Belgialaismedia: Ydinvoimala evakuoitu 80 kilometrin päässä Brysselin lentokentästä

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160322 3150; A police officers sets a security perimeter near Maalbeek metro station, on March 22, 2016 in Brussels, after a blast at this station near the EU institutions caused deaths and injuries. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / EMMANUEL DUNAND
Poliisi vartioi aluetta Maalbeekin metroaseman läheisyydessä.

Belgialaismedian mukaan Tihangen ydinvoimala on evakuoitu.

Ydinvoimala sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Brysselin lentokentästä.

AVAINSANAT

Analyysi: Yhdysvallat mainostaa olevansa läntisen maailman johtava kansanvalta, mutta edes salainen äänioikeus ei oikeasti toteudu

Kuva: Lehtikuva
usavaalit

Yhdysvaltain presidentinvaalin loppusuora alkaa maanantaina 27. syyskuuta kello 23 Suomen aikaa. Silloin käydään USA:ssa ensimmäinen kolmesta valtakunnallisesta vaalikeskustelusta suorassa tv-lähetyksessä. Aikaa vaalipäivään, 8. marraskuuta, on vain runsas kuukausi.

Mukana presidentinvaalin loppukeskusteluissa ovat demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump. Nyt nämä kaksi mielipidetutkimusten suosituinta presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa ensi kerran kasvotusten amerikkalaisten äänestäjien edessä. Voittajasta tulee Yhdysvaltain 45. presidentti.

Keskusteluun olivat pyrkimässä mukaan myös liberaalisen puolueen edustaja Gary Johnson ja vihreiden puolueen edustaja Jill Stein, mutta heidän kannatuksensa, noin 9% ja 6%, ei riitä ylittämään keskustelun pääsyvaatimuksena olevaa 15%:n äänikynnystä.

Vaaliväittelyn tärkeyttä korostaa, että republikaanit ovat viime hetkillä ilmoittaneet yllättäen myös Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen osallistuvan keskusteluun. Tämä on tavatonta, muttei ainutkertaista, ja vaalikeskustelun säännöt sallivat sen. Ilmoitus vahvistaa oletuksen, että republikaanit hyväksyivät Trumpin ehdokkaakseen vain hänen kansansuosionsa takia — ei siksi, että hän edustaisi republikaanien sisäpiirin poliittisia näkemyksiä ja pyrkimyksiä.

Trump joutui hyväksymään varapresidenttiehdokkaakseen henkilön, jota hän ei tunne.

Kun republikaanisen puolueen omat ehdokkaat eivät puolueen esivaaleissa voittaneet ulkopuolisena kisaan tullutta Trumpia, puolue päätti noudattaa vanhaa ohjetta: jos et voi voittaa vihollista, tee sen kanssa hyvä sopimus. Hintana republikaanipuolueen virallisesta presidenttiehdokkuudesta Trump joutui hyväksymään varapresidenttiehdokkaakseen henkilön, jota hän ei tunne ja jonka puolue nimitti ja mihin Trumpilla ei ollut mitään sanomista.

Näin republikaanit haluavat presidentinvaaleissa Trumpin saamat äänet. Mutta jos Trump valitaan, ääniä hallinnoi varapresidentti, joka on republikaanisen puolueen sisäpiirin, muttei puolueen äänestäjien valitsema. Mike Pence toimii siis Trumpin päällystakkina, mitä juuri ilmoitettu poikkeuksellinen menettely ratkaisevissa vaalikeskusteluissa todistaa. Puolueen paikkavartiointi on niin tiukka, että Trump on suorastaan holhouksessa.

Donald Trump puhuu.

Yhdysvaltain demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on, että presidentin valtakausi on lyhyt — vain neljä vuotta — mutta presidentinvaalin kampanjat ovat pitkiä. Nykyinenkin on kestänyt jo 16 kuukautta jokapäiväisessä mediakylvyssä, ja vielä on puolentoista kuukauden loppukiri jäljellä vaalipäivään.

Jos ollaan aivan tarkkoja, nyt käynnissä oleva vaalikampanja alkoi itse asiassa jo ennen kuin presidentti Barack Obama ehti aloittaa toisen kautensa. Republikaanit julkistivat oman, vuoden 2016 vaalien voittoon tähtäävän tavoiteohjelmansa jo loppuvuodesta 2012. Presidentin lyhyt valtakausi USA:ssa on johtanut käytännössä koko vaalikauden mittaiseen poliittiseen taisteluun, mikä on varsinkin Obaman toisella kaudella häirinnyt presidentin ja lakia säätävän kongressin työrauhaa.

Viime vuodet demokraattisen presidentti Obaman ja republikaanien hallitseman kongressin välit ovat olleet käytännössä poikki ja lainsäädäntötyö on ollut pahasti pysähdyksissä. Äänestäjät antavat presidentille työstään paremman arvosanan kuin kongressille: 52% amerikkalaisista hyväksyy Obaman toiminnan, mutta vain 13% hyväksyy kongressin työskentelyn.

Toinen Yhdysvaltojen demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on vaalien rahoitus. Julkisen vallan puoluetukea ei ole, joten puolueet joutuvat rahoittamaan toimintansa valtaosin kannattajiensa lahjoituksin. Kansalaisten lahjoitusten rahamäärää puolueen ehdokkaille ja puolueille on ollut lailla rajoitettu.

Yhdysvaltain korkein oikeus päätti kuitenkin vuonna 2010 muuttaa rajoituksia ja sallia republikaanienemmistönsä turvin myös yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen osallistumisen vaalirahoitukseen, kiertoteitse ja käytännössä ilman mitään kattoa.

Tämä on johtanut ns. pimeän rahan virtaamiseen vaalitaisteluun. Varakkaat yksityishenkilöt ja organisaatiot ovat kanavoineet nimettöminä ja nimellään kymmenien miljoonien dollareiden yksittäisiä lahjoituksia vuoden 2016 vaaliin, niin republikaaneille kuin demokraateillekin. Tarkoituksena on tietenkin vaikuttaa vaalin lopputulokseen lahjoittajien pyrkimysten eduksi. Kahden viime vuoden lahjoitusten arvo ylittää jo nyt 1,1 miljardia dollaria eli pyöreästi 1 000 000 000 euroa. Ja rahavirta jatkuu vuolaana vaalipäivään saakka.

Kolmas Yhdysvaltojen demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on, että USA ei ole demokratia. Maa mainostaa olevansa läntisen maailman johtava kansanvalta, mutta sitä se ei ole. Demokratian kolme perusominaisuutta ovat yleinen, yhtäläinen ja salainen äänioikeus. Yhdysvalloissa kaksi ensimmäistä toteutuvat vain osittain, ja kolmas ei ollenkaan.

Yhdysvalloissa on noin 50 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestäjiksi.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei tule USA:ssa automaattisesti kaikille 18 vuotta täyttäneille. Se on optio, joka on kansalaisen itse aktivoitava. Aktivoiminen tapahtuu rekisteröitymällä kirjallisesti äänestäjäksi. Rekisteröitymisen yhteydessä on ilmoitettava, mitä puoluetta ensisijaisesti kannattaa. Vaihtoehtoja ovat demokraattien ja republikaanien lisäksi muun muassa liberaali ja vihreä puolue, mutta myös puolueista riippumattomaksi voi ilmoittautua.

Kerran aktivoitu äänioikeus on voimassa pysyvästi. Pitää vain muistaa tehdä jokaisen muuton yhteydessä osoitteenmuutos. Jos ei tee,äänioikeusilmoitus lähetetään vanhaan osoitteeseen, uudelle asukkaalle. Koska äänestyspaikalla ei useimmiten tarvitse näyttää henkilötodistusta, uusi asukas voi äänestää edellisen nimissä, vaikkei olisi koskaan itse rekisteröitynyt äänestäjäksi. Yhdysvalloissa on noin 50 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestäjiksi. Rekisteröidyistä äänestäjistä, joita on 150 miljoonaa, noin 13% eli vajaat 20 miljoonaa ei ole ilmoittanut osoitteen muutoksesta.

Äänestäjäksi rekisteröityminen vie amerikkalaisilta demokratian keskeisimmän ominaisuuden, vaalisalaisuuden. Jokaisella äänestyspaikalla on julkisesti nähtävänä luettelo oman äänestysalueen rekisteröidyistä äänestäjistä nimineen, osoitteineen ja puoluekantoineen. Tiedot ovat myös julkisesti kaupan. Esimerkiksi kotikaupunkini San Diegon 1,3 miljoonasta asukkaasta äänestäjiksi rekisteröityneitä on 667 000 (vain alle 53% äänioikeutetuista!) ja heidän puoluekannatuksensa saa tietää alkaen hintaan 500 dollaria, sen mukaan kuinka yksityiskohtaisia taustatietoja haluaa.

Hillary Clinton olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti.

Hillary Clinton olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti.

Näissä merkeissä menen vaimoni kanssa äänestämään Yhdysvaltain presidentinvaalissa tiistaina 8. marraskuuta. Minua ja vaimoani tervehditään jo vaalihuoneiston ovella iloisin jälleennäkemishuudoin. “Nuo ovat demokraatteja”, ilmoittaa kollegoilleen kovaan ääneen naapurimme, merijalkaväen eläkeläinen, joka on ollut pitkään vaalivirkailijana. Kaikki sisääntulijat saavat saman äänekkään tunnistuskohtelun puoluekannastaan riippumatta. Iloisen puheensorinan säestämänä annamme virkailijalle äänioikeusilmoituksen, joka on tullut kotiin postissa.

Nyt tullaan vielä yhteen amerikkalaisen demokratian erikoisuuteen. Suomessa presidentinvaalissa äänestetään vain presidentistä ja eduskuntavaaleissa äänestetään vain kansanedustajista. Näin ei ole USA:ssa. Yksissä vaaleissa äänestetään monesta asiasta, kustannustehokkuuden nimissä.

Niinpä meille on postissa tullut äänioikeusilmoituksen lisäksi yli 200-sivuinen kirjanen, joka esittelee presidentinvaaleissa äänestettäviä henkilöitä ja asioita. Olemme yrittäneet tuntikausia ymmärtää oppaan ohjeita ja suorittaneet kuivaharjoittelua, jotta itse äänestys sujuisi nopeammin, ehkä jopa alle vartin.

Vaalipaikalla saamme äänestyskoppiin mukaamme metrin pituisen äänestyslistan. Äänestämme Yhdysvaltain presidentistä ja varapresidentistä, kongressiin edustajainhuoneen ja senaatin jäsenistä, Kalifornian osavaltion virkailijoista, San Diegon kaupunginjohtajasta, noin 30:stä kansalaisaloitteesta sekä oman puolueemme, demokraattien, ehdokkaista paikallisen julkishallinnon luottamustehtäviin.

Toivomme, että äänestysvilkkaus olisi edes yli 50%. Koska paikallisia äänestyksiä on usein, jopa neljästi vuodessa, amerikkalaiset äänestäjät ovat laiskistuneet. Kun äskettäin äänestettiin vähimmäistuntipalkan korottamisesta San Diegossa, äänestysprosentti jäi hieman yli 20:een. Näin vähimmäispalkka-aloite hylättiin. Se oli vaaleilla valituissa kaupungin päättävissä elimissä kylläkin hyväksytty aiemmin jo kahdesti, mutta työnantajapiirien viime hetken “kansalaisaloite” keräsi riittävästi kannatusta ja johti suoran demokratian nimissä “kansanäänestykseen”. Kansa ei enää jaksanut äänestää.

No, nyt me äänestämme. Virkailija leimaa äänestyslistamme, ja sujautamme sen laatikkoon. Pikku palkintokin odottaa. Se on pieni tarra, jossa on tähtilipun kuva ja teksti ” I Voted ” eli minä äänestin. Jokainen saa yhden sellaisen. Sama tarra on ollut käytössä niin kauan kuin olemme äänestäneet.

Vaihtelu virkistäisi. Jospa saataisiin uusi tarra, jos Trumpista tulisi presidentti?

Alpo Collanus
Kirjoittaja on Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen, ja asunut USA:ssa vuodesta 1997.

Jeremy Corbyn jatkaa Labourin johdossa

Kuva: Lehtikuva

Jeremy Corbyn jatkaa brittien työväenpuolueen Labourin johdossa. Asiasta kertoi tuoreeltaan Labour Twitter-tilillään.

Corbyn voitti haastajansa Owen Smithin selvin, 61,8%—38,20%, luvuin.

Corbynilla, 67, on luja kannatus puolueen jäsenten keskuudessa. Heitä on tullut sankoin joukoin lisää Corbynin valtakaudella. Hänen kampanjatilaisuutensa ovat olleet menestyksiä.

Toisaalta useimmat puolueen kansanedustajista ovat menettäneet häneen tyystin luottamuksensa. Monet pelkäävät, ettei työväenpuolueella ole mahdollisuuksia nousta pääministeripuolueeksi Corbynin johdolla.

Ideologisena vasemmistolaisena pidetty Corbyn valittiin Britannian työväenpuolueen puheenjohtajaksi syyskuussa 2015, kun Ed Miliband luopui paikastaan hävittyjen vaalien jälkeen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Pommitukset jatkuvat – Syyrian tukiryhmältä ei keinoja elvyttää tulitaukoa

Kuva: Lehtikuva
syyria
Ulkoministerit Sergei Lavrov Venjältä ja John Kerry Yhdysvalloista keskustelivat eilen Syyrian tilanteesta tuloksetta.

Syyrian tukiryhmän kokous on päättynyt vailla ratkaisua siihen, miten elvyttää Syyrian rikkoutunut tulitauko. Syyrian tukiryhmä kokoontui Yhdysvaltain ja Venäjän johdolla New Yorkissa torstai-iltana.

Tarkoituksena oli saada aikaan kestävä tulitauko Syyriaan.

Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn mukaan neuvotteluissa Venäjä ei pystynyt lupaamaan pommitusten lopettamista Syyriassa. Myöskään Ranskan ulkoministerin Jean-Marc Ayraultin mukaan Venäjä ei pystynyt tarjoamaan tyydyttävää ratkaisua pommitusten lopettamiseksi.

– Nyt kysymys on, onko olemassa todellisia mahdollisuuksia päästä eteenpäin. On selvää, ettemme voi enää jatkaa samalla tiellä, Kerry sanoi kokouksen jälkeen.

Kerryn mukaan prosessiin täytyisi löytää uskottavuutta. Hän sanoi, että Venäjän on lopetettava ilmaiskut Syyriassa.

– Ei pelkästään päiväksi tai kahdeksi, vaan niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista, jotta kaikki voivat nähdä heidän olevan tosissaan, Kerry sanoi.

On selvää, ettemme voi enää jatkaa samalla tiellä.

Kerry sanoi olevansa valmis tapaamaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uudelleen tänään.

YK:n Syyria-lähettiläs Staffan de Mistura oli oli pettynyt ja kuvaili tukiryhmän kokousta pitkäksi ja hankalaksi. Pessimistisestä ilmapiiristä huolimatta de Mistura vakuutti Yhdysvaltojen ja Venäjän olevan tosissaan ratkaisun löytämiseksi Syyrian tilanteeseen.

Hän syytti muita, nimeämättömiä osapuolia tulitaukoaloitteen sabotoimisesta. Hän lisäsi myös, että koska Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät edelleen löytää ratkaisua, olisi väärin julistaa yritys epäonnistuneeksi.

Kerry, Lavrov ja 21 muun maan tukiryhmän edustajaa kokoontuivat viimeksi YK:n yleiskokouksen yhteydessä tiistaina. Tuolloinkaan neuvotteluissa ei edistytty.

Syyrian tulitauko rikkoutui viikon alussa. Myöhään torstai-iltana raportoitiin myös Syyrian hallinnon joukkojen aloittaneen hyökkäyksen Aleppon kaupungin itäosaan. Alue on kapinallisten hallussa.

Hyökkäyksestä kertoi valtiollinen uutistoimisto Sana. The Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Syyrian hallinnon joukkojen hyökkäys on laaja ja sitä tukevat Venäjän ilmaiskut.

Aleppo on ollut vuodesta 2012 jakaantuneena hallituksen hallinnassa olevaan länsiosaan ja kapinallisten valvomaan itäosaan.

YK vetosi suoraan presidentti Assadiin avun toimittamiseksi Aleppoon

Kuva: Afp/karam al-masri
LKS 20160922 (FILES) This file photo taken on July 23, 2016 shows Syrian civil defence volunteers, known as the White Helmets, carrying a body after digging it out from under the rubble of a building following a reported airstrike on the rebel-held district of al-Fardous in the northern city of Aleppo on July 23, 2016. The Syrian Civil Defense organisation "White Helmets" is announced on September 22, 2016 as one of four laureates of the Right Livelihood Award, dubbed as "Alternative Nobel Prize", besides Russian human rights advocate Svetlana Gannouchkina of Memorial, Mozn Hassan of the organisation for Feminist studies "Nazra" and Turkish independant newspaper Cumhuriyet. / AFP / KARAM AL-MASRI - LEHTIKUVA / AFP
Auttajia Aleppossa.

YK:n Syyrian humanitaarisen operaation johtaja Jan Egeland vetosi torstaina suoraan presidentti Bashar al-Assadiin avun toimittamiseksi Aleppoon. Syyrian ja Turkin rajalla odottaa Egelandin mukaan 40 avustusrekkaa.

– Kuljettajat nukkuvat rajalla ja niin he ovat tehneet viikon ajan. Joten presidentti Assad, tekisittekö parhaanne, jotta pääsisimme Aleppon itäosaan ja myös muille piiritetyille alueille, Egeland sanoi lehdistötilaisuudessa Genevessä.

Hänen mukaansa ruokatarvikkeet rajalla pilaantuvat pian, jos kuljetukset eivät pääse lähtemään.

Syyrian hallituksen joukot ovat piirittäneet kapinallisten hallussa olevaa Aleppon itäosaa heinäkuun alusta. Piiritysrenkaan sisällä on noin 250 000 ihmistä, jotka tarvitsevat kipeästi humanitaarista apua.

Torstaina YK:n avustuskuljetus eteni kohti piiritettyä aluetta Damaskoksen seudulla. Egelandin mukaan toiveissa on, että lähipäivinä voitaisiin avustustarvikkeita kuljettaa myös Madayaan, missä ihmiset ovat nähneet nälkää.

Kaupungin itäpuolella raivosivat tulipalot

Aleppon itäpuoli oli torstaina ilmiliekeissä raskaiden taisteluiden ja ilmaiskujen jäljiltä.

Itäisessä Bustan al-Qasrin kaupunginosassa oleva uutistoimisto AFP:n toimittaja kertoi, että hänen kotikatunsa oli liekeissä sen jälkeen, kun sotakoneet olivat pudottaneet palopommeja.

Syyrian sotaa seuraavan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan yölliset iskut olivat voimakkaimpia kuukausiin. Ainakin 13 ihmistä kuoli, järjestö kertoi.

Aleppo oli aikanaan Syyrian kaupallinen ja teollinen keskus, mutta vuodesta 2012 se on ollut jakaantuneena hallituksen hallinnassa olevaan länsiosaan ja kapinallisten valvomaan itäosaan.

Syyrian tulitauko loppui alkuviikosta, kun Syyrian armeija ilmoitti jatkavansa taisteluja. Syyrian tukiryhmän edustajien oli määrä tavata torstai-iltana Suomen aikaa New Yorkissa Yhdysvaltojen ja Venäjän johdolla.

Viimeksi edustajat kokoontuivat YK:n yleiskokouksen yhteydessä tiistaina. Tuolloin neuvotteluissa ei kuitenkaan edistytty.
STT-AFP 

AVAINSANAT

Aborttioikeus kuumentaa jälleen tunteita Puolassa – parlamentissa otettiin kantaa puolesta ja vastaan

Kuva: AFP / WOJTEK RADWANSKI
LKS 20160922 WRAD0903; (FILES) This file photo taken on April 09, 2016 shows people attending the anti-government, pro-abortion demonstration in front of parliament, on April 9, 2016 in Warsaw. Pro-choice activists in Poland sent a citizens' bill to parliament on August 4, 2016 intended to ease access to abortion in the staunchly Catholic EU state and torpedo moves toward a near total ban on terminations. / AFP / WOJTEK RADWANSKI - LEHTIKUVA / AFP
Aborttioikeuksien puolustajat osoittivat kesällä Puolassa mieltään. Tutkimusten mukaan puolalaisten enemmistö ei halua kiristää tai löysentää nykyistä aborttilainsäädäntöä. 

Taistelu aborttioikeudesta jatkui Puolassa torstaina, kun asiasta alettiin keskustella maan parlamentissa. Esillä olivat kilpailevat aloitteet, joissa toisessa haluttaisiin laajentaa aborttioikeutta ja toisessa tiukentaa nykyistä oikeutta.

Aborttien täyskielto nousi Puolassa keskusteluun viime keväänä. Abortin kieltäjät aloittivat nimien keräämisen kansalaisaloitteeseen, joka kieltäisi abortin kaikissa olosuhteissa. Nykyään abortti on Puolassa sallittu, jos raskaaksi tullut nainen on raiskattu tai insestin uhri, raskaus uhkaa äidin henkeä tai terveyttä tai sikiö on vakavasti epämuodostunut.

Abortin kieltävä kansalaisaloite sai nimiä parissa kuukaudessa reilusti yli vaadittavan 100 000 allekirjoituksen.
– Saimme kerättyä lähes puoli miljoonaa allekirjoitusta, kertoo tyytyväinen Joanna Banasiuk, joka toimii abortin täyskieltoa ajavan Ordo Iuris -järjestön varapuheenjohtajana.

Allekirjoitusten kerääminen ei Puolassa ole helppoa. Toisin kuin Suomessa, Puolassa ei kansalaisaloitetta voi allekirjoittaa internetissä. Jokaisen tukijan allekirjoitus on saatava paperille ja toimitettava kansallisen vaalikomission tarkistettavaksi.

Puolalaisnaiset matkustavat Saksaan

Aborttioikeuden puolustajat keräsivät puolestaan yli 200 000 nimeä omaan kansalaisaloitteeseensa.

Aborttioikeutta kannattava Federa-järjestö arvioi, että joka vuosi noin 100 000 puolalaista tekee jo nyt laittoman abortin Puolassa tai matkustaa ulkomaille saadakseen abortin. Helposti maahankuljetettavat aborttipillerit ovat helpottaneet raskaudenkeskeytyksen tekemistä klinikoiden ulkopuolella. Lisäksi esimerkiksi itäisessä Saksassa on mahdollista tehdä abortti klinikalla, jossa kaikki palvelut voi saada puolaksi.

Federan johtajan Krystyna Kacpuran mukaan rajoitukset uhkaavat naisten terveyttä ja jopa henkeä. Erityisesti myöhäisessä vaiheessa tehdyt abortit vaativat jälkiseurantaa sairaalassa.

– Ulkomailla tai laittomasti Puolassa abortin tehnyt nainen ei voi mennä sairaalaan, jos hänellä on terveysongelmia abortin jälkeen. Sairaaloiden täytyy ilmoittaa poliisille abortin tehneestä naisesta, jota uhkaa jopa viiden vuoden vankeus. Jopa keskenmenot tutkitaan ja nainen voi joutua syytteeseen, Kacpura sanoo.

Kacpuran mukaan aborttikielto eriarvoistaa rikkaita ja köyhiä. Vaurailla on varaa teetättää aborttinsa turvallisimmissa olosuhteissa esimerkiksi ulkomailla, mutta köyhät naiset joutuvat todennäköisemmin tekemään laittomat raskaudenkeskeytyksensä vaarallisissa olosuhteissa ilman ammattilaisen apua.

Kansalaisten enemmistö ei tue lakimuutoksia

Puolalaisen CBOS-tutkimuslaitoksen viime keväänä tekemien kyselyiden mukaan enemmistö puolalaisista ei kannata aborttioikeuden täyskieltoa. Kolme neljästä puolalaisesta sallisi abortin raiskauksen ja insestin uhreille sekä äidin hengen tai terveyden ollessa uhattuna. Vähän yli puolet hyväksyy abortin, jos sikiö on epänormaali.

– Asenteet aborttia kohtaan ovat selkeimmin sidoksissa uskonnon harjoittamiseen. Useimmin aborttikieltoa kannattavat ihmiset, jotka käyvät kirkossa vähintään kerran viikossa, kertoo CBOS:n tutkija Marta Bozewicz.

Visa Noronen, Berliini

 

 

AVAINSANAT