ei pidätetty.

Kuulusteltu mies ilmeisesti omisti laivan, ennen kuin viranomaiset ottivat laivan haltuunsa omistajaa vastaan nostetun oikeusjutun vuoksi.

Ammoniumnitraatti oli ensin laivassa, mistä se siirrettiin aikanaan varastoon. Sataman johtajan Hassan Koraytemin mukaan satamaviranomaiset olivat selvillä siitä, että aine on vaarallista, mutta heille ei ollut kerrottu, että se voisi aiheuttaa katastrofin.

Mosambikin viranomaiset kielsivät torstai-iltana tietävänsä mitään ammoniumnitraattia kuljettaneesta laivasta. Viranomaisten mukaan lastin lopullinen kohde ei ollut Mosambik vaan Zimbabwe tai Sambia, sillä ammoniumnitraattia käytetään kaivosteollisuuden käyttämien räjähteiden valmistuksen.

Beirutin tiistaisen räjähdyksen uhrimäärä oli torstaina alkuillasta noussut 137:een. Raivaustyöt kestävät kuitenkin vielä pitkään, joten uhreja todennäköisesti löytyy lisää, sillä kymmenittäin ihmisiä on kateissa.

Saksa ilmoitti, että uhrien joukossa on yksi saksalainen diplomaatti, joka kuoli asunnossaan Beirutin keskustassa.

Paikalliset viranomaiset ovat arvioineet, että räjähdys jätti kodittomaksi ainakin 300 000 ihmistä ja aineelliset vahingot ovat useita miljardeja dollareita.

Myös Ranskassa on aloitettu tutkinta räjähdyksestä. Viranomaiset kertoivat keskiviikkona, että räjähdyksessä haavoittui tämän hetken tietojen mukaan yli 20 Ranskan kansalaista.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö vertasi räjähdyksen humanitaarisia seurauksia Libanonin sisällissotaan. Järjestön mukaan räjähdyksessä vahingoittui satamassa sijaitsevia varastoja, joissa on säilytetty lääkkeitä ja rokotteita. Myös kolme sairaalaa sai vaurioita.

Suomi lähettää sisäministeriön päätöksellä Beirutiin asiantuntija- ja materiaaliapua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, jolta Libanon on pyytänyt kansainvälistä apua.

Beirutiin lähetetään kansainväliseen pelastustoimintaan koulutettu tiimi sekä muun muassa lääkintä- ja hygieniatarvikkeita. Tarvikkeiden hankinnassa ja kuljetuksessa on tehty yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin kanssa.

Suomi tukee myös Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) operaatiota Libanonissa, tiedotti ulkoministeriö torstaina.
Unicefin Suomen osasto ja Suomen World Vision kertoivat torstaina aloittaneensa hätäapukeräyksen lasten ja perheiden auttamiseksi Libanonissa.

Unicef auttoi välittömästi satama-alueen asukkaiden evakuoinnissa. Lisäksi järjestö jakaa parhaillaan puhdasta vettä sekä tarjoaa psykososiaalista tukea lapsille ja perheille.