Edellisen illan äänestyksessä sekä voiton että tappion kärsinyt pääministeri Boris Johnson ei suostunut ehdottamaan uutta aikataulua EU-eroa koskevien lakien käsittelylle, ennen kuin EU ilmoittaa millaista lisäaikaa se mahdollisesti Britannialle tarjoaa.

– Tarkoitukseni on mennä eteenpäin, mutta pelkäänpä että meidän on nyt nähtävä, mitä ystävämme EU:ssa päättävät meidän puolestamme, Johnson muotoili alahuoneessa ja osoitti syyttävällä sormella pääministerin aiemmat suunnitelmat torpanneita opposition edustajia.

Johnson korosti, että aloite jatkoajasta on lähtöisin parlamentista ja ettei hän itse edelleenkään kannata brexitin lykkäystä. Pääministeri toisti useaan otteeseen kannattavansa yhä eroa 31. lokakuuta mennessä, vaikka sen toteutuminen ei käytännössä ole enää mahdollista.

EU-maiden suurlähettiläiden oli määrä käsitellä asiaa keskiviikkoiltana, mutta kokouksesta ei odotettu virallista vastausta Britannialle.

Muun muassa Ranska ja Saksa ovat väläytelleet selvästi lyhyemmän teknisen jatkoajan mahdollisuutta ja peränneet Britannialta selkeää syytä lykkäyksen myöntämiselle. Jos yhteistä näkemystä ei synny, on EU-lähteiden mukaan mahdollista, että asiasta pidetään ylimääräinen huippukokous maanantaina.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mielestä kolme kuukautta olisi järkevä lisäaika brexitille ja hän arvioi Tuskin myös sellaista lopulta esittävän.

Pidempi kolmen kuukauden lykkäys sopisi myös Britannian opposition työväenpuolueelle, josta on viestitetty puoleen olevan siinä tapauksessa valmis tukemaan pääministerin mahdollista esitystä uusista parlamenttivaaleista. Puolue haluaa varmistaa, ettei sopimukseton EU-ero voi toteutua ennen kuin vaalit on järjestetty. Johnson ei voi päättää vaaleista omin päin vaan tarvitsee kahden kolmasosan tuen parlamentista.

Jatkoaika tammikuun loppuun olisi EU:lle sikäli helppo, että se noudattaisi tarkoin Britannian pyyntöä eikä unionin voisi syyttää sekaantuneen saarivaltion sisäpoliittisen riittelyn osapuoleksi.

On myös mahdollista, että jatkoaikaan liitetään jouston mahdollisuus sille varalle, että Britannian parlamentti saisi brexit-erolait käsiteltyä jo ennen tammikuun loppua.

Britannian parlamentin hyväksymän lain mukaan Johnsonin on suostuttava EU:n ehdotukseen brexit-lykkäyksestä.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkijan Timo Miettisen mukaan uuden vaalit kelpaisivat lopulta myös Johnsonille, jonka konservatiivit johtavat selvästi mielipidetiedusteluja.

– Veikkaisin, että uudet vaalit ovat Johnsonin kannalta parempi vaihtoehto hakea uutta vauhtia erosopimuksen ratifiointiin. Silloin hän ehkä saisi suoristettua konservatiivipuolueen rivit ja asetettua ehdokkaita, jotka olisivat varauksetta sopimuksen takana, Miettinen sanoo.

STT–Niilo Simojoki, Saila Kiuttu, Maria Rosvall