Kasvuennusteissa oli lievää laskua, mutta kaikesta huolimatta talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä kansainvälisen talouden huonoista uutisista huolimatta.

Kun kuitenkin talouden kasvu on hiipumassa alle prosenttiin, se ei valtiovarainministeriön mukaan riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin.

Tarvitaan toimia, joilla pyritään kestävään kilpailukykyyn sekä korkeampaan työllisyyteen ja tuottavuuteen. Julkisen talouden alijäämäksi ilman uusia toimia arvioidaan 2023 3,7 miljardia euroa.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) toteaa Demokraatille, että tuoreet talousluvut ovat olleet koko ajan hallituksen tiedossa, kun se on valmistellut budjettia.

– Itse asiassa, kun tarkemmin lukee budjettia, se tarkoittaa käytännössä sitä, että sen vaikutus ensi vuoden talouskasvuun on 0,5 prosenttiyksikköä. Sieltä voi lukea yksittäisiä asioita, muun muassa perusturvan korotuksen ja eläkekorotuksen. Ne vaikuttavat BKT-mittakaavassa noin 0,1 prosentin talouskasvun verran. Eli kun pienituloisille nostetaan toimeentuloa, se tarkoittaa suoraan kulutuksen lisääntymistä ja BKT:n kasvua, Rinne toteaa.

Rinne pitää budjetin viritystä hyvänä.

– Tämän budjetin vaikutus on lainaten valtiovarainministeriön virkamiehiä niin kuin nenä päähän. Se vaikuttaa finanssipoliittisesti juuri oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Kun ensi vuonna huhtikuussa ja viimeistään elokuussa konkreettisia työllisyystoimia lähdetään päättämään, kokonaisuus näyttää tällä hetkellä siltä, että ollaan juuri valtiovarainministeriön virkamiesten katsauksessa esittämiä toimenpiteitä tekemässä. Niillä Suomen talous pitkällä aikavälillä tulee kestäväksi ja talouskasvun pohja vakautuu.

Rinne sanoo hallituksen pitävän kiinni siitä, että julkinen talous on tasapainossa 2023 ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

– Ei mitenkään mahdoton tavoite, jos esimerkiksi valtiosihteeri Martti Hetemäen puheisiin on uskominen. Ja uskon kyllä.

Rinne kertaa, miten työllisyystoimissa on kyse kahdesta eri luvusta. Toinen on perusuran mukainen 73,1% vuoteen 2023 mennessä. Se on valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan tulossa ilman hallituksen toimia.

Sitten on hallituksen toimenpiteillä päätettävät 60 000 lisätyöllistä.

– Me teemme suhdanneluontoisia toimenpiteitä kuten muun muassa kesäkuun lisäbudjetissa 600 miljoonaa euroa infrarakentamiseen, teihin ja rautateihin. Sillä luotiin noin 7 500 henkilötyövuotta. Niitä emme laske näihin lisätyöpaikkoihin, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä työllisyysasteen nousuun, vaan ne ovat suhdanneluontoisia toimenpiteitä. Näitä tullaan lisäämään tarpeen vaatiessa ja niitä täytyykin lisätä, sillä näytä tiehankkeita tarvitaan kasvun pullonkaulojen purkamiseen, Rinne selventää.

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu siitä, miten hallitus toimisi, jos työllisyystavoitteisiin ei päästäisi. Rinteen Suomen Kuvalehdelle antama haastattelu herätti keskustelua siitä, mistä hallitus tuolloin leikkaisi ja olisivatko pysyvätkin menot listalla.

– Hallitusohjelmassa on todettu, että jos 2020 elokuussa joudutaan toteamaan, ettei olisi 30 000 lisätyöpaikkaa päätösperusteisesti valtiovarainministeriön arvioimana olemassa. Se tarkoittaa sitä, että silloin pitäisi arvioida, mitä tehdään niille menokorotuksille, joita siitä eteenpäin olisi tulossa, Rinne toteaa Demokraatille.

Siitä eteenpäin?

– Siitä eteenpäin olisi tulossa. Näin todetaan hallitusohjelmassa.

Eli ne eivät voi tarkoittaa nyt jo sovittuja, vaan joko kertaluontoisia investointeja tai tulevia pysyviä menoja?

– Niin kuin sanottu niin mennään ihan puhtaasti hallitusohjelmalinjausten mukaan, Rinne sanoo.

Kertaluontoisia investointeja hallitus aikoo rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ounasteli Demokraatille, että ensimmäisenä vuonna liikkeelle laskettavista investoinneista saatettaisiin selvitä pelkillä osinkotuloilla.

Ensi vuonna kertaluonteisia menoja käytetään 750 miljoona euron edestä. Budjetissa muiden menojen pohjaksi on jo laskettu 1,4 miljardia osinkotuloja.

Rinne ei ota tarkemmin kantaa asiaan mutta muistuttaa, että osingoilla eteneminen olisi kovan työn takana.

– Omistajaohjausministeri yhdessä alakohtaisten ministerien kanssa katsoo.

Tällä hetkellä yhtiöitä ei ole myynnissä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi Talouselämässä, että Sitran pääomasta irrotetaan 100 miljoonaa euroa.

Sitran hallitus valmistelee asian tänä syksynä, ja hallintoneuvosto tekee esityksen pohjalta päätöksen.

– Kertapanostus täytyy käyttää Sitra-lain hengen mukaisesti, eli Suomen uudistamiseen ja paremman kilpailukyvyn aikaansaamiseksi. Yksi kohde voisi olla yliopistojen pääomittaminen. Yliopistot kaipaavat kipeästi vankempaa selustaa työlleen ja perustoimintojen rahoitukselle. Minusta tätä kannattaisi pohtia, Lindtman sanoi.

Antti Rinne vahvistaa, että Sitran pääomasta otetaan Lindtmanin mainitsema summa.

Onko mahdollista, että pääomitetaan korkeakouluja?

– Periaatteessa on, mutta jos ajattelee sadan miljoonan euron tuottoja vuoden sisällä, se on hyvälläkin tuotolla 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ei sillä paljon Herran huonetta rakenneta.

Onko muita vaihtoehtoja?

– En osaa sanoa vielä tällä hetkellä. En ole osallistunut pohdintaan.

EU-asioissa viime aikoina ja jo pitkään on ollut pinnalla brexit, jonka h-hetki lähestyy. Britannian on määrä jättää EU tämän kuun loppuun mennessä.

Rinne puhui eilen puhelimessa EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnierin kanssa.

– Hän kiitti siitä, että olemme olleet aktiviisia tämän asian suhteen ja pyritty vaikuttamaan siihen, että Britannia selkeyttää omaa kantaansa mahdollisemman nopeasti. Tällä hetkellä hänen arvionsa on, että ei vielä ainakaan eilen ollut syvällisten neuvottelujen edellytyksiä olemassa. Totesimme sen, että tässä on suurin piirtein viikko aikaa, niin kuin on todennut myös Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson, kunnes alkaa Eurooppa-neuvoston kokous. Siellä pitäisi sitten brexitiin liittyen päätöksiin pystyä tekemään, Rinne sanoo Demokraatille.