Velkaa taasen on paljon, mutta budjetin alijäämä ei ole niin korkeammin kuin aiemmin ennakoitiin.

Saarikon mukaan lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat myönteiset katsottaessa melkein mitä tahansa indikaattoria. Esimerkiksi teollisuuden, palveluiden ja suomalaisten kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen on tällä hetkellä vahva.

Saarikon mukaan koronan deltavariantti tuo kuitenkin tilanteeseen pientä epäluottamusta.

Tiedotustilaisuudessa selvisi myös, että on mahdollista, että alijäämäarvio vielä pienenee. Tällä hetkellä se on noin miljardin verran pienempi kuin kehysriihessä käsitellyn julkisen talouden suunnitelman arvioissa.

Alijäämän mittakaavan muutos, sen merkittävä pieneneminen kertoo Saarikon mukaan koronakriisin onnistuneesta hoidosta.

– Finanssikriisin jälkeen toipuminen kesti pitkään. Nyt käsillä on toisenlainen kriisi, josta toipuminen vaikuttaa näillä tiedoin aika nopealta talouskasvun valossa. Mutta samalla pidemmän aikavälin ongelmat Suomen taloudessa eivät ole vielä tulleet ratkotuiksi.

Saarikon mukaan nyt on oikea aika tehdä rakenteellisia toimia, koska huonoina talousaikoina se olisi huomattavasti vaikeampaa.

Saarikko kertoi myös, ettei ole näköpiirissä, että inflaatiopiikki olisi käynnistämässä sellaista kustannuskierrettä, joka kiristäisi rahapolitiikkaa.

– Ei ainakaan, kun sitä eurooppalaisesti katsotaan.

Saarikko täydensi, että yritysten näkymät tulevasta syksystä näyttävät erityisen positiivisilta. Osaavan työvoiman saatavuus kuitenkin uhkaa rajoittaa investointeja ja jopa talouden kasvua. Tässä onkin hallituksella pohdittavaa.

Saarikko sanoi olevansa tyytyväinen, että hallituksen alkutaipaleella on tehty työvoimapolitiikkaa vahvistavia ratkaisuja, jotka astuvat hänen mukaansa nyt voimaan oikea-aikaisesti. Hän viittasi muun muassa työvoimapalvelujen kehittämiseen, johon budjettiehdotus esittää varoja.

VM:n kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla ministeriöt etsivät Saarikon tuoreen avauksen myötä nyt myös keinoja työllisyyden täsmätoimiksi.

Hyvien uutisten jälkeen Saarikko meni huonompiin uutisiin:

– On väistämätöntä todeta, että näyttää siltä, että tämä erinomaisen hyvä kasvukehitys, jonka kyytiin Suomi pääsee – sen pitää päästä – näyttää jäävän lyhyeksi kasvupyrähdykseksi, hän totesi.

Saarikon mukaan kasvuspurtti ei riitä vastaamaan Suomen julkisen talouden ongelmiin. Olisikin huolehdittava siitä, että kasvusta tulee pitkäjänteistä ja kestävää.

– Kestävällä viittaan tietysti myös ilmaston ja ympäristön näkökulmasta kestävään kasvuun.

Saarikko uskoo, että VM:n budjettiehdotus edistää kestävää kasvua.

Niin sanottu kestävän kasvun ohjelma, joka hyväksytään EU:n tasolla, vähentää Saarikon mukaan myös merkittävästi Suomen kasvihuonepäästöjä.

Kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät menot eivät kuitenkaan sisälly valtiovarainministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotukseen. Ohjelman yksityiskohdista päätetään Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän valmistelun pohjalta.

Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi julkaistaan verkossa huomenna. Varsinainen budjettiriihi alkaa 7.9.