Britannian pakotteet kohdistuvat viiteen venäläispankkiin ja kolmeen erittäin varakkaaseen henkilöön, kertoi maan pääministeri Boris Johnson tiistaina parlamentille.

Pakotteiden kohteena olevat venäläispankit ovat Rossija, IS Bank, GenBank, Promsvjazbank ja Mustanmeren kehitys- ja jälleenrakennuspankki. Britannian pakotelistalle päätyneiden miljardöörien Gennadi Timtshenkon sekä Igor ja Boris Rotenbergin Britanniassa oleva varallisuus jäädytetään ja heidän maahanpääsynsä evätään.

Boris Rotenberg ja hänen veljensä Arkadi Rotenberg ovat liikemiehiä, jotka tunnetaan presidentti Putinin ystävinä. Boris Rotenbergilla on myös Suomen kansalaisuus. Arkadi Rotenberg on ollut Britannian pakotelistalla jo vuodesta 2014 alkaen.

Johnsonin mukaan kyseessä on ensimmäinen ”rypäs” pakotteita ja lisäpakotteita ollaan valmiina ottamaan käyttöön Yhdysvaltain ja EU:n rinnalla.

EU-pakotteiden kohteena myös venäläispankkeja

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mukaan EU:n pakote-ehdotuksiin lukeutuu toimia, jotka muun muassa kohdistuisivat venäläisiin pankkeihin ja Venäjän valtion pääsyyn EU:n finanssimarkkinoille.

Lisäksi ehdotuksena on asettaa pakotteita henkilöitä vastaan, jotka ovat osallistuneet laittomaan päätökseen separatistialueiden tunnustamisesta. Nimilistaa pakotteiden kohteista ei ole vielä julkistettu.

Pakotteiden kohteeksi joutuvat pankit olisivat sellaisia, jotka ovat rahoittavat Venäjän asevoimia ja muita toimia Itä-Ukrainan separatistialueella.

EU kohdistaa pakotteita myös separatistialueiden ja EU:n väliseen kauppaan.

EU:ssa on valmisteltu laajaa pakotepakettia siltä varalta, että Venäjä laajentaa sotatoimiaan Ukrainaa vastaan. Nyt ilmoitetut ehdotukset ovat vasta osa suunnitelluista toimista.

Ulkoministerit keskustelevat pakotteista Pariisissa

Pakote-ehdotuksista keskustellaan tänään, kun EU:n ulkoministerit kokoontuvat iltapäivällä Pariisissa. Kokous alkaa kello 17 Suomen aikaa. Ulkoministerien tapaaminen on epävirallinen, joten kokouksessa ei tehdä virallisia päätöksiä. Varsinainen päätös pakotteista voitaisiin vahvistaa esimerkiksi jäsenmaiden kesken kirjallisella menettelyllä.

Von der Leyenin ja Michelin mukaan pakotteiden hyväksymisessä edetään viivästyksettä.

EU-jäsenmaiden kerrotaan olevan yhtenäisiä pakotteiden suhteen. EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell sanoi aamulla, että sanktioiden laajuudesta päättävät ulkoministerit, mutta kertoi olevansa varma yksimielisestä päätöksestä.

Suomi on ilmoittanut aiemmin vastaavansa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

Myös Yhdysvaltojen odotetaan kertovan tänään omista Venäjälle asetettavista sanktioistaan.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden määräsi jo aiemmin pakotteita Luhanskin ja Donetskin alueille. Määräys kieltää yhdysvaltalaisia esimerkiksi käymästä kauppaa tai tekemästä uusia investointeja separatistialueille.

Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi tiistaina, että Saksan ja Venäjän välinen Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään.

Scholz kertoi pyytäneensä keskeyttämään saksalaisviranomaisten tarkasteluprosessin kaasuputken käyttöönottamiseksi.

-  Voimme ottaa muitakin sanktioita käyttöön, mutta tässä vaiheessa on kyse siitä, että teemme jotain erittäin konkreettista, Scholz kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Nord Stream 2 -kaasuputken oli määrä tuoda venäläisen Gazpromin maakaasua Itämeren ali Saksaan. Yli tuhat kilometriä pitkä kaasuputki valmistui viime vuonna.

Hanke on aiheuttanut jännitteitä Saksan ja sen liittolaisten välillä. Kaasuputken on epäilty antavan Venäjälle liikaa vaikutusvaltaa, sillä se lisäisi Saksan energiariippuvuutta Venäjästä.