Paikalla olivat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja varapuheenjohtajat Eeva Kalli ja Hanna-Leena Mattila.

Viimeisin gallup näytti keskustalle lievää nostetta. Kurvinen kuvasi tilannetta ”vitosdivarin alemman sarjan pelivoitoksi”, koska keskustan kannatus on niin alhaalla. Hän kuitenkinmyönsi gallupin kääntymisen tuntuvan hyvältä.

Kurvinen kävi omaehtoisesti ja varsi suorasukaisesti pitkään läpi punamultahallituksen tilannetta. Tavoite oli yhteishengen luonti.

Kurvinen sanoi, että häntä harmittaa, ettei julkisuudessa ole näkynyt hallituksen yhteinen ajatus ja linja.

– Minä olen vähän eri mieltä siitä, että jotkut sanovat, että tätä hallitusta ei yhdistä muu kuin hallitusohjelma. Minun mielestäni tällä viisikolla on kuitenkin sellaista yhteistä tarinaa, ajatusta ja unelmaa, jota pystyttäisiin toteuttamaan. Mutta kyllähän se on myönnettävä, ettei tämä hallituskauden alku ole kuin Strömsössä mennyt, Kurvinen sanoi.

– Siinä tietysti myös keskusta ja allekirjoittanut kantavat oman vastuun. Jokaisen hallituspuolueen pitää mennä peilin eteen. Emme me keskustassa olla mitenkään synnittömiä. Eihän kesän julkinen keskustelu ollut fiksuinta, Kurvinen sanoi ja viittasi ilmeisesti vihreiden ja keskustan välillä käytyyn porinaan metsähakkuista.

Kurvisen mukaan yksittäiset asiat ovat hämmentäneet tarpeettomasti. Hän nosti esiin eilen pääministeri Antti Rinteen (sd.) lausunnoista alkaneen turvekeskustelun ja sanoi sen ”hämmentäneen tarpeettomasti”.

Rinne otti polttoturpeen verotukeen kantaa Suomen Kuvalehden haastattelussa.

– Tuli sellainen outo hämmennys, kun kuitenkin turpeesta on olemassa yksityiskohtainen kirjaus hallitusohjelmassa ja on sovittu, että ensi vuonna yritystukitarkastelu jatkuu, Kurvinen sanoi.

– Kyllähän tällaiset yksittäiset heitot kuten turvejuttu, aktiivimallin ympärillä käyty keskustelu tai Veikkauksen asemaan liittyvät ulostulot ovat hämmentäneet sitä suurta ajatusta, Kurvinen nosti lisää esimerkkejä hallituksessa puhuttaneista asioista.

– Mikä se suuri ajatus on? Myöskään se ei ole minun mielestäni punamultahallituksen ja Rinteen hallituksen suuri ajatus, että pannaan kassa sileäksi nyt kun vielä ehditään ja niin paljon jaetaan rahaa kun vaan nyt vielä valtiontaloudessa on, Kurvinen sanoi suhtautuen sarkastisesti tällaisen hallitukseen kohdistuvaan kritiikkiin.

Kurvisen mukaan hallituksen iso tarina on se, että nykymallinen Suomi, alueellinen tasa-arvo, laaja sosiaaliturva sekä esimerkiksi perheitten tukeminen muun muassa lapsilisillä, kotihoidontuella ja varhaiskasvatuksella.

– Koko tämä suomalainen hyvinvointimalli on punamullan rakentama, keskustan ja sosialidemokraattien yhteistyöllä rakentama. Se on perustunut siihen, että meillä on kannattavaa teollisuutta ja yrittäjyyttä, jonka hedelmiä progressiivisella verotuksella ja palveluilla jaetaan koko väestölle alueellisesti tasapuolisesti.

– Me kaikki tiedämme, että tämä malli on ollut ongelmissa. Nyt kun Suomi ikääntyy, kansainvälinen kilpailu on koko ajan kovempaa ja muuttaa muotoaan, me kaikki tiedämme, että nykymallinen hyvinvointiyhteiskunta ei voi pärjätä, jos ei sitä muuteta.

– Kyllä me keskustassa ajattelemme niin, että tämän uuden punamullan, Rinteen hallituksen tavoite on se – kun vanha punamulta Virolainen, Sorsa ja kumppanit rakensivat tämän nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan – nyt me remointoimme ja uudistamme hyvinvointiyhteiskunta 2.0:n tällä kokoonpanolla, Kurvinen sanoi.

Kurvisen mukaan punamultayhteistyö on vastaus eriarvoisuuten, syrjäytymisen, tuloerojen kasvun, polarisaation ja asenteitten kovenemisen ongelmiin.

– Juuri tähän eriytymiseen ja jakautumiseen punamultayhteistyö on vastaus. Tämä on se suuri tarina, minkä takia keskusta lähti mukaan hallitukseen. Ei se ole se, että nyt saadaan vähän kannattajille lisää rahaa ja avustajille hillotolppia sun muuta. Suuri tarina on se, että kurotaan eroja Suomessa umpeen. Tämä on meidän draiveri ja motiivi olla mukana hallitusyhteistyössä.

Kurvisen mukaan hallitusyhteistyössä on ok, että mukana olevat puolueet esittelevät omia tavoitteitaan.

– Joka puolueella pitää olla yli vaalikauden kestäviä visioita ja ohjelmia. Se on ihan normaalia poliittista toimintaa. Tietysti keskinäistä luottamusta pitäisi pystyä vahvistamaan ja varsinkin hallitusohjelmassa sovittuja ja aika selkeästi kirjattuja asioita toivottaisiin, ettei horjutettaisi.

Kurvisen mukaan luottamuksen rakentaminen vie aikaa.

– Viime vaalikaudella me olimme hallituksessa ja oppositio oli meissä aika rajusti kiinni. Nyt olemme sitten samassa porukassa. Tässä varmaan puolin ja toisin luottamusta pitää rakentaa. Keskustalaiset kyllä lähtevät siitä liikkeelle, että kyllä pääministerillä on tässäkin hallituksessa päävastuu luottamuksen rakentamisessa. Viime hallituksessa ankkuriosuuden juoksijan rooli ja veturin rooli oli Sipilällä. Nyt se on Rinteellä. Tietysti toivotaan, että pääministeri sen vastuun kantaa mahdollisimman pitkälle, että luottamus ja hyvä henki säilyy hallituksessa.

Myöhemmin vastatessaan toimittajien kysymyksiin Kurvinen sanoi arvostavansa Rinteen monia tapoja viedä asioita eteenpäin. Hän kehui esimerkiksi hallitusneuvottelujen ja budjettiriihen sujuneen hyvin.

Tämän jälkeen Kurvinen palasi jälleen Rinteen turvelinjaukseen. Keskustan ryhmyri lisäsi perään, että hänenkin jotkut ulostulonsa ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon ulostulot ovat hämmentäneet.

– Pitää kaikkien hämmentäjien pitää lusikkaa vähän pienemmällä.

Kun Kurvinen oli todennut, että puolueet voivat hallituksessa esitellä omia tavoitteitaan, niitä esittelivätkin ropakaupalla ryhmän varapuheenjohtajat Kalli ja Mattila. (Artikkli jatkuu kuvan jälkeen…)

Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Eeva Kalli (vasemmalla), ryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä ryhmän 2. varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila esittelivät keskustan uusia avauksia.

Sipilän hallituksen aikana päätettiin, että työnantaja voi saada 2500 euron kertakorvauksen kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta.

Nyt Kalli totesi, että olisi syytä tarkastella, voisiko summaa korottaa.

Vauvaperheille Kalli ehdotti palveluseteliä, jota voisi käyttää perheen tarvitsemiin palveluihin kuten lapsenhoitoon ja siivoamiseen.

Hallituksen tulevaisuusselonteon yhteydessä pitäisi Kallin mukaan käydä parlamentaarista keskustelua perheestä ja syntyvyydestä. Hän puhui ”perhemyönteisestä keskustelusta”.

Hanna-Leena Mattila puolestaan esitti neuvottelufoorumia, jotka ottaisivat kantaa koulujärjestelmään. Mattila nosti tässä yhteydessä esiin eritoten inkluusion eli sen, että erilaiset oppijat ovat kaikki yhtenäisessä opetuksessa. Tämä suuntaus ei ole Mattilan mukaan resurssien puutteen vuoksi toiminut.

Mattila painotti myös keskustalaisten lempilapsen eli aluepolitiikan merkitystä. Ruotsissa on tulossa käyttöön harvaan asuttujen alueiden verotuki.

– Olisi aiheellista selvittää tämä myös Suomessa.

Norjassa puolestaan on puolestaan houkuteltu työntekijöitä harvaan asutuille alueille opintolainan hyvitysjärjeselmällä.

Kun ryhmän puheenjohtajilta kysyttiin ehdotusten hintaa, Antti Kurvinen alkoi puhua ”perhepakettiajattelusta”.

– Nämä eivät ole kehyskauden juttuja vaan pitkäaikaisempia.

Kalli totesi ideoiden ylipäänsä kertovan siitä, että perheet ja lapset ovat keskustalle tärkeä asia.

Antti Rinne sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että turpeen verotus kuuluu energiaverouudistukseen ja että turpeen tuki tulee poistumaan sieltä.

Tämä herätti paljon keskustelua, johon media tarttui myös tämän päivän toimittajatilaisuudessa.

Eeva Kalli kommentoi, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan turpeen energiankäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

– Sitä on myös Ilmastopaneeli suositellut. Jos aikaistaisimme aikataulua, se vain johtaisi kivihiilen ja puun käytön lisäämiseen, mikä ei olisi myöskään ilmastopoliittisesti perusteltua. Verotuen poistamista ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Olemme sitoutuneet hallitusohjelman kirjauksiin, Kalli sanoi.

Kallilta kysyttiin myös, voidaanko verotuki puolittaa ilman verotuen poistoa. Tämä on hänen mielestään ”monimutkainen yhtälö”. Siihen vaikuttavat päästöoikeuden hinta ja verotus sekä energiamarkkinoiden toiminta.

Rinne on todennut myöhemmin (Iltalehti), ettei keskustalla ja demareilla ole asiasta erimielisyyksiä. Hän on painottanut myös, ettei ole esittänyt aikatauluja turveasiassa vaan todennut, että turpeen verotuki ”tulee poistumaan – jossakin vaiheessa”.

Demokraatti selvitti tilaisuuden jälkeen Kurvisen näkemykset turvekeskusteluun. Kurvinen sanoo, että turpeen hallitusohjelmakirjaus on hyvin yksityiskohtainen ja huolellisesti laadittu.

– Se on markkinaehtoinen kirjaus eli näköpiirissähän on, että turpeen energiakäyttö tulee menemään pois lähes kokonaan. Toki siellä todetaan myös se, että turpeelle löytyy muita käyttötarkoituksia. Aktiivihiili on sellainen, jota valtionyhtiö Vapo kehittelee ja turvetta tarvitaan myös kuivikkeeksi maataloudessa. Turpeelle haetaan uusia käyttötarkoituksia. Niin sanottu turvekomissio tai turvetyöryhmä perustettaisiin miettimään turpeen tulevaisuutta.

Kurvinen sanoo, että keskusta on sitoutunut hallitusohjelmakirjaukseen.

– Budjettiriihessä sovittiin, että vuoden päästä arvioidaan yritystukia lisää. Silloin on se tarkastelupiste. Uskomme ja luotamme, että kaikki hallituksessa ovat hallitusohjelmakirjauksen takana ja myös budjettiriihessä kaksi viikkoa sitten sovitun takana.

Hallitusohjelmakirjaus ei kuitenkaan suoraan poista sitä, että hallitus voisi kajota turpeen verotukeen?

– Se on karavaanariautojen tukien ja pienpanimotukien kanssa pöydällä taas ensi vuonna, Kurvinen vastaa.

Keskustalla ei ole siis mitään kiveenhakattua linjaa, että siihen ei ollenkaan puututa?

– Me katsomme ensi vuonna niin kuin olemme hallituksessa sopineet, mitä sille tehdään.

Pidättekö kiinni siitä, että siihen ei saa piiruakaan kajota?

– Minulla ei ole mitään lisättävää siihen, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu eikä siihen, mitä budjettiriihessä on sovittu. En minä ala ottaa mitään ennakoita. Mutta se mitä ratkaisuja tehdään ensi vuonna, niiden pitää olla sopusoinnussa turvekirjauksen kanssa. Turvekirjaus lähtee liikkeelle siitä, että mitään nopeaa alasajoa, äkkinäistä turpeen alasajoa ei hallitusohjelmaan…

Kurvinen painottaa energialaitosten turvekattiloiden olleen kalliita investointeja. Tämän vuoksi puhtaampaan energiaan siirtyminen ei hänen mukaansa onnistu nopeasti.

– Totta kai me keskustassa ymmärrämme nämä turpeen ongelmat. Emme me kiistä, että siinä on CO2-päästöjä ja muitakin ongelmia, Kurvinen sanoo.

– Mutta meistä on hölmöä se, jos ensimmäisenä ajetaan alas kotimainen polttoaine. Me tiedämme, ettemme voi tehdä mitään sellaista teleporttiloikkaa kun niihin kattiloihin on investoitu nyt miljoonia ja niillä mennään nyt jokin 10–15 vuotta, Kurvinen sanoo.

Kurvinen kommentoi myös sitä, että Rinne totesi Suomen Kuvalehdessä, ettei hallituksen pysyviin menoihin puututa, jos työllisyyskehitys ei etene toivotusti.

– Meidän kanta on se, että mennään hallitusohjelman kirjauksen mukaan, Kurvinen sanoo tähänkin ja toteaa, että jos talouskehitys ei toteudu ja työpaikkoja synny, hallitusohjelmassa on karsintajärjestys.

Hän kuitenkin painottaa, että hallituksen on nyt tärkeä pistää kaikki virta työllisyysasioihin ja katsoa eteenpäin eikä odotella epäonnistumista. Eri työllisyysryhmistä saadaan hyvät ehdotukset ulos.

– Silloin kun nämä hoidetaan, meidän ei tarvitse käydä tätä keskustelua (menojen karsinnasta).

Pysyvien menojen lisäksi hallitus tekee kertaluontoisia investointeja. Ne katetaan valtion omaisuudella.

Kurvinen sanoo ymmärtäneensä, että omaisuuden myynteihin ei vielä tarvitse lähteä, vaan investoinneissa ”pystytään osinkotuloilla ja omaisuuden tuloilla ilmeisesti toimimaan”.

Omaisuutta myytäisiin sitten jatkossa tarvittaessa.

– En nyt osaa sanoa tarkkaa vaihetta, milloin pitää myydä. Tällä hetkellä omaisuuden tuotot ovat hyviä. Eihän mekään nyt haluta erityisesti myydä valtion omaisuutta, mutta siihen on sitouduttu ja kaikki ovat luvanneet sen, kun tällaiset satsaukset tehdään, että ne tapahtuvat omaisuuden myynneillä.

Hallitus laittaa ensi alkuun käyntiin kertaluonteisista investoinneista noin kolmanneksen.

Kurvinen muistuttaa, että  nyt on aika paljon mustia pilviä kansainvälisessä taloudessa.

– Toki keskusta on siihen sitoutunut, että jos tulee jokin myrsky, totta kai silloin kaikkea joudutaan arvioimaan. Normaalin kansainvälisen talouden kehityksessä pitää olla julkisen talouden tasapainossa ja sitten tarvittaessa tarkastellaan näitä menoja.

Kaikkia menoja?

– Menoja tarkastellaan, en ota kantaa, että mitä.

Työllisyyskeinoista Kurvinen nostaa esiin paikallisen sopimisen lisäämisen, jonka hän sanoo olevan ”varmasti kipupiste tällä hallituksella”.

– Jos se avataan, sillä varmasti on työllisyysvaikutuksia. Hoidettaisiin nyt nämä kuntoon. Löydettäisiin siihen sellainen säällinen ratkaisu, joka on sekä pienyrittäjille että ay-liikkeelle sopiva, Kurvinen sanoo