Ulkomaat

Bulgariassa luotetaan, etteivät EU:n säästötalkoot ulotu kaikkein köyhimpiin – tavallinen elämä on maan romanikylässä vain haave

LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
Romanien hökkelikylä Vratsan kaupungissa Luoteis-Bulgariassa.
LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
Romanien hökkelikylä Vratsan kaupungissa Luoteis-Bulgariassa.
LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
Romanien hökkelikylä Vratsan kaupungissa Luoteis-Bulgariassa.

Bulgarian varapääministeri Tomislav Donchev sanoo, että hän ei odota dramaattista muutosta maan saamiin EU-rahoihin, kun jäsenmaat neuvottelevat tulevien vuosien budjetista. Bulgaria ei aio hänen mukaansa käyttää EU:n kehitysrahaa loputtomasti, vaan kyse on tilapäisestä avusta.

Bulgaria on yksi EU:n köyhimmistä maista, joille Euroopan unionin budjetista maksettavat kehitysrahat ovat tärkeitä. Maan bruttokansantulosta noin 5 prosenttia on peräisin EU:sta.

Alueiden kehittämiseen tarkoitetut koheesiorahat ovat joutumassa leikkauslistalle, koska uusia menokohteita on niin paljon ja brexit jättää aukon budjettiin.

Bulgaria varapääministeri Tomislav Donchev. LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Bulgarian varapääministeri toivoo, että nettomaksajat- ja saajat eivät olisi vastakkain neuvotteluissa.

– On suuri saavutus, että komissio onnistui yhdistämään vanhat prioriteetit eli koheesion ja maatalouden uusiin prioriteetteihin kuten maahanmuuttoon ja turvallisuuteen, EU-varoista vastaava Donchev arvioi ja sanoo odottavansa vaikeita neuvotteluita EU-maiden välillä.

Komissio on ehdottanut, että koheesiorahoista leikattaisiin noin viisi prosenttia. Muun muassa Puolassa on epäilty, että leikkaukset voisivat joidenkin maiden osalta olla paljon tätä suurempia.

Meillä ei ole sellaisia suunnitelmia, että käyttäisimme tätä rahoitusta 30 tai 40 vuotta.

Donchevin mielestä yksittäisten lukujen sijaan tärkeämpää olisi puhua tavoitteista ja säännöistä.

– On todella harmi, että aloitimme nämä neuvottelut ilman yhteistä näkemystä päämäärästä.

– Meidän täytyy varmistaa, että jokainen teihin, siltoihin, rautateihin tai sosiaalisiin maksuihin investoitu euro tuottaa lisäarvoa.

Bulgarialaisministeri haluaa painottaa, että EU:n kehitysrahat eivät ole heidän mielestään hyväntekeväisyyttä vaan investointi.

– Meillä ei ole sellaisia suunnitelmia, että käyttäisimme tätä rahoitusta 30 tai 40 vuotta.

kylä on eurooppalaista köyhyyttä pahimmillaan.

Bulgaria on EU:n köyhin maa, Vratsa sen köyhimpiä alueita ja romanit maan syrjitty vähemmistö. Luoteis-Bulgaria on yksi tärkeimmistä kohteista, joissa tarvitaan Euroopan unionin koheesio- eli kehitysrahaa.

Vratsan kylä on eurooppalaista köyhyyttä pahimmillaan. Katot ovat epäilyttävästi notkollaan, kunnollista peseytymismahdollisuutta tai vessoja ei ole – ja mikä pahinta, kyläläisistä tuntuu, ettei kukaan oikeastaan edes välitä.

– Nukkumaan mennessä joutuu miettimään, sortuuko katto niskaasi yön aikana, sanoo 34-vuotias Kalits, joka on asunut Vratsan pikkukaupungissa koko ikänsä.

Yli kymmenvuotisen jäsenyyden aikana Bulgarian elintaso on parantunut, mutta tarve ulkopuoliselle avulle ei ole kadonnut. Vratsa on siitä hyvä esimerkki.

Romanikylän miehillä ja naisilla on valtava tarve puhua. Vanhempi rouva haluaa esitellä talon, jossa hänen sukulaispoikansa asuu vaimonsa sekä neljän tyttärensä kanssa. Tilaa on kahden pienen huoneen verran.

Ränsistyneeseen taloon tulee sähkö ja nyt myös vesi, kiitos kaupungin mittavan vesiprojektin.
Dimiteriksi esittäytyvä sukulaismies ponnahtaa ylös ja alkaa kertoa murheista, joita on paljon. Hän tekee töitä siivoojana, mutta palkka ei tahdo riittää ruokaan, kaupungin perimään vuokraan ja vesimaksuun.

– Ei ole väliä kuinka paljon rahaa EU antaa. Korruption takia se ei tule meille, kuuluu miehen tyly arvio.

Pois paremman elämän toivossa.

Vratsa sijaitsee noin puolentoista tunnin automatkan päässä pääkaupunki Sofiasta. Romanian ja Serbian rajat ovat lähellä.

Sofiasta matka taittuu ensin hyvää moottoritietä, joka vaihtuu puolimatkassa mutkaiseksi asfalttitieksi.

Juuri tämän tien parantaminen olisi tärkeää, sanoo Vratsan pormestari Kalin Kamenov. Kaupunki menettää asukkaitaan kovaa vauhtia. Väkiluku on tippunut 20 vuodessa 100 000:sta 60 000:een.

Moni lähtee paremman elämän toivossa vähintään Sofiaan, mutta myös muualle EU:n alueelle, koska vapaa liikkuvuus antaa siihen mahdollisuuden.

Muutaman sadan euron kuukausipalkka ei riitä elämiseen, jos töitä ylipäätään löytyy.
Koko Bulgarian osalta luvut ovat vielä hätkähdyttävämpiä. 80-luvun lopussa kansalaisia oli noin 9 miljoonaa ja nyt enää noin 7 miljoonaa.

Luoteis-Bulgariassa yritetäänkin houkutella yrityksiä takaisin panostamalla infrastruktuuriin ja koulutukseen.

– EU:n rahoitus on kaupungille ja tälle alueelle todella tärkeää, Kamenov sanoo keskustan katukahvilassa.
Romaniväestön arvostelun hän kuittaa sillä, etteivät ihmiset ymmärrä isojen investointien hyödyttävän koko aluetta. Vastuu mökkien kunnosta ei hänen mielestään kuulu kaupungille, vaan asukkaiden pitäisi huoltaa ne itse.

– Me annamme heille mahdollisuuksia opiskeluun ja työhön ja paikan, jossa asua, mutta se ei toimi, Kamenov syyttää.

”Unelmana tavallinen elämä”

Romanien kylässä aasi ja pikkuponi mutustavat ruohoa taustallaan jono vuoria, joiden huiput yltävät pariin tuhanteen metriin. Näkymä voisi olla kuin postikortista.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on ollut toistuvasti huolissaan romanien huonosta kohtelusta ja syrjinnästä Bulgariassa.

Kalits vahvistaa tämän, ja sanoo, että töitä on vaikeaa löytää.

Dimiter haluaisi aloittaa elämänsä alusta ja kouluttautua. Siksi hän kannustaa myös tyttäriään opiskelemaan. Yksi tyttäristä, Tudorka, kertoo unelmoivansa lääkärin ammatista.

– Uneksimme tavallisesta elämästä, Dimiter sanoo.

Toimittaja: STT Anniina Luotonen

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat